Stina Grandellin esittämänä kappale löytyy vain Yleisradion omista äänitteistä, jotka on haettavissa FONO-tietokannan kautta. Äänitteet ovat oikeastaan vain Yleisradion sisäiseen käyttöön ja valitettavasti Yleisradion äänilevystöstä ei voi tilata kopioita Fonossa luetelluista äänitteistä.
Tätä äänitettä ei näytä olevan missään kirjastossakaan saatavilla saati myynnissä.
Huomasimme itsekin tämän puutteen, kun Harveyn uusin kirja, Haunting Violet, tuli kirjastoon. Drake Chroniclesin puuttuva osa on siis jo tilauksessa. Kirjat tilataan yleensä meille toimittajan tarjoamasta valikoimasta ja ikävä kyllä toimittaja ei aina johdonmukaisesti tarjoa kaikkia sarjan osia, ja puutteiden huomaaminen on välillä vaikeaa.
Näistä syistä johtuen Espoossa on tästä keväästä alkaen keskitetty fantasian valinta asiantuntijaryhmälle, koetamme olla tarkempina. Meillä on oma blogi osoitteessa www.fantasiaespoo.fi ja Facebook-sivu https://www.facebook.com/fantasiaespoo , tervetuloa seuraamaan!
Jos oma kirjastosi kuuluu Vaski-kirjastoihin, (luettelo Vaski-kirjastoista löytyy täältä: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot) voit tehdä varauksen kirjastossasi tai verkkokirjaston (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome) kautta. Ohjeet löytyvät täältä:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Muussa tapauksessa voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Professori Aura Korppi-Tommola on käsitellyt tutkimuksessaan ”Ystävyyttä yli Pohjanlahden : Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942-1980” Ruotsin apua Suomen lastensuojelutyölle jatkosodan aikana ja raskaina jälleenrakentamisen vuosina.
Suomen Kansallisarkistoon on tallennettu Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimikunnan Keskusliiton sekä Sotakummivaliokunnan asiakirja-aineistoa, joista löytyy tietoja sotakummilapsista. http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Voit etsiä supersankari-aiheisia kirjoja HelMet-tietokannasta, www.helmet.fi, kirjoittamalla hakuruutuun supersankarit. Hakutulos-sivulla voit rajata hakua vasemmasta reunasta valitsemalla Aineistosta kirjat ja Kielestä Suomi. Hieman lisää kirjoja löydät osoitteesta www.kirjasampo.fi kirjoittamalla hakuruutuun taaskin supersankarit.
Nimikirjojen mukaan Onni on vanhempien tunteita poikalapsen syntymän johdosta kuvastava nimi. Lisäksi nimi voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta hänen koko elämänsä ajan, tai lyhentymäksi sanasta "onnellinen".
Valtteri on saksalaisen Walther-nimen suomalainen muunnelma. Sen merkitys on kutakuinkin "valtias", "kansan hallitsija", "kansanjoukon johtaja".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
Autamme asiakasta parhaan kykymme mukaan Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käytössä. Aina eivät kuitenkaan paikalla olevan henkilökunnan tiedot ja taidot tai aika riitä. Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käyttösäännöissä sanotaan näin: "Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa nettiasioimisestasi." Käyttösäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakastietokone…
Kirjastojen työtehtävät vaativat hyvin monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden välillä hyvinkin vaativiin tietotekniikkaongelmiin ei valitettavasti aina löydy ratkojaa.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Suomi.fi:n mukaan eläkkeen maksamisen perussääntönä on, että EU/ETA-sopimus takaa toisessa maassa ansaitun eläkkeen maksamisen mihin tahansa maahan. Eläkejärjestelmät pohjaavat kuitenkin kunkin maan omaan lainsäädäntöön, ja eläkkeiden – esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen – myöntämisessä voi olla maaeroja. Eläketurvakeskus neuvoo kaikissa paluumuuttajien tai ulkomaille muuttavien eläkkeitä koskevissa kysymyksissä. Eläketurvakeskuksen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.etk.fi/fi/service/yhteystiedot/1571/yhteystiedot
Saman sivuston mukaan ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla eläkeläisillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteesi Suomeen ovat edelleen kiinteät, sinut voidaan pitää Suomen...
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Romain Rolland’n vuosina 1903 – 1912 ilmestyneen Jean-Christophe-sarjan ensimmäinen osa (alaotsikolla Nuoruus tai Sarastus) on lainattavissa HelMet-kirjastojen varastosta Pasilasta kahtenakin eri laitoksena. Myös sarjan muiden yhdeksän osan suomennokset löytyvät Pasilan kirjavarastosta, josta voit tilata ne omaan lähikirjatoosi. Sarjan suomensivat Joel Lehtonen ja Huugo Jalkanen vuosina 1917 - 1919.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
http://association-romainrolland.org/bibliographie.htm
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla...
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Lyhyesti voi vastata: ei saa käyttää ilman taiteilijan tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Kirjaston täytyy julkisena laitoksena noudattaa tekijänoikeuslakia tiukimman mukaan, joten kannattaa toimia varman päälle.
Hahmot eivät ideoina nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta jos Pikku Myyn tai Mikko Mallikkaan piirtää niin, että sen tunnistaa alkuperäisen piirtäjän toteuttamaksi ideaksi, tarvitaan ilman muuta lupa. Käytännössä myös vakiintuneet nimet ovat suojattuja siten, ettei voi piirtää ihan toisenlaista hahmoa ja nimittää sitä Pikku Myyksi. Harry Potter on tässä joukossa hiukan eri asemassa, koska ei ole olemassa yhtä, kaikkien tuntemaa kuvittajaa, vaan eri maissa eri taiteilijat ovat tehneet kirjasarjan kansia. Siten on mahdollista piirtää...
Saunalahden kirjastossa on asiakkaiden käytössä useita kannettavia tietokoneita. Tietokoneita voi lainata kirjastokortilla käytettäväksi kirjaston tiloissa. Lisäksi kirjastossa on yksi nopeaan asiointiin tarkoitettu pistäytymiskone.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita. Yksipuoliset tulosteet maksavat 0,40 €/kpl, kaksipuoliset 0,80 €/kpl.
Saunalahden kirjaston aukioloajat ja muuta lisätietoa löydät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/P…
