Olet näköjään tehnyt varauksen 15.1.
HelMet-verkkokirjastossa sillä näkyy edelleen eräpäivä 14.1.13. Aina, kun teoksen kohdalla on näkyvissä eräpäivä, se tarkoittaa, että teos on lainassa. Edellinen lainaaja ei siis ole palauttanut tätä teosta ajoissa. Koska kyseessä on HelMet-kirjastojen ainoa kappale, ei valitettavasti auta muu kuin odottaa, tai jos kirjalla on kiire, yrittää hankkia se jostakin muualta.
Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa. Koska Porin pääkirjasto on yleinen kirjasto, kaukolainaan ei tule muita maksuja. Tällä hetkellä kirja on Porin kaupunginkirjaston pääkirjastossa paikalla.
Teethän kaukolainapyyntösi Vaski-verkkokirjastomme kaukolainan verkkotilauslomakkeelle: polku on Asiakkaana kirjastossa, Kaukolainat, linkin takana on sivun alaosassa tilauslomake. On tärkeää että saan yhteystietosi ja kirjastokortin numerosi. Ohessa linkki kaukolainasivulle:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Helmet-kirjastoissa on vain yksi Tarjei Vesaasin kokoomateos, jossa novellien lisäksi on muutama ruotsinkielinen runo. Kirja, Huset och fågeln, on Pasilan kirjavarastossa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu… Muut Vesaasin ruotsin- ja norjankieliset kirjat ovat proosaa.
Tarjei Vesaasilta on julkaistu kuusi runokokoelmaa äidinkielellään norjaksi: Kjeldene, Leiken og lynet, Lykka for ferdesmenn, Løynde eldars land, Ver ny, vår draum, Liv ved straumen. (Lähde: http://www.gyldendal.no/Forfattere/Vesaas-Tarjei) Kaikki kirjat ovat lainattavissa Kansalliskirjastosta, joko varastosta tai Kaisa-talosta: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjastossa on Vesaasin runoutta myös ruotsin kielellä.
Järjestelmässämme on tilastotietoja teoksen lainauksesta ainoastaan kuluvalta ja edelliseltä vuodelta sekä teoksen järjestelmässä olon ajalta. Tilastonikkarimme saisivat ne automaattisesti järjestelmästä ulos, mutta hain ne vastausta varten ihan manuaalisesti käymällä teoksen niteet läpi. Jätin pois laitoskirjastojen kappaleet, koska niissä on käytetty lainausjärjestelmää, joka ei tilastoidu nykyiseen järjestelmäämme.
Sinisimmät silmät -teoksen niteet on viety järjestelmään pääasiassa vuonna 2002. Siitä tähän päivään asti 31 niteeseen on kohdistunut 1 520 lainaa, mikä tekee noin 49 lainaa nidettä kohti. Vuonna 2014 lainakertoja on yhteensä 84 ja vuonna 2015 vastauspäivään mennessä 39, mikä antaa noin 2,7 ja 1,3 lainaa nidettä kohti....
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Kirja voisi olla tämä: Laura Fitinghoff: Hallatunturin lapset. Siinä seitsemän sisarusta jää orvoiksi Ruotsissa 1860-luvun katovuosina. Heidän äitinsä pelkää kuolinvuoteellaan sitä, että lapset huutokaupataan. Näin ei kuitenkaan käy, koska lapset pakenevat ja lähtevät vaeltamaan ennen huutokauppaa. Vuohen he ottavat mukaansa.
On talvi ja kaikialla on ankeat ajat. Myös lapset näkevät nälkää. Yksi kerrallaan he kuitenkin löytävät uuden kodin.
Kirja ilmestyi alun perin ruotsiksi vuonna 1907. Se suomennettiin vuonna 1911, ja siitä on ilmestynyt useita eri painoksia, useilla erilaisilla kansikuvilla. Suomeksi se on ilmestynyt mm. Nuorten toivekirjasto -sarjassa WSOY:n kustantamana.
Tässä kirjan esittely Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/...
Et voi saada omaa linkkiäsi osoittamaan haluamaasi kohtaan toisen tekemillä sivuilla, ellei sivulla satu olemaan valmiiksi ns. ankkureita sopivissa kohdissa. Voit tarkastella haluamasi sivun lähdekoodia, ja jos siellä on sopivassa kohdassa seuraavanlainen HTML-elementti eli ankkuri:
<a name="nimi">tekstikohta</a>, voit tehdä linkin tuohon kohtaan lisäämällä sivun osoitteen loppuun merkin # ja elementin lainausmerkeissä olevan nimen: .../jokusivu.html#nimi.
Katso tarkemmin sisäisistä linkeistä Jukka Korpelan WWW-julkaisemisen oppaasta:
http://www.hut.fi/home/jkorpela/webjulk/1.5.html#sislink
Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius.
Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Näyttäisi siltä, että ainakaan vielä DVD-levyä ei ole kirjastoihin tilattu, eikä myöskään viimevuotisten kisojen DVD-versiota löydy HelMet-kirjastoista. Vuodet 2004, 2006 ja 2007 sen sijaan löytyvät. DVD-levyjen kirjastokäyttöoikeudet ovat vaihtelevia, ja on tietysti mahdollista, ettei näille puuttuville jostain syystä ole myönnetty oikeuksia kirjastokäyttöön. Halutessasi voit kuitenkin tehdä DVD:stä hankintahedotuksen. Eri kaupunkien hankintaehdotuslomakkeet löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ) etusivun kohdasta "Hankintaehdotukset". Silloin kirjastot varmasti ainakin yrittävät hankkia levyn, jos se vain on mahdollista.
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lezginka-kappale sisältyy Rubinsteinin oopperaan Demoni. Esitys löytyy Youtubestakin hakusanoilla Lezginka ja Rubinstein. Äänitettä oopperasta ei ole Satakirjastoissa.
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
HelMet-kirjastojen aineistoa voi palauttaa postitse. Postikulut maksaa lähettäjä itse, ja hänen vastuullansa on aineiston saapuminen kirjastoon. Siksi kirjasto ei käytä vastauslähetystä.
Palautuksen voi lähettää mihin tahansa HelMet-kirjastoon postitse, esimerkiksi Pasilan kirjastoon osoitteella
Pasilan kirjasto / palautus
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki.
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
