Lähisukulaisen tietoja voi kysyä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään viime sotiin osallistuneiden sotilaskantakortteja. Niistä löytyvät talvi- ja jatkosotiin osallistuneista miehistä mm. henkilö-, palvelus- ja terveystiedot, joukko-osastot ja taistelut.
Lisätietoja kantakortista http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ohjeita kantakortin tilaamiseen: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-45, johon voi tutustua mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa, on divisioonittain jaoteltuna henkilöiden matrikkelitietoja, mutta teos ei ole aivan kattava.
Suomen sodissa menehtyneitä voi hakea tietokannasta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Dalin/Dahlin on alkuperältään ruotsalainen sukunimi. Karjalassa 1700-luvulla vaikuttaneiden Dalin -nimisten henkilöiden alkuperän selvittäminen vaatisi sukuhistoriallista tutkimusta, johon tässä palvelussa ei ole mahdollisuuksia. Käytettävissä olevat suomalaiset sukunimikirjat eivät mainitse Dalin –nimeä ollenkaan. Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonnasta saattaisi saada valaistusta asiaan, samoin Suomen sukututkimusseurasta ja Suku Forum keskustelupalstalta.
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/
Suku Forum http://suku.genealogia.fi/
http://sv.wikipedia.org/wiki/Dahlin
Hei!
HelMet-kirjastoista ei löydy biologian tai vesistötieteiden sanastoa. Helsingin yliopiston kirjastosta haettaessa löytyivän mm. seuraavat teokset:
Words between : lääketieteen ja luonnontieteen englantia
Nordic glossary of hydrology : English-Danish-Finnis-Icelandic-Norwegian-Swedish with definitions in English
Tässä on linkki katsaukseen rikoksesta tuomittuihin (16.12.2014)
http://tilastokeskus.fi/til/syyttr/2013/syyttr_2013_2014-12-16_tie_001_… . Otsikon "Ulkomaalaisten osuus tuomituista kasvoi hieman" alla on lisätietoa. Kts. myös PX-Web tietokantapalvelu
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__syyttr/?tabl… .
Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat mikrofilmillä ajalta 24.9.1904 - 31.12.2010. Turun Sanomia voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa tai tilata kaukopalvelun kautta Selloon luettavaksi.
http://kansalliskirjasto.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Saunalahden kirjastossa on asiakkaiden käytössä useita kannettavia tietokoneita. Tietokoneita voi lainata kirjastokortilla käytettäväksi kirjaston tiloissa. Lisäksi kirjastossa on yksi nopeaan asiointiin tarkoitettu pistäytymiskone.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita. Yksipuoliset tulosteet maksavat 0,40 €/kpl, kaksipuoliset 0,80 €/kpl.
Saunalahden kirjaston aukioloajat ja muuta lisätietoa löydät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/P…
Valitettavasti Tilastollisen vuosikirjan (Statistisk årsbok för Finland) noita vuosia käsittelevistä osista ei tällaisia tietoja löydy.
Vastaajan ulottuvilla olevista Helsingin kaupungin tilastokirjoista löytyy (keskimääräisiä) torihintoja vain vuodesta 1902 alkaen.
Erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä varmaan on kuitenkin Kansalliskirjaston ylläpitämä digitaalinen sanomalehtiarkisto
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
josta voi tehdä hakuja esim. seuraavantapaisilla sanoilla 'torihinnat', 'kansakoulunopettajien palkka', 'kahvin hinta', 'lehtorin palkka','muurarin palkka' jne.
Haku voidaan rajata lehden ilmestymisajan mukaan.
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
Franz Kafkan (1883 - 1924) päiväkirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Kafkan päiväkirjoja löytyy Suomen kirjastojen kokoelmista ainoastaan ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Kafka
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila
Periaatteessa Suomessa voi muuttaa metsään asumaan. Jokamiehenoikeus takaa kaikilla mahdollisuuden
liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä
ratsastaa maastoa vahingoittamatta
oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
veneillä, uida ja kulkea jäällä
onkia ja pilkkiä
onkiminen ja pilkkiminen on kielletty joissakin vesistöissä (mm. vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet). Rajoitukset voi tarkistaa osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Jokamiehenoikeudet
Yöpyminen saattaa kuitenkin olla haastavaa, sillä avotulen tekoon tai pidempiaikaiseen oleskeluun ei...
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Kespron artikkeleista löytyy arvioita ravintola-annosten hintojen laskemiselle. Ravintola-annoksen hinta kohdilleen antaa ohjeita, miten raaka-aineiden, työn ja muiden kustannusten hintaa voidaan laskea annokselle, siinä käsitellään myös verojen vaikutusta, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/ravintola-annok…. Esimerkiksi työn hinta vaihtelee sen mukaan, miten paljon raaka-aineita käsitellään ravintolan keittiössä. Artikkelissa Miten ruoan hinnan nousu vaikuttaa ravintola-annokseen kerrotaan, että ravintola-annoksen hinnasta raaka-aineiden osuus on noin 34% hinnasta ja muut kiinteät kulut n. 7%, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/miten-ruoan-hin…. Ravintola-alan tilastoja ja...
Serkkua tai serkunlasta merkitsevä nepa (tai nepaa) on itämerensuomalasten kielten kautta omaksuttu sana, joka on indoeurooppalaista perua.
Indoeurooppalaisessa kantakielessä nepōt- takoitti lapsenlasta tai veljen t. sisaren poikaa. Samoin esimerkiksi muinaisliettuassa sana nepotis, nepuotis, nepatis sana lapsenlapsi; veljen t. sisaren poika, serkunpoika’.
Samaa kantaa on esimerkiksi viron nõbu ’serkku’ ja pohjoissaamen næppe ’ ’sisaren lapsi, miehen veljen t. sisaren lapsi’.
Kielitoimiston etymologisesta sanakirjasta voit lukea lisää aiheesta:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5f8afaec216fc1c16…
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU
On selvää, että Pulp Fictionin kuuluisasta tanssikohtauksestakin on olemassa paljon enemmän kuvattua materiaalia kuin itse varsinaisessa elokuvassa näemme. Emme kuitenkaan löytäneet välittömiä viitteitä juuri kyseisen kohtauksen poistettuihin tai leikattuihin otoksiin.
Itse elokuvasta julkaistut eri versiot löytyvät muun muassa IMDB-sivustolta.
Poistetuista kohtauksista on kirjoitettu esimerkiksi Screenrant-sivustolla, mutta tässä verkkoartikkelissa ei ole valitettavasti mainintaa juuri tanssikohtauksesta.
Tuoreehkossa IndieWiren uutisessa kerrotaan, että Tarantino olisi myymässä ennen näkemättömiä poisleikattuja kohtauksia, käsikirjoituksia sekä muuta elokuvaan liittyvää aineistoa.
Lisäksi eri verkkopalveluista on löydettävissä...
Tällaista tietoa löytyi: "Gallen-Kallela toteutti maalauksen kaksi kertaa osana neljän Kalevala-aiheisen freskon kokonaisuutta: Ensin Pariisin maailmannäyttelyn 1900 Suomen paviljonkiin, ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia."
Tätä asiaa kannattaa kysyä suoraan Kansallismuseosta, heillä on varmasti paras asiantuntemus ja tiedot kyseisestä teoksesta.
Laitan vielä linkin Kansallismuseon sivuille:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/yhteystiedot
Puhelinvaihde, puh. 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Pöyry-nimen taustaksi löytyy lähdekirjallisuudesta kaksi rinnakkaista teoriaa. Ralf Saxén on yhdistänyt laihialaisen talonnimen Pöyry muinaisskandinaaviseen miehen nimeen Biur. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä puolestaan on selittänyt sukunimen Pöyry vastaavasta tukan laatua ilmaisevasta sanasta.
Koska Pöyry-nimen vahvimmat esiintymisalueet ovat vastaavasti jakautuneet kahtaalle Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon, ei ole mahdotonta sekään, että molemmat tulkinnat pitävät paikkansa: kenties läntinen ja itäinen Pöyry ovat saaneet alkunsa eri tavalla – toinen muinaisskandinaavisesta erisnimestä, toinen kantajansa tukan laatua kuvaavasta sanasta. Pöyry-sana tosin tunnetaan merkityksessä 'pörröinen tukka' myös pohjoisella...
