Alla on suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoja ravinnosta. Niistä löytyy tietoa myös ravintolisistä.
- Terveyttä ruoasta : suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta]
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
- Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia
- Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Kiinalaisen Bei Daon runo Pyrstötähti löytyy Pertti Seppälän toimittamasta kirjasta Itämaisen elämänviisauden kirja (WSOY, 1994).
Pyrstötähti sisältyy myös Seppälän suomentamaan Bei Daon valittujen runojen kokoelmaan Puhun peilille kiinaa (Basam Books, 2013).
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Suomen yleiset kirjastot ostavat pääosan kokoelmastaan kirjakaupan tai muun välittäjän kauppa. Kirjastot saavat yleensä isoina ostajina alennusta, mutta periaatteessa kaikki ostetaan verovaroilla. Pienen määrän kokoelmasta muodostavat eri tahoilta lahjoituksena saadut kirjat ja muut aineistot. Joissakin tapauksissa kirjastot ostavat yksittäisiä kirjoja myös antikvaarisista kirjakaupoista, mutta yleisten kirjastojen puolella tämä ei ole tavallista.
Heikki Poroila
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kanssakatsoja on ehkä lukenut jotain samanlaista, mutta elokuva Rakkaani merikapteeni ei perustu kirjaan.
Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson Härön vuonna 2015 saaman idean "Maailmassa on paljon elokuvia ensirakkaudesta. Mitä jos tehtäisiin elokuva viimeisestä rakkaudesta? Kun teemme Romeo ja Julia -elokuvaa, vanhemmat asettuvat esteeksi. Mitä jos vanhemmat ovatkin ne, jotka rakastuvat, ja lapset ne, jotka asettuvat esteeksi." perusteella.
Kaleva, 4.10.2022, viitattu 24.2.2023
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen.
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
Sosiaalisessa mediassa pätevät samat tekijänoikeussäännöt kuin muussakin toiminnassa. Voit tarkistaa ne helposti sivuilta https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/
Sivustolta saa ladattua itselleen myös lyhyitä ja ytimekkäitä oppaita. Tässä ote kohdasta sosiaalinen media.
"Myös internetissä oleva aineisto on tekijänoikeiden alaista, ja sen käyttöön sekä kopioimiseen tarvitaan oikeudenhaltijan lupa. Sosiaalista mediaa, kuten blogeja, Facebookia ja muita yhteisöllisiä palveluita ja siellä olevia tai sinne ladattavia aineistoja koskevat niin ikään tekijänoikeussäännökset. Internetsivustojen selaaminen ja näyttäminen opetuksen tai luennon yhteydessä esimerkiksi videotykin avulla on sallittua, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Sen...
Kantahenkilökuntaan kuuluviksi on määritelty Yleisessä palvelusohjesäännössä (YLPALVO) ammattisotilaat ja kadetit. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt ja sotilastehtävään määrätyt henkilöt. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa puolustusvoimiin.
Varusmiehet ja palvelukseen käsketyt reserviläiset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat eivät ole kantahenkilökuntaa.
Lähde:
Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). Pääesikunta, henkilöstöosasto 2017.
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Opetusministeriö julkaisee vuosittain Valintakoekysymyksiä-vihkosen
(kasvatustieteellinen koulutusala). Voit tiedustella niitä paikkakuntasi yleisestä kirjastosta tai työvoimatoimiston opintoneuvonnasta.
Voit hakea tietoa Itävallasta Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Valitse Pikahausta luokkahaku, Itävallan luokka on 44.4.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista osoitteesta www.makupalat.fi/maat2.htm löytyy Itävalta-linkkejä.
Hamstereista saat tietoa esimerkiksi kirjoista Alderton: Pikkujyrsijöiden hoito ja Fritzsche: Hamsterit. Ne kertovat asiasta seuraavaa: Hamsterit on parasta pitää yksin, niin ne elävät luonnonvaraisestikin. Vain jos haluat jälkikasvua, kannattaa hankkia uros ja naaras. (Alderton, s. 61 ja Fritzsche, s. 11). Lisää tietoa saat kyseisistä kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
