Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista...
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät vuodelta 1949 löytyvät
seuraavasta kirjasta: Kallio, Niilo & Heinänen, Pekka: Matematiikan
esimerkkikirja IV, ylioppilastehtävät 1947 - 1963 (WSOY 1963). Kirja
on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta (luokka 510.2), vaikkei
se näykään aineistotietokannassamme. Syy: kaikkea vanhempaa aineistoa ei
ole vielä luetteloitu. Tämä tieto kannattaa mainita kun tiedustelet
kirjaa.
Suomen kielellä ei henkilöstä nimeltä Andrew Jackson Davis löydy tietoja.
Internetin hakupalvelun avulla (esim. Metacrawler tai Northern Light, löytyvät vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun, http://www.lib.hel.fi/, kautta)löytyvät sivut http://www.waymemorial.org/AndrewDavis.htm ja http://www.fst.org/spirit3.htm . Näistä ilmenee että AJC ei ollut niinkään kirjailija vaan lääkäri, tiedemies ja "modernin spiritualismin isä", ns. mesmeristi.
Käytettävissä olevien tiedonlähteiden mukaan hänen kirjoituksiaan löytyy Suomesta, tosin ei kaupunginkirjastoista eikä suomeksi. Tarkempia tietoja teosten sijainnista ja saatavuudesta voi kysyä yleisten kirjastojen tietopalveluista, mutta etenkin seuraavista erikoiskirjastoista:...
Jäsenlehti / Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry, ilmestyy edelleen. Lehteä ei tule Joensuun kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan yleisiin kirjastoihin. Sitä on mahdollista yrittää tilata kaukolainaksi kirjaston kautta tieteellisistä kirjastoista tai Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta, jonne lehti on tullut vuodesta 2002.
100 grammaa kuivattuja soijapapuja sisältää noin 34 g proteiinia, joten keittämällä kuivana mitattuna 50 grammaa papuja proteiinia on noin 17 g. 1 desilitra kuivattuja papuja painaa noin 85 g ja on keitettynä noin 3 desilitraa.
Lähteet ja lisätietoa soijapavusta:
http://www.fineli.fi/fo
http://www.hyvaasoijasta.fi/valikko.asp?kieli=1&resepti=&sarja=&kuvat=&…
Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Kirjastokortin tietojen linkitys tarkoittaa sitä, että olet poikasi kirjastokortin takaaja. Takaaja ei pääse katsomaan lapsen kortin tietoja. Halutessasi pojan kortille voidaan lisätä tunnusluku, jolloin hänen lainojaan pääsee uusimaan netissä hänen omilla tunnuksillaan. Poikasi saa tunnusluvun käymällä kirjastossa, mukaan tarvitaan kirjastokortti sekä kelakortti tai muu henkilöllisyystodistus.
Kirja tulee HelMet-järjestelmään ensi viikolla, jolloin siihen voi tehdä varauksen. Kirja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla, vaan sitä täytyy jonkin aikaa odottaa. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin sen saa käsiinsä.
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Suomenkielistä elämäkertaa Georg Friedrich Händelistä ei löytynyt etsimistäni tietokannoista.
Vaikuttaa siltä, että kokonaista pelkästään Händeliin keskittyvää elämäkertaa ei ole suomenkielellä.
Georg Friedrich Händelin elämästä löytyy kuitenkin tietoja useampia säveltäjiä käsittävistä teoksista.
Esim. tuoreessa v 2015 julkaistussa Jari Sinkkosen kirjoittamassa Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä
-kirjassa on noin 4 sivun mittainen kertomus Händelin elämänvaiheista.
Kirjaa voi vilkaista seuraavasta linkistä:
https://books.google.fi/books?id=UUDKBwAAQBAJ&pg=PT34&lpg=PT34&dq=h%C3%…
Toinen kirja, josta Händelistä löytyy tietoja on:
Sävelten mestareita - Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. Kirja on...
Barry Levinsonin elokuvasta Wag the dog eli Häntä heiluttaa koiraa ei ole kirjastolevityksessä DVD-tallennetta. VHS-tallenteena elokuva kuuluu Keski-kirjastojen kokoelmiin, josta sen voi tilata kaukolainaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa tallennetta ei ole lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
KAVIn Elonet-kansallisfilmografian (https://www.elonet.fi/fi) avulla selviää, että Aitiopaikka on ollut Mainos-TV:n pitkien fiktioiden ohjelmapaikan nimi. Laittamalla hakukenttään yksinkertaisesti sanan aitiopaikka saat tulosjoukon, jota läpi käymällä saatat löytää vastauksen kysymyksiisi.
Aiempien selvitysten yhteydessä on todettu, että MTV:llä ei ole olemassa luetteloa Aitiopaikalla lähetetyistä draamoista (http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…), joten tämän pitemmälle en valitettavasti täältä Ylen Arkistosta osaa sinua neuvoa - ainoa muu taho, jolle olisi saattanut selvitä jotain enemmän, lienee KAVI, joka vastaa myös MTV:n materiaalien päätearkistoinnista.
Sarjan 1. tuotantokauden osat ovat myös suomenkielisillä teksteillä varustettuja. Niiden julkaisija ja levittäjä ainakin kirjastoille on Future Film Oy. 2. kauden osia ei ole julkaistu suomenkielisellä tekstityksellä. Ks. Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruusasema_Alfa
Future Film voisi olla se suomalainen taho, johon voit ottaa yhteyttä. Tässä heidän kotisivunsa, jossa myös yhteystietoja: http://www.futurefilm.fi/?page=ETUSIVU .
