Kirjastosta ei voi ostaa videoita, ainoastaan lainata. Valitettavasti meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy videoita tästä aiheesta. Masennukseen liittyviä ostettavia videoita kannattaa kysellä esim. Mielenterveyden keskusliitosta(www.mtkl.fi) tai Suomen mielenterveysseurasta (www.mielenterveysseura.fi).
Sisäisestä yrittäjyydestä löytyy esim. Jarna Heinosen kirja Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002)
Lapin kirjaston tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohaku ja varaukset ja valitse alasvetolaatikosta asiasana. - Kirjoja voit myös etsiä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjastosta http://kaarnikka.amkit.fi/ tai Lapin yliopiston kirjastosta https://finna.fi
Kirjastossa on mahdollisuus hakea myös lehtiartikkelitietokannoista, jotka ovat käytettävissä vain kirjaston tietokoneilta.
Kyllikki Forssellin muistelmateos "Suurella näyttämöllä" ei valitettavasti ole vielä tullut kirjastoihin. Kirjaa on tilattu monta kappaletta, ja ne ovat varattavissa todennäköisesti muutaman viikon sisällä.
http://www.helmet.fi/
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Yleisradion tietopalveluln avustama vastaus: Löytyy yksi tähän viittaava. Kyseessä on tosin jo 1980 lähetetty tietoisku, eli ajankohta on paria vuotta aiemmin.
OHJELMAN NIMI: TIETOISKU: LASTEN KOTITAPATURMAT.
Lpvm Kesto Aika Lähetystapa
19800326 00:01:40:0 00:00 Ensilähetys
Valitettavasti tämän enempää tietoja ohjelmasta ei ollut. Koska kyseessä on filmillä oleva ohjelma eikä sitä ole digitoitu arkistoomme, niin ei pääse katsomaan sisältöä.
Lähinnä tulee tietenkin mieleen kirjallisuuden klassikkoteokset, joita kysytään yhä edelleen. Tällaisia teoksia on sekä maailmankirjallisuudessa että kotimaisessa kirjallisuudessamme. Se, kuinka suosittuja kirjailijat olivat aikanaan, vaihtelee varmaankin jonkin verran, mutta heidän teoksensa ovat syystä tai toisesta jääneet elämään.
Joitain tällaisia klassikkokirjailijoita ovat mm. William Shakespeare (1564-1616), Molière (1622-73), Voltaire (1694-1778), Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), Carl Mikael Bellman (1740-95), Hans Christian Andersen (1805-1875), John Keats (1795-1821), Jane Austen (1775-1817), Charlotte ja Emily Brontë, Edgar Allan Poe, Victor Hugo, Alexandre Dumas vanhempi (1802-70), Nikolai Gogol(1809-52), Gustave...
Theveninistä löytyy tiedot kirjasta "Biographical dictionary of the history of technology", Routledge 1996. Siinä kerrotaan:
Thévénin, Léon Charles.
b. 30 March 1857 Paris, France
d. 21 September 1926 Paris, France
French telegraph engineer who extended Ohms's Law to the analysis of complex electrical circuits.
Following a basic education, Thévénin entered the Ecole Polytechnique in Paris, graduating in 1876. In 1878 he joined the Corps of Telegraph Engineers (which subsequently became the French PTT). There he initially worked on the development of long-distance underground telegraph lines, but later switched to working on power lines. Appointed a teaching inspector at the Ecole Supérieure in 1882, he became increasingly interested in the...
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Asian selvittäminen vaatisi jonkin verran selvitystyötä. Foto-Jatan takana olivat Jatta ja Pentti Helanne. Pentti Helanne on kuollut, ja hänen nekrologinsa löytyy Helsingin Sanomien numerosta 26.4.2010. Nekrologin on kirjoittanut Henrik Helanne, jonka kautta voisi kenties saada tietoa valokuvaamon arkiston kohtalosta. Häntä voi koettaa tavoittaa esimerkiksi Fonectan kautta osoitteesta https://www.fonecta.fi/haku/henrik+helanne.
Toinenkin reitti asian tutkimiseen saattaa löytyä. Osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/t/6877531/miksi-foto-jatta-lopettaa käydyn keskustelun mukaan valokuvaamo olisi myyty omistajien jäätyä eläkkeelle. Osoitteessa https://www.finder.fi/Valokuvaus/Foto-Jatta/Helsinki/yhteystiedot/16002… Foto-Jatta yhdistetään...
Vaskin verkkokirjaston merkinnät kertovat esimerkiksi kokoelmaan kuuluvien teosten saatavuustiedot. Kun valitset verkkokirjastosta jonkin teoksen, näet sivun alaosassa sen saatavuustiedot (esimerkiksi F. M. Dostojevskin teos Rikos ja rangaistus).
Saatavuustietojen vasemmassa sarakkeessa näkyvät ne Vaski-kirjastot, joissa on kyseistä teosta. Klikkaamalla kunnan nimeä saat näkyviin tarkemmat tiedot. Esimerkiksi Turun kohdalla Dostojevskin Rikos ja rangaistus -teosta on tällä hetkellä Turun pääkirjastossa, Kirjallisuus-osastolla.
Saatavuustietojen keskimmäinen sarake kertoo, onko teosta saatavissa kyseisestä Vaski-kirjastosta. Mikäli teosta ei ole saatavissa, näet myös lähimmän eräpäivän.
Saatavuustietojen oikeassa sarakkeessa näkyy...
Laadin Kirjasampoon kirjahyllyn tuoreista saksan kielestä suomennetuista kaunokirjallisista teoksista. Jännityskirjallisuutta ja viihdettä on mukana jonkin verran, mutta en ottanut listalle aivan kaikkea näistä genreistä. Muuten listalla on mukana kattavasti kaikki vuosien 2013-2021 välillä ilmestyneet saksasta käännetyt teokset. Kirjailijat ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja itävaltalaisia nykykirjailijoita. Lisätietoa teoksista ja kirjailijoista löytyy Kirjasammon kautta.
Tässä linkki hyllyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/uutta_saksankielist%C3%A4_kirjallisuutta_s…;
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Varsinaista vammaisten tasa-arvolakia ei ole, vaan aihetta käsitellään monissa eri säädöksissä. Valitse osoite http://www.finlex.fi/lains/index.html , kirjoita hakukenttään vammai* and tasa*, niin oikealla olevaan kenttään tulevat lakikohdat. Eduskunta-asiakirjoihin pääsee osoitteesta http://www.eduskunta.fi/ | Asiat ja asiakirjat | Asioiden käsittelyvaiheet | kirjoita kohtaan Haku kaikista viitetiedoista vammai# and tasa# , Suorita haku. Viitteiden joukosta löytyy hallituksen esitys 169/2001, jonka perusteella on säädetty useita vammaisia koskevia lakeja.
Australialainen Paul Hamilton Hume White syntyi vuonna 1910 ja kuoli vuonna 1992. Hän oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Koulutukseltaan White oli reumasairauksiin erikoistunut lääkäri. Hän työskenteli mm. Tansaniassa ”Church Missionary Society Hospitals” –sairaalassa. Viidakkotohtorikirjojen lisäksi hän kirjoitti lukuisia muitakin teoksia, suomennetut löydät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, osoite on http://finna.fi . Hänen teoksiaan on käännetty yli sadalle kielelle. Itse hän puhui myös swahilia ja cigogoa (tansanialainen kieli). Whitellä oli myös oma radio- ja tv-ohjelma Australiassa. Tiedot löytyivät kirjastossa käytössä olevasta Contemporary Authors –tietokannasta.
Tässä englanninkielisessä linkissä kerrotaan Whiten...
Suomenkielistä tietoa Louisa May Alcottista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenklassikoita: Aarresaaresta Pulskaan Mustaan BTJ KIRJASTOPALVELU 2000. Kirja löytyy kirjastoista, ikävä kyllä toisissa kirjastoissa on vain käsikirjastokappale. Englanninkielistä, perusteellista tietoa kirjalijasta saa mm. kirjasta Ruth K. MacDonald, Louisa May Alcott. Northeastern University. Twayne Publishers, Boston 1983. Kirjaa voi kaukolainata kirjastoista.
Runo "Scipio Africanus" löytyy mm. teoksesta:
Cajander, Paavo: Runoelmia. SKS 1914 Helsinki.
Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Polttomerkkejä on kaikkina aikoina käytetty rankaisukeinoina monessa eri maassa(ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Human_branding ), mutta en löytänyt varmaa tietoa käytännöistä meillä.
Tuomiokirjoihin on meillä perinteisesti ollut tapana tallentaa tarinoita kaikenlaisia kiistoista. Tuomiokirjoja käytetään yleisesti historintutkimuksessa tiedonlähteinä.
Vanhoista rangaistuskeinoista voit hakea tietoja esim. Jussi Pajuojan kirjasta: "Katsaus rangaistuksen historiaan" tai Marko Nenosen ja Timo Kervisen kirjasta "Synnin palkka on kuolema".
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilta osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/tilastot löytyy tilasto eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Uusin tilasto kertoo tilanteen 31.12.2005.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuilta löytyy tieto evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärästä: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73….
Tässä linkkejä verkkolähteisiin:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
http://www.kansallispuku.net/
Pulkkilan kirjastosta löydät kirjoja kansallispuvuista kirjastoluokasta 49.24 ja listan niistä saat kirjoittamalla tietokantaan (http://webbopac.kirikirjastot.fi/fi/) asiasanaksi kansallispuvut. Ainakin tällainen on kirjaston kokoelmissa:
Kansallispukuja kuvina / julkaisija Helmi Vuorelma Oy
Kansallispuvuista on usein kysytty. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –laatikkoon kansallispuvut.
