En aivan täysin ymmärtänyt kysymystäsi. Suomessahan on esimerkiksi Käypä hoito suositukset, http://www.kaypahoito.fi/ . Tarkoitatko mahdollisesti vastaavia, jotka olisivat kansainvälisiä.
Koska kysymyksessä ei ollut mainintaa aiheesta tässä muutama esimerkki:
Keuhkoahtaumataudin kansainväliset hoitosuositukset; Lääkärilehti 15/2005
http://www.filha.fi/@Bin/1557160/Kat%20kans.v%C3%A4l.hoitosuositukset.p…
Kansainväliset hoitosuositukset: astma
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=aas00…
Katso myös:
http://www.icoph.org/guide/guidelist.htm
http://ebmg.wiley.com/ebmg/ltk.koti
http://www.wcpt.org/node/29664
http://www.cincinnatichildrens.org/svc/alpha/h/health-policy/ev-based/d…
Teidän kannattaisi käydä...
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston nykyisessä järjestelmässä ei ole mahdollista tallentaa asiakkaiden lainaushistoriaa. Joissakin muissa kirjastoissa, kuten pääkaupunkiseudulla, se on mahdollista.
Olemme esittäneet toiveen järjestelmäntoimittajallemme kyseisestä toiminnosta.
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Lyhyesti: ei varmasti ole eikä tule koskaan olemaan. "Aivan kaikki" on niin vaativa ehto, ettei millään yksityisellä tai organisaatiolla liene riittävää motivaatiota ja resursseja moiseen työhön. Kysymyksestä voi päätellä, että kiinnostuksen kohteena on ehkä populaarimusiikki. Tällaisia tyylinmukaisia palveluita on jonkin verran paremmin kuin aivan yleisiä.
Jos kuitenkin tyydytään vain suomalaisten artistien levytyksiin, ne löytyvät kaikki Kansalliskirjaston ylläpitämästä VIOLA-tietokannasta (https://finna.fi Vastaavantyyppisiä kansallisia diskografioita on monessa muussakin maassa, ei kuitenkaan kaikissa.
Suosittu populaarimusiikkilevytyksiä varsin laajasti esittelevä sivusto on AllMusic (AMG, http://www.allmusic.com/), jonka tarjoamat...
Tein testin: Käytän Pentium PC -konetta ja Windows XP -käyttöjärjestelmää, siinä olen asetuksilla valinnut Mozilla Firefox -selaimeni muistamaan käytetyt kirjautumistunnukset. Tämä toimii myös HelMet -palveluun kirjautuessani.
Ehkä joku toinen koneen käyttäjä on muuttanut selaimen asetukset niin, ettei selian voi muistaa kirjautumistunnuksia? Oletko kokeillut jotain muuta selainta?
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
Jos oma kirjastosi kuuluu Vaski-kirjastoihin, (luettelo Vaski-kirjastoista löytyy täältä: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot) voit tehdä varauksen kirjastossasi tai verkkokirjaston (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome) kautta. Ohjeet löytyvät täältä:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Muussa tapauksessa voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Loviisan kirjastosta vastattiin näin:
Remontti on juuri valmistunut ja meidän atk-toimisto toi jo yhden näytön ennen remonttia, mutta se ei sopinut ko.laitteeseen. He ovat luvanneet näytön, laite meillä on.
Laitoin juuri kyselyn ATK-päällikölle näytöstä. Kun se on hoidettu meidän täytyy vielä opastaa henkilökuntaa, jotta tiedämme neuvoa asiakkaita.
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
Kirjastojen tapahtumat järjestetään usein yhteistyössä eri toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Keskimääräistä summaa tapahtumien järjestämiselle ei löydy valtakunnallisista tilastoista, jotka löytyvät Kirjastot.fi -sivustolta. Ohessa tilastotietoa tapahtumista http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2012T1N1… mutta ne siis antavat vain lukumääriä tapahtumista ja osanottajista.
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat...
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta Pääkaupunki- tai Pääkaupunkilehti-nimistä lehteä ei löytynyt. Sanomalehtien liiton sivulta näkyvät kaikki Uudellamaalla ilmestyvät lehdet, eikä joukossa ole kysymääsi.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain/1._uusimaa
Vuonna 1959 ilmestyi (vain tämän vuoden ajan) lehti nimeltä Pääkaupunkilainen. 1970-luvulla ilmestyi Pääkaupunki-niminen lehti, jossa julkaistiin Juhani Mäkelän stadin slangi -aiheisia pakinoita. Nämä lehdet eivät enää ilmesty.
Voisiko ystäväsi olla erehtynyt lehden nimestä?
Boswellin teos on julkaistu lyhennelmänä nimellä ”Tohtori Johnsonin elämä” (Tammi, 1970). Teoksen on suomentanut ja lyhentänyt Jouko Linturi. Kaipaamasi sitaatti löytyy suomennoksen sivulta 193, ja Linturi on sommitellut sen suomeksi seuraavasti:
”Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa; kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; ja laivassa on lisävikana sekin, että purjehtija on aina vaarassa. Miesten miellyttyä merielämään ei heistä ole enää maakravuiksi.”
Valitettavasti en ole löytänyt netistä Perry Gahalowoodista kertovia sivuja, jotka eivät liittyisi Dickerin kirjaan vaan kertoisivat samannimisestä oikeasta rikospoliisista. Myöskään Facebook ei tuottanut tulosta.
Hei!
Valitettavasti mini dv:n digitointi onnistuu vain, jos mukana on toimiva videokamera ja piuhat, joilla se yhdistetään laitteeseen. Tietojemme mukaan Etelä-Pohjanmaan muissakaan kirjastoissa ei tällaista mahdollisuutta ole.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston digitointitilan laitteista saat sivulta http://www2.seinajoki.fi/kirjasto/digitointi.html.
