Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
HelMet-kirjastoista löytyvät oheiset Bodrumia käsittelevät kirjat. Pelkästään Bodrumin kaupunkia käsittelevää kirjaa ei löydy kokoelmistamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28bodrum%29%20c%3A11__Orig…
Kyseinen alkuteos julkaistiin vuonna 1977. Valitettavasti lisäosaa juuri mainittuihin joukko-osastoihin liittyen ei ole painettu.
Pääosin 1980-luvulla julkaistiin kyllä useita täydennysosia Suomen rintamamiehet-sarjaan, mutta niitä ei ole yksilöity tiettyihin divisiooniin tai prikaateihin, vaan ne sisältävät ainoastaan aakkoselliset listaukset varsinaisten alkuteosten jälkeen ilmoitetuista rintamamiehistä ilman joukko-osastojaottelua.
Kirjastojen tapahtumat järjestetään usein yhteistyössä eri toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Keskimääräistä summaa tapahtumien järjestämiselle ei löydy valtakunnallisista tilastoista, jotka löytyvät Kirjastot.fi -sivustolta. Ohessa tilastotietoa tapahtumista http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2012T1N1… mutta ne siis antavat vain lukumääriä tapahtumista ja osanottajista.
Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
KAVIn Elonet-kansallisfilmografian (https://www.elonet.fi/fi) avulla selviää, että Aitiopaikka on ollut Mainos-TV:n pitkien fiktioiden ohjelmapaikan nimi. Laittamalla hakukenttään yksinkertaisesti sanan aitiopaikka saat tulosjoukon, jota läpi käymällä saatat löytää vastauksen kysymyksiisi.
Aiempien selvitysten yhteydessä on todettu, että MTV:llä ei ole olemassa luetteloa Aitiopaikalla lähetetyistä draamoista (http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…), joten tämän pitemmälle en valitettavasti täältä Ylen Arkistosta osaa sinua neuvoa - ainoa muu taho, jolle olisi saattanut selvitä jotain enemmän, lienee KAVI, joka vastaa myös MTV:n materiaalien päätearkistoinnista.
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevista telamiinoista löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista julkisista ohjesäännöistä ja oppaista:
Sotilaan käsikirja 2017. Helsinki : Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2017.
Suluttamisopas : (SulOpas). [Helsinki] : Pääesikunnan koulutusosasto, 1992.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. [Helsinki] : [Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus], 2001.
Sotilaan käsikirjan 2017 mukaan telamiinan 65 77 sytyttimenä käytetään painosytytintä 77. Ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistetaan 150 kilon kuormitus. Tarkemmin telamiinan toimintaperiaatteita käsitellään esimerkiksi Tuukka Mäkelän Maanpuolustuskorkeakoululle laatimassa pro gradu -työssä (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086028)....
Kirjastossa käytössä oleva MOT Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja antaa termille king-post truss merkitykseksi ’yksinkertainen riippuansas’. Luulen, että tuota voisi käyttää mainitsemastasi kattorakenteesta. Vastaavaa rakennetta kuvataan esimerkiksi osoitteesta https://livady.fi/wp-content/uploads/2019_Livady_Mikkeli_Lyytikk%C3%A4l%C3%A4n_talo_Restaurointikirja_lowres.pdf löytyvässä Lyytikkälän talo -restaurointikirjassa.
Suomenkielinenkään termi tosin ei sellaisenaan aukea maallikolle, joten jos termiä aikoo käyttää jossakin yleisemmässä tekstissä, sen merkitys kannattaisi kirjoittaa auki.
Jos tarvitset kaavion muille termeille suomenkielisiä vastineita, muita hyviä lähteitä rakennustekniikan sanastosta ovat Rakennusalan sanakirja...
Muutamia teoksia löytyy meidän kokoelmista:
Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle / Airio, Pentti.
Junalla sotaan ja sotaa pakoon : sota-ajan junamatkoja -kirjoituskilpailun parhaat / toimittanut Heli Mäki.
Tehtävä Utissa : venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 / Heimo Siiropää, Jukka Vesen, Heikki Kauranne.
Tuokiohavaintoja Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta / Pekka Vanhala.
Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II : Kymenlaaksolaiset isänmaan asialla 1917-1945 / Vitikainen, Erkki.
Kovat päivät Kouvolassa / Ranta, Jorma.
Kouvolan ilmapuolustus talvisodan aikana / Tanska, Jukka-Pekka.
Kotirintamaelämää löytyy Kouvolan...
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Teoksen Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 mukaan Sinikka Nopola on syntynyt vuonna 1953 ja Tiina Nopola vuonna 1955.
Lisätietoja heistä löytyy esim. Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai Tammen sivulta http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=179&VID=default&SID=222483859055661… (linkki Yleinen kirjallisuus - Kirjailijoita)
Kysymäsi kirja on hankittu Hämeenlinnan pääkirjaston kokoelmaan 18.10.07 ja on ainakin tällä hetkellä paikalla tietokirjallisuuden uutuushyllyssä.
Kotipaikkakuntasi Janakkalan kunnankirjaston kokoelmassa sitä ei aineistotietokannan mukaan ole. Janakkalan kirjaston yhteystiedot: sähköposti neuvonta@janakkala.fi ja puhelin (03) 680 1390 tai (019) 758 0390.
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Ole ystävällinen ja ota yhteys vaikkapa puhelimitse kotikirjastoosi.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.aspx
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?