Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Punavuoren kirjasto (Eteläinen sivukirjasto) toimi Betania-talon kivijalassa vuosina 1961-1995 osoitteessa Perämiehenkatu 13, Perämiehen kadun ja Merimiehenkadun kulmassa.
Perämiehenkadulta Punavuoren kirjasto muutti osoitteeseen Bulevardi 42.
Lähteet:
Laakso Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005 (2010), s. 298.
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten...
Hei,
hirveän paljon aiheesta ei todellakaan löydy kirjallisuutta, mutta muutama muukin kun mainitsemasi Mikluhan kirja.
Yliopiston kirjastojen tietokannasta Lindasta löytyy jokunen viite: kirjaston Internet-päätteiltä pääset selaamaan sitä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Linnea-tietokantoihin voi nyt avata yhteyden kätevästi myös matkapuhelimen tekstiviestillä, lisää tietoa tästä palvelusta sivulla
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ajankohtaista.htm#mobiili
Artikkeleita aiheesta löytyy runsaastikin, ja niitä voit myös etsiä kirjaston päätteiltä sekä artikkelitietokanta Aleksista http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html sekä Artosta (joka siis myös kuuluu...
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996 -teoksesta (WSOY 1996) löytyy Schwindt, Viktor Henrik, kenraalimajuri (s. 1866-1928). Hänet määrättiin Suomen Tasavallan sotajoukkojen Päämajan käyttöön 1918 Helsingin valloituksen jälkeen ja merkittiin everstinä Suomen armeijan upseeriluetteloon samana vuonna. Hän oli Presidentin sotilaskanslian päällikkö 1919-1925, joten hän lienee tarkoittamanne henkilö.
Omena- ja muita hedelmäpuita käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
- Alanko ja Lagerström, Kukkapuut
- Räty, Kotipuutarhan hyötykasvit
- Tuovinen ja Heikinheimo, Hedelmä- ja marjakasvien
tuhoeläimet
- Krannila, Omenapuu
Kaikkia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetin (www.helmet.fi) kautta löydät tiedot kirjastoista ja saat myös luettelon hedelmäpuita käsittelevista kirjoista kirjoittamalla Helmetin aihe-hakuun hedelmäpuut tai hedelmänviljely.
Hyvä tietolähde puutarha-asioissa on myös puutarha.net-verkkopalvelu (http://www.puutarha.net/). Siellä on kaupan lisäksi mm. maksuttomasti käytettävä Puutarhakirja ja myös keskustelupalstaa selaamalla löytyy tietoa.
Rauno Liimataisen toimittamassa kirjassa Suuri lentopalloteos. 2. 1988 kerrotaan tämän palloilulajin sääntöjen kehittymisestä. Siinä mainitaan, että pelaajien määrä on aina ollut kuusi. "joitain muutoksia vuosien varrella on toki tullut; esim. vaihtopelaajien määrää erässä on lisätty useaan otteeseen (50-luvun alussa sallittiin vain yksi pelaajavaihto, v. 57 säännöissä neljä vaihtoa ja v. 64 säännöissä kuusi vaihtoa)."
Seuraavissa teoksissa on tietoa Raija Orasesta (Luokkatieto - esim. 86.2 - on teoksen sijoituspaikkatieto hyllyssä ja kolme kirjainta sen perässä kertovat aakkostuksenTampereen kaupunginkirjastossa)
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003. –
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
86.1203 KOT
Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
86 LEH Lehtileikkeet : Oranen, Raija. - [Tampere] : Tampereen kaupunginkirjasto
kirjastossamme on leikattu lehdistä artikkeleita, jotka koskevat Raija Orasta, ja laitettu...
Kysymys on sen verran laaja ja moniulotteinen, että siihen on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Mikäli kysymyksellä viitataan esim. Suomen peruskouluissa käytettävään perusopetuksen opetussuunnitelmaan, niin sen perusteisiin on mahdollista tutustua Opetushallituksen sivulla http://www.oph.fi/ops/perusopetus/po_16_1_versio.doc .
Tarkkaa päivämäärää on valitettavasti mahdotonta sanoa. Tällaiset paljon kysytyt uutuudet, jotka kirjastot tilaavat jo etukäteen ennakkotietojen perusteella, toimitetaan yleensä kirjakaupoista kirjastoihin heti ilmestyttyään. Myös kirjastojen luettelointiosastoilla ne pyritään käsittelemään lainauskuntoon ensi tilassa. On siis hyvinkin mahdollista, että Raksa tulisi lainattavaksi ja varattavaksi jo lähipäivinä. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Miniboksi ei ole mikään virallinen, kattava tai vakiintunut hakutermi.
Sitä käytetään kirjastoissa lähinnä kertomaan hyllypaikasta, jos paikka ei ole ihan looginen, esim. luokkajärjestyksen mukainen (vaikkapa luokka 788.33 levyt tässä ja 788.33 miniboksilevyt jossain muualla). Esimerkiksi Kirjasto Kympissä miniboksi-merkinnän saa sellainen cd-paketti, jota ei voi pussittaa, koska se on paksumpi, usein useita levyjä tai tekstiliitteitä sisältävä.
Kaikki kirjastot eivät tee huomautusta miniboksista, ja tietokantaa selatessa kävi ilmi, että kirjoitusasukin on melko vaihtelevaa. Tiedonhaun välineeksi tuota merkintää ei ole tarkoitettu, eikä se kokeilujeni perusteella sellaisena oikein toimikaan.
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Kirjaklassikko, jonka Pirsigin teoksen päähenkilö moottoripyörän korjauskäsikirjan ja yleisen vianetsintäoppaan lisäksi pakkaa matkatavaroihinsa, on Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Leena Tammisen Pirsig-suomennoksessa siitä käytetään nimeä Elämää metsissä). Thoreaun kirjan muutama vuosi sitten ilmestynyt uusi suomennos on julkaistu nimellä Walden : elämää metsässä.
Quod-sana on latinan kielessä niin monimerkityksellinen, että tuota sanayhdistelmää on aika vaikea ellei suorastaan mahdotonta ymmärtää, kuinka olisi sen sijaan
quoad aedificationem 'rakentamiseen/rakennukseen liittyen'
Varmaan kannattaisi kuitenkin ottaa käteensä joku latinan sanakirja tai sanasto ja etsiä sieltä.
Jos taidat muitakin kieliä kuin latinaa, niin tällaisia sanakirjoja löytyy netistäkin runsaasti, esim.
http://www.mediaevum.de/wb6.htm
http://www.lexilogos.com/latin_langue_dictionnaires.htm
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
