Avaruusaiheisia runoja lastenkirjoissa:
Dahan: Tanssiva tähti (luokka 85.22 kuvakirjat)
Laulajainen: Jänis joka asuu kuussa (luokka 82.2 runot)
Nettisivu, josta löytyy enemmän aikuisten runoja: https://www.kuutarha.fi/astrologian-maailma/juttuarkisto2/tahdellisia_r…
Avaruusaiheisia lauluja CD-levyillä
Kengurumeininki: Linnunradan sankarit, mm. kappaleet ”Avaruuden kukkia”, ”Linnunradan sankarit” ja ”Kuuhullu”
Smurffit (esitt.): Smurffit avaruudessa, mm. kappaleet ”Tähdet yllä Smurffimaan” ja ”Smurffit kuussa”
Walking in the air (suomeksi Avaruus, esittäjänä ainakin Johanna Kurkela ja Antti Tuisku)
Nettisivulla lisää lauluvinkkejä: http://musiikkisokkelo.blogspot.fi/2013/07/taalta-tullaan-avaruus.html
Muuta musiikkia CD-levyillä (ilman...
Kaivattu teos on Aira Savisaaren kirjoittama ja Pirkko Vainion kuvittama Hemppa (Sanoma, 1989).
"Hemppa oli koko ikänsä ollut Kallen uninalle. Mutta nyt Kalle oli unohtanut sen saareen. Hemppaa pelotti. Miten se tulisi toimeen yksin autiolla saarella, kun oli tähän asti viettänyt päivänsä lelulaatikossa tai päiväpeiton mykkyrässä tai keittiön kaapissa kattilassa. Vaan yritettävä oli. Hemppa kyhäsi majan, opetteli onkimaan ja marjastamaan, istui iltaisin nuotiolla ja haisteli tuulia. Vähitellen se rupesi oikein rakastamaan uutta vapauttaan, uutta itsenäisyyttään."
"Eräänä myrskyisenä päivänä aallot viskasivat rantaan keltaisen pyykkisaavin. Joka puolella saavin ympärillä lojui pikkuruisia kenkiä. Vähän kauempana näkyi kampauspöytä ja pieni...
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https...
Punavuoren kirjasto (Eteläinen sivukirjasto) toimi Betania-talon kivijalassa vuosina 1961-1995 osoitteessa Perämiehenkatu 13, Perämiehen kadun ja Merimiehenkadun kulmassa.
Perämiehenkadulta Punavuoren kirjasto muutti osoitteeseen Bulevardi 42.
Lähteet:
Laakso Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005 (2010), s. 298.
Pulsaattoripesukone esiteltiin suurelle yleisölle ensi kerran Työtehoseuran ensimmäisessä suurnäyttelyssä vuonna 1948.
Pesukoneet alkoivat vähitellen yleistyä suomalaiskotitalouksissa 1950-luvun aikana. Vuonna 1950 markkinoilla oli kuusi pesukonemallia, kymmenen vuotta myöhemmin jo 78 – niistä 45 pulsaattorikoneita. Viidessä vuodessa ensiesittelynsä jälkeen pulsaattorikone saavutti 30 000 kappaleen myyntimäärän. Vuoden 1956 loppuun mennessä 18,5% kotitalouksistamme oli pesukoneellisia.
Tutkimani tilasto- ja muut lähteet eivät valitettavasti erottele kaupunki- ja maaseututalouksia. Työtehoseuran 60-luvun alussa maaseudulla toteuttama 2000 taloutta käsittänyt pyykinpesututkimus tarkasteli sekin ainoastaan pesukertojen...
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Valtakunnallisen E-kirjaston verkkosivuilla ohjeistetaan näin: "Ensimmäisellä kerralla E-kirjasto-sovellukseen pitää rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella. Sovelluksen asetukset-kohdassa voi ottaa käyttöön pääsyavaimen/avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Tietoturvasyistä sovellus kirjautuu automaattisesti välillä ulos ja aika riippuu laitteesta. Nyt myös Android-laitteille voi luoda pääsyavaimen. Luo pääsyavain sovelluksen asetuksissa kohdassa "rekisteröi pääsyavain"."E-kirjasto-sovelluksessa on ollut haasteita pääsyavaimen rekisteröinnin osalta, mutta sovelluksen viimeisimmän päivityksen ansiosta sen pitäisi nyt onnistua helpommin...
Muutospyynnön esim. ennakkoverotukseen voit tehdä soittamalla Helsingin verotoimistoon. Verohallinnon yhteystiedot ovat
osoitteessa http://www.vero.fi/ . Erilaisia lomakkeita voi myös tulostaa Verohallinnon sivuilta, mutta niitä ei voida
palauttaa sähköisesti. Jotkut palvelut on siirretty myös Internetin kautta toimiviksi, mm. verokortin voi tilata verkossa, lisätietoa http://www.vero.fi/?article=5054&path=5,733&language=FIN sekä verokorttipalvelu http://portal.vero.fi/public/default.aspx?nodeid=7788&culture=fi-FI&con… . (Vastausta päivitetty toimituksessa).
Hei,
hirveän paljon aiheesta ei todellakaan löydy kirjallisuutta, mutta muutama muukin kun mainitsemasi Mikluhan kirja.
Yliopiston kirjastojen tietokannasta Lindasta löytyy jokunen viite: kirjaston Internet-päätteiltä pääset selaamaan sitä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Linnea-tietokantoihin voi nyt avata yhteyden kätevästi myös matkapuhelimen tekstiviestillä, lisää tietoa tästä palvelusta sivulla
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ajankohtaista.htm#mobiili
Artikkeleita aiheesta löytyy runsaastikin, ja niitä voit myös etsiä kirjaston päätteiltä sekä artikkelitietokanta Aleksista http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html sekä Artosta (joka siis myös kuuluu...
Kaikki maakuntakirjastot ja Yleisten kirjastojen keskuskirjasto, ( Helsingin kaupungin kirjasto), lähettävät kaukolainoja muille kirjastoille. Käsikirjastoaineistoa ei lähetetä kaukolainaksi. Esimerkkisi "Nuija ja tosinuija" on saatavissa Maunulasta, mutta se on videokasetti eikä DVD.
Eli kun teet Frank-haun ja valitset maakuntakirjastojen aineistot haun kohteeksi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi. Helmet sisältyy myös Frank-hakuun. Helsingin kaupunginkirjasto siis lähettää kaukolainaksi myös siihen kuuluvien lähikirjastojen aineistoa.
Kustannusosakeyhtiö Otavan netti-sivulla on jonkin verran tietoa hänestä osoitteessa www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset
Joitakin lehtihaastatteluja löytyy myös:
Meidän perhe 2006 nro 8 s. 12-16
Anna 2006 nro 38 s.54-57
Anna 2005 nro 33-34 s.10-13
Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Suomi –gaeli sanakirjaa en löytänyt, mutta muutamassa kirjastossa on mm. sanakirjat
”The illustrated gaelic-english dictionary”, 1988 ja Mark, Colin:The Gaelic- English dictionary, 2003. Aina sanakirjoja ei kuitenkaan lainata , mutta niihin voi tutustua käsikirjastossa. On olemassa myös kielikursseja: Robertson, Boyd: Gaelic: a complete course for beginners, 1993, johon kuuluu kirja ja yksi kasetti ja cd-rom Talk now! Opi gaelia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, 2000. Voisit myös tutustua vapaasti käytettävissä olevaan sanakirjaan osoitteessa http://www.englishirishdictionary.com/dictionary
Kelttien historiasta kertovat mm. kirjat James, Simon: Keltit: Otava, 2005, Wiik, Kalevi: Eurooppalaisten juuret: Atena, 2002 ja...
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
