Hutiluksesta kertova runo löytyi vanhasta kuvakirjasta:
Katila, Aina: Herra Hutilus. Kuvitus Kerttu Böök. Kuvataide 1932.
Tupakan polttoon liittyvää lorua ei ole onnistuttu jäljittämään.
Riippuu viruksesta, mutta voihan se tartutella itseään kaikille mahdollisille kiintolevyille, jos se on sellaiseksi ohjelmoitu. Eli ei se kakkoslevykään silloin turvassa ole.
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mikäli kysymyksessä on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja Edward (Ed) Wood, Porin sekä Rauman ja Harjavallan kirjastoista löytyy Rudolph Greyn kirja Ed Wood on Ed Wood (Like 1995).
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että Erik Enby olisi kirjoittanut sähköyliherkkyyttä käsittelevää teosta tai artikkelia aihetta käsittelevään teokseen. Myöskään Erik Enbyn omilla kotisivuilla ei ole tietoa asiasta.
http://www.enby.se/svenska/forskning.htm
http://libris.kb.se/
Johann Wolfgang von Goethen teoksen Aus meinem Leben. Dichtung und Wahrheit (1808 - 1831) kolmannen osan motto kuuluu saksaksi "Es ist dafür gesorgt, daß die Bäume nicht in den Himmel wachsen."
J. Hollo on suomentanut moton näin: "Siitä on huoli pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti."
http://www.deutschestextarchiv.de/book/view/goethe_leben03_1814?p=7
Goethe, Johann Wolfgang von: Tarua ja totta elämästäni. 3-[4] , Kirjat XI-XX (suom. J. Hollo, Otava, 1925)
Ilmeisesti esitys on tallessa YLEn arkistoissa, sillä alle linkittämälläni Elävän Arkiston sivulla sanotaan: "Itse runoesitystä ei voida Elävässä arkistossa julkaista tekijänoikeussyistä."
Kurt Nuotion ja Henrik Otto Donnerin esittelyn voi käydä kuuntelemassa Elävässa arkistossa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ginsberg_ja_bukowski_puntarissa_1…
Lisätietoja tallenteesta voi kysyä suoraan YLEltä.
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Suomessa tuskin kukaan tarjoaa tällaista "rekisteröintipalvelua", koska meillä tekijänoikeudellinen suoja syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. On tietenkin tilanteita, joissa tekijänoikeuden omistajan voi olla vaikea todistaa aukottomasti tekijyyttään. Teosto pitää yllä teosrekisteriä, koska hoitaa rojaltien perimisen ja välittämisen. Vastaavasti esimerkiksi Sanastolla on tekijöiden itsensä luoma rekisteri niistä teoksista, joiden edunvalvontaa (lähinnä lupakäytäntöjä ja korvauksia) halutaan valvoa.
Jos on Teoston tai Sanaston jäsen, ilmoitus teoksesta rekisteriin on käytännössä kysymyksessä esitetyn kaltainen toimi, mutta molemmissa lähdetään siitä, että rekisteriin merkitään valmiita teoksia, Sanastossa käytännössä edellytetään...
Unkarilaisen Endre Adyn (1877 – 1919) runojen suomennoksia on luettavissa Adyn runojen kokoelmissa Eliaan vaunuissa (1977), Endre Ady 1877–1919 (1977), Lensi riikinkukko (1978) ja Endre Ady : 26 suomennosta (1978) sekä unkarilaisen runouden antologioissa Unkarin lyyra (1970) ja Taivas irtosi maasta : unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta (1986). Lisäksi joitakin Adyn runoja on suomennettu runoantologiaan Tuhat laulujen vuotta (1957).
Etsimäsi runon "Hunn, új legenda" (1913) suomennosta ei valitettavasti kuitenkaan ole edellä mainituissa teoksissa. Artikkelitietokannoista ei myöskään löydy viitteitä siitä, että runo olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/vers0901.htm#07...
Helmet-kirjastojen sivuille on koottu kirjavinkkeja eri aiheista. Aiheina ovat mm. kiusaaminen, erilaisuus, tunteet ja riitojen sopiminen. Täältä voisi löytyä teillekin sopivaa luettavaa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Lisäksi alla mainituista voisi olla hyötyä:
- Erilaiset ystäväni / [kuvitus:] Emma Damon
- Emma menee esikouluun / [teksti:]Pirkko Harainen ; [kuvat] Leena Lumme
- Milla puhuu tuhmia / Aline de Pétigny, Nancy Delvaux
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Voit lainata Hollolan kirjoja, jos sinulla on kirjastokortti Lastu-kirjastoon, Lastuun kuuluvat kirjastot luetellaan täällä http://www.lastukirjastot.fi/hollola. Jos sinulla ei ole korttia, voit pyytää sellaisen kirjastossa käydessäsi. Mukana on oltava henkilötodistus, http://www.lastukirjastot.fi/kirjastokortti .
Tuhkimosta on olemassa lukuisia huomattavasti toisistaan poikkeavia suomennoksia. Lähinnä kysymyksen englanninkielistä sitaattia vastaavat säkeet taitavat olla Helmi Krohnin Tuhkimo-suomennoksessa (runosäkeet on kääntänyt Aune Krohn): " -- [kas, verta kenkään jää!] / Se liian pieni on, / sait väärän morsion." Kaarlo Merikosken mukaillen kertomassa Tuhkimossa tätä kohtaa ei ole lainkaan, ja monessa muussa versiossa ollaan sangen kaukana kysymyksen lausahduksesta. Esimerkiksi Raija Jänicken ja Oili Suomisen Grimmin sadut -suomennoksessa tämä kohta on tulkittu seuraavasti: "Kenkä jalkaa puristaa, yhä morsian kotona odottaa."
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
