Varsinaisesti kaksikielisiä mangakirjoja en löytänyt Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta tarkoituksiinne sopisi kenties Japania mangan avulla , kaksiosainen sarjakuvilla ryyditetty kieliopas tai Kanji de manga -sarja, jossa syvennytään japanin kanji-merkkien saloihin. Nämä teokset on erityisesti suunnattu nuorille lukijoille.
Kaksikielistä manga kyllä julkaistaan, sillä se on Japanissa suosittu tapa opsikella englantia. Mm. suosittuun Sherlock-televisiosarjaan pohjautuva Sherlock: A Study in Pink on julkaistu versiona, joka sisältää jokaisen puhekuplan tekstit sekä englanniksi että japaniksi. Verkosta löytyy kaksikielistä manga ilmaiseksi esim. https://bilingualmanga.com/ sivustolta.
Lähteet:
http://animelehti.fi/...
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000)
Täältä löytyy tavallisia ruotsalaisia sukunimiä aakkosjärjestyksessä: https://spraakbanken.gu.se/lb/statistik/lbenamnalf.phtml. Valitettavasti kirjaimet å, ä, ö ja é näkyvät kysymysmerkkeinä. Toinen lista, josta löytyy sukunimiä on täällä: https://data.kb.se/datasets/2015/02/sou/1937/1937_50%28librisid_1351798…. Siellä esiintyy jokainen sukunimi, jota Ruotsissa on käytetty vuonna 1937. L-kirjain löytyy pdf-sivulta 44, joka vastaa kirjassa sivua 41.
Kyselin asiaa verkkoapteekista ja isosta ruokakaupasta. Apteekista vastattiin, että alaikäisille myydään pieniä määriä, esimerkiksi 1 pullo. Ruokakaupasta kerrottiin, että käsidesien myynnissä ei ole ikärajaa, mutta tilanne arvioidaan aina nuoren ostajan kohdalla.
Valviran sivujen mukaan kuluttajakäyttöön myytävän käsidesin etanolipitoisuus ei saa olla yli 80 til-%. https://www.valvira.fi/alkoholi/denaturoitu-alkoholi-ja-alkoholivalmist…
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49....
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,...
Suoraa tilastollista vertailua mahdollisista palkkaeroista en paikantanut, mutta Puolustusvoimien Edut ja palkkaus -sivulla avataan puolustusvoimien palkkausjärjestelmää yleisellä tasolla. Puolustusvoimien verkkosivujen kirjoituksessa Huomio! Seuraa palkkasulkeiset vuodelta 2021 kenttäsairaanhoitajan tehtävän on kerrottu olevan vaativuusluokaltaan SIV 8, jolloin palkan lähtötasoksi muodostui kyseisenä vuonna voimassa olleilla palkkataulukoilla 2614,00 e/kk. Kriisinhallintatehtävissä toimivien lääkärien 1.3.2024 voimaan astuneita palkkoja ja vaativuusluokkia on avattu puolustusvoimien verkkosivuilla seuraavasti: Päällikkölääkäri: 9 562,18 euroa/kkSotilaslääkäri: 8 605,86 euroa/kkHammaslääkäri: 7 886,44 euroa/kkEläinlääkäri: 6 647,...
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan...
Helsingin seudun kaupunginkirjastojen (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) Plussa-aineistotietokannasta tätä kirjaa ei löydy. Voit itse tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Sen sijaan Suomen yleisten kirjastojen verkkopalveluissa (http://www.kirjastot.fi) voit tehdä hakuja muiden kirjastojen tietokannoista. Valitsemalla kohdan Monihaku voit tehdä haun, jonka avulla näet että kirja on Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Koulukirjastoista löytyy jonkin verran kirjoja, mutta valtaosa käsittelee
peruskoulujen koulukirjastoja. Tässä joitakin kirjoja ja artikkeleita, joista
sinulle saattaa olla apua.
Kehrä 3: Artikkeleita oppilaitosten kehittämisestä. Ammattikasvatushallinnon
koulutuskeskuksen julkaisuja, 1995, Tampere.
Kipinöitä oppimiseen: kirjasto oppimisen tukena. Ammattikasvatushallinnon kou-
lutuskeskuksen julkaisuja, 1996, Tampere.
Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö. Suomen kuntaliitto, 1995.
Koskinen, Sinikka: Uusia ideoita opetukseen. Esittelyssä Huddersfiel Technical
Collegen joustava opiskelukeskus "flexible learning center". (Kotitalous 4/98 s. 18-19).
Pietilä, Arto: Koulukirjastosta pikatie tietoon. (Opettaja 37/98 s.48-49)....
Tohtoripromootioista julkaistaan omia juhlajulkaisujaan, jotka saattavat sisältää puheitakin. Näitä voi etsiä kirjastossa esim. Linda-tietokannasta joko itse tai pyytää virkailijaa tekemään tiedonhaun. Sopiva hakulauseke voisi olla Lindan perushaussa: promootio and ("helsingin yliopiston" or "turun yliopiston"). Hakutyypiksi valitaan komentohaku.
Toki puheita sisältäviä promootiojulkaisuja voi myös kysyä suoraan yliopistoista. Vaihdenumerot yliopistoihin ovat: Helsingin yliopisto p. (09) 1911, Turun yliopisto p. (02) 333 51 .
Opas löytyy nimellä Linkkilistasta virtuaalikirjastoksi osoitteesta
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/vkropas.pdf
Lisätietoja virtuaalikirjastoprojektista esim.
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtu.htm
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/alhainen2_files/v3_document.htm
Virtuaalikirjastoista saat kirjoja hakemalla Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ tai Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistotietokannasta ositteessa http://jykdok.csc.fi/ asiasanalla virtuaalikirjastot.
Tanssivideoita kyllä löytyy. Seuraavasta luettelosta löytyy jivetanssia: (huom. klikkaa videon nimen päälle niin näät missä kirjastossa on ao. video)
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=jive&m=f&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
foxtrotista löytyy
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=foxtrot&m=f&l=&Da=&Db=&b=&SORT…
ja valsista löytyy
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=valssi+and+not+karaoke+and+not…
On myös hyviä seuratanssikirjoja!
Kaikki kolme kirjaa ovat Eduskunnan kirjastossa. Voit saada ne kaukolainaan kotikuntasi kirjastoon. Kaukolainaus on kirjastojen välistä, joten mene tekemään lainapyyntö kotipaikkasi kirjastoon. Kaukolainaus on yleensä maksullista. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto eli voit myös mennä itse lainaamaan kirjat. Kirjastoon tarvitset oman kortin. Kirjat ovat pieniä, 12-30-sivuisia kirjasia.
Kirjastoista löytyy kansallispukuja käsitteleviä kirjoja esim. Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja, Suomen kansallispukuja ym.
Internetistä löytyy myös aihetta käsitteleviä sivustoja kuten, http://www.kansallispuvut.fi/puvut.htm sekä
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/linkit.htm
Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Puhelinmarkkinoinnin voi kieltää Asiakkuusmarkkinointiliiton palvelunumeron kautta. Rajoitus koskee liiton jäseninä olevia puhelinmyyntiä harjoittavia yrityksiä.
Katso tarkemmat tiedot jäsenyrityksistä ja ohjeet liiton kotisivuilta:
http://www.ssml.fi/index.phtml?s=35
Myös Väestörekisterikeskus luovuttaa osoitetietoja.
Jokaisella on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa luovutus mm. suoramarkkinointiin.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/CE19685E7E4A7454…
