Hei,
Tuoreimpana Juri Nummelin sivuaa myös Kallaksen tuotantoa (pääasiassa Sudenmorsianta) teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä : suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (Oppian, 2020).
Kai Laitinen on tehnyt Kallaksesta väitöskirjansa ja häneltä löytyy muutakin tuotantoa:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta / Kai Laitinen (Otava, 1973)
- väitöskirja
Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956 / Kai Laitinen. (Otava, 1995)
Aino Kallaksen maailmaa : kuusi tutkielmaa Aino Kallaksen vaiheilta / Kai Laitinen. (Otava, 1978)
Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa / Kukku Melkas. (SKS, 2006)
- väitöskirja
...
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone...
Encyclopedia Britannican mukaan Bellatrix tarkoittaa naissoturia. Bellatrix on myös yhden Orionin tähdistöön kuuluvan tähden nimi. J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa on muitakin henkilöhahmoja, jotka kantavat astronomisia nimiä (The Harry Potter characters named after constellations).
Erilaisissa ohjeistuksissa neuvotaan vetämään verhot tai kaihtimet ikkunan eteen silloin, kun aurinko osuu asuntoon. Kun kotoa poissa ollessa ei myöskään ole mahdollista hyödyntää yön tai aamun viileämpiä hetkiä tuulettamiseen, on parasta jättää ikkunat kokonaan kiinni. Se ainakin estää lämmön pääsyä sisälle asuntoon.
https://www.kotitalolehti.fi/asunto-kuin-sauna-nailla-asuntoa-voi-viile…
https://www.sato.fi/fi/kotona/meidan-talossa/miten-saat-kodin-viileamma…
https://yle.fi/uutiset/3-6705489
https://www.suomela.fi/milla-kotia-kannattaa-viilentaa/
Tiiviit ja selkeät yhteenvedonomaiset määritelmät eri oppimiskäsityksistä voi löytää vaikkapa Martti Hellströmin kirjasta Sata sanaa opetuksesta : keskeisten käsitteiden käsikirja (s. 274-277). Hieman laajemmin aihetta lähestytään Marja-Liisa Julkusen toimittamaan Opetus, oppiminen, vuorovaikutus -kirjaan sisältyvässä Jorma Enkenbergin artikkelissa 'Uuden pedagogiikan perusta'. Oppimiskäsitysten historiaa ja taustaa valaisevat esimerkiksi Maija-Liisa Rauste-von Wrightin ja Johan von Wrightin Oppiminen ja koulutus sekä Oiva Ikosen Oppimisvalmiudet ja opetus.
Ruokaviraston ohjeen mukaan Suomen markkinoilla olevat luonnonlinnuille tarkoitetut auringonkukansiemenet eivät saa sisältää salmonellaa. Siten on epätodennäköistä saada salmonellatartunta Suomesta ostetuista siemenistä. Mikäli salmonellatartuntaan viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan ja kysyä lisäohjeita.
Lähde ja lisätietoja:
Ruokavirasto: Luonnonlinnuille tarkoitettuja maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä koskevat vaatimukset (ruokavirasto.fi)
THL salmonella: Salmonella - THL
Långören on yksityistä luonnonsuojelualuetta, jolla ei voi liikkua jokamiehenoikeudella, koska maanomistajat ovat niin päättäneet.. Lisäksi sen ympärillä on Natura 200 luonnonsuojelualueita. "4) Hankoniemen etelälahdet
Alueen läntisin osa, Anklarensbukten kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, Långörenin niemi on rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Västerfjärden, Österfjärden ja Täktbukten kuuluvat lintuvesiesuojeluohjelmaan ja ne on lunastettu valtiolle suojelutarkoituksiin. Muita yksityisiä suojelualueita ovat Högholmen, Sjöstuga-Kampelan letto, Basholmenin metsä, Silversandin rantaniityt sekä Ryssholmenin ja Henriksbergin suojelualueet. Högholmenin länsipuoliset alueet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja itäpuolinen Svanvikin...
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Lunttasin asiaa Wikipediasta. Linkit Smurffit Wikipedia ja Smurfs WikiNat eli Natural Smurf on suomeksi LuontosmurffiColérigue on snappy smurfling tai Grouchy Smurf eli ärjysmurffi Molasson on Laiskasmurffi
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Uskoisin, että pääset jo aika pitkälle, kun etsit kirjastosi/internetissä
olevien kirjastotietokantojen kokoelmista aineistoa asiasanahaulla,
jonka hakusana on "entistäminen" tai jos haluat tarkemmin rajatun hakutuloksen,
niin entistäminen ja rakennukset.
Esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi)
löytyi hakusanalla "entistäminen" 80 julkaisua ja "entistäminen : rakennukset"
20 julkaisua.
Museovirastossa on tämän alan asiantuntemusta ja siellä on esim. erityinen
restaurointiyksikkö, jonka www-sivut ovat osoitteessa: http://www.nba.fi/MONUMENT/RESTAUR/Infofin.htm Täältä löytyvät myös yhteystiedot.
Seuraavista osoitteista mm. löydät tietoa sademetsien maaimanlaajuisista ilmastovaikutuksista:
http://www.students.tut.fi/~josh/sademetsa/index.html
http://www.kepa.fi/tropiikki/x_ymparisto.html
Omassa kirjastossamme on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen (http://www.tyoturva.fi) tietopaketteja sekä Työterveyslaitoksen (http://www.occuphealth.fi/) julkaisuja (http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/julkaisu/julkluet/index.htm) Myös sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tyosuo2.html on luettelo työsuojeluun liittyvistä julkaisuista.
Alppimurmelin latinankielinen nimi on Marmota marmota. Kirjoittamalla internetin hakuohjelmaan tämän nimen saat lukuisia alppimurmeleita käsitteleviä sivuja, joilla on myös paljon kuvia. Teksti on useimmiten englanniksi tai saksaksi. Suomen kielellä kuvia ja tietoa alppimurmelista löytyy ainakin kirjoista, esim. teoksista Maailman luonto, nisäkkäät 2 ja Bjärvall, Euroopan nisäkkäät. Internet-tiedonhakuun pääset esim. kirjastojen internet-sivujen kautta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi.
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Hei!
Asiasanalla lapsityövoima löytyy OUTI-kirjastojärjestelmästä 7 viitettä, joista 3 löytyy kirjana Kiimingin pääkirjastosta, ovat tällä hetkellä hyllyssä.
Voit tulla myös kirjastoon tekemään hakuja Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Esimerkiksi asiasanalla lapsityövoima tietokannasta löytyy 131 viitettä. Kyseessä on viitetietokanta, joten sopivat viitteet löydettyäsi, tarkistetaan OUTI-kirjastojärjestelmästä ym. kirjastotietokannoista, onko ko. artikkelin sisältävää lehteä kirjastossa lainattavissa.
Internistä (esim. Google) löytyy myös hakusanalla lapsityövoima todella paljon viitteitä.
Tervetuloa asioimaan Kiimingin pääkirjastoon!
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Vaasan kaupunginkirjastossa on muutama kirja, jossa kerrotaan ratsastusterapiasta. Nämä kirjat ovat Lehtonen, Vuokko: Anna minullekin mahdollisuus ratsastaa, Hevonen vammaisen palveluksessa ja Erityisliikunta: 2: kasvatukselliset, tekniset ja rakenteelliset sovellutukset ja kilpaurheilu. Lisäksi kirjastossa on kirja Lammi, Arja: Vammainen ratsastaja, jossa kerrotaan mahdollisesti myös aiheesta, mutta kyseinen kirja on tällä hetkellä lainassa. Kirjastomme kautta voi myös kaukolainata sellaisia ratsastusterapiaa käsitteleviä kirjoja, joita ei ole Vaasan kirkastojen kokoelmissa.
