Todennäköisesti historian tunneilla on käsitelty isoavihaa. Voisiko olla kyse Kustaa H. J. Vilkunan kirjasta Viha: perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)? Sieltä ainakin löytyy tarinoita raakuuksista.
Tai sitten se on mahdollisesti jokin vanhempi isoavihaa käsittelevä teos. Helmetistä (www.helmet.fi) voi etsiä hakusanalla isoviha, jolloin tulee näkyviin kaikki pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä historian vaihetta käsittelevät teokset.
Inkoon kirjaston äänikirjoista saat luettelon Lukas-verkkokirjaston kautta. Alla luettelo haettaessa hakusanalla äänikirjat, ja kun on rajattu haku vain Inkoon kirjastoon:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_l…
Voit hakea myös kaikkien Lukas-kirjastojen äänikirjoja tai rajata hakua esimerkiksi kielen tai sen mukaan, haetko vain lasten tai aikuisten äänikirjoja. Pelkästään hyllyssä olevia ei voi hakea, eli luettelossa ovat sekä paikalla että sillä hetkellä lainassa olevat.
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat...
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...
Maksalla on ollut lukuisia symbolisia merkityksiä eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Maksaa on pidetty esimerkiksi intohimon elimenä (roomalaiset) sekä jumalien suosimana elimenä, osittain sen verisen tummanpunaisen värin takia. Maksan on ajateltu myös omaavan kyvyn paljastaa jumalallisia salaisuuksia.
Sielulla on nähty olevan yhteyksiä maksaan. Myös filosofi Platon kirjoitti Timaios-teoksessaan maksan yhteydestä sieluun. Hän liitti maksaan myös ennustamisen taidon. Maksalla on keskeinen rooli Prometheus-myytissä. Tulen ihmisille lahjoittanutta Prometheusta rankaistiin sitomalla hänet erämaassa sijaitsevaan pylvääseen ja usuttamalla hänen kimppuunsa kotka. Kotka nokki Prometheuksen maksaa päivittäin ja joka yö se kasvoi takaisin...
Kun varaat kirjan Helmet-palvelusta, klikkaa Varaa-kohtaa, jonka jälkeen sivusto kysyy kirjastokortin numeroasi ja tunnuslukuasi. Seuraavaksi valitset haluamasi noutokirjaston, ja sen jälkeen klikkaat lähetä. Noutokirjasto voi olla esim. lähikirjastosi tai suuri kirjasto, jolla on laajemmat aukioloajat. Valikosta löytyvät kaikki Helmet-kirjastot. Aineisto kulkee muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jokaisena arkipäivänä kirjastosta toiseen.
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Vihreä varis -sarjasta ei ainakaan vielä ole löytynyt tällaista teosta. Voisiko kyse olla seuraavasta:
Ritva Ruhanen: Yks jännä juttu. Tässä on Jali-koira, kaksi poikaa ja maanviljelijä Virtanen.
Kannattaa tutustua ainakin Juha Niemisen teokseen "Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia", Nuorisotiedon kirjaston tietokantaaan (http://www.alli.fi/kirjasto/), josta löytyi esim. artikkeli "Nuorisotyöntekijöitten koulutuksen varhaiset vaiheet Suomessa: kirkollisten järjestöjen työntekijäkoulutus 1890-1910" sekä mielenkiintoisen lähdeluetteloon sivulla http://www.minedu.fi/nuora/nuorisotyo_7.html.
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Kirjastossa käytössä oleva MOT Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja antaa termille king-post truss merkitykseksi ’yksinkertainen riippuansas’. Luulen, että tuota voisi käyttää mainitsemastasi kattorakenteesta. Vastaavaa rakennetta kuvataan esimerkiksi osoitteesta https://livady.fi/wp-content/uploads/2019_Livady_Mikkeli_Lyytikk%C3%A4l%C3%A4n_talo_Restaurointikirja_lowres.pdf löytyvässä Lyytikkälän talo -restaurointikirjassa.
Suomenkielinenkään termi tosin ei sellaisenaan aukea maallikolle, joten jos termiä aikoo käyttää jossakin yleisemmässä tekstissä, sen merkitys kannattaisi kirjoittaa auki.
Jos tarvitset kaavion muille termeille suomenkielisiä vastineita, muita hyviä lähteitä rakennustekniikan sanastosta ovat Rakennusalan sanakirja...
Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
Kyllä löytyy, näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssäkin. Kirja on Viitasaaren pääkirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/viita…
Sarpanevan valurautapataa näyttäisi olevan vain 3 litran kokoisena. Siihen irrallinen puukahva kuuluu. http://www.iittalahomeshopping.com/iittala.axl/?ObjectPath=/Shops/iitta… .
Iittalan tuotteita koskeviin kysymyksiin saa parhaiten vastauksen Iittalan Kuluttajapalvelusta joko sähköpostitse iittala.info@iittala.com tai puhelimitse 0204 39 5110 arkisin klo 12 - 15 http://www.iittala.fi/web/iittalacom.nsf/pages/ota_yhteytta_fi?OpenDocu… .
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja kokoelmaistaan. Nämä kirjat tulevat myyntiin vähitellen. Kirjastoilla on myös tapana järjestää isompia poistomyyntejä. Joissakin kirjastoissa nämä myynnit ovat muodostuneet perinteeksi, kuten Lainan päivä 8.2. Helsingissä. Poistomyynneistä kannattaa kysyä siis ihan suoraan eri kirjastoista.
Kaikkien kirjastojen yhteinen ilmoitustaulu kirjastot.fi -sivustolla on ihan hyvä idea, mutta se tuskin toteutuu käytännössä. Suomessa ja ihan pääkaupunkiseudullakin on melko paljon kirjastoja ja kirjastot ovat pitkälti keskittäneet tapahtumista ym. tominnasta ilmoittelun omille kotisivuilleen. Paras tapa on itse aktiivisesti seurata oman alueen kirjastojen kotisivuja tai muuta ilmoittelua. Helsingin...
