Hei!
Jari Niemelä 1990: tutkimus Tuntematon ruotusotilas: Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 157. Luettavissa verkossa: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000193
Niemelän tutkimuksesta löytyy tietoa sotilastorpista sekä millä tavoin sotilastorppien käyttö muuttui Ruotsin vallan loppuajalla ja sen loputtua. Historian saatossa, esim. isonvihan aikaan sotilastorpat joutuivat huonoon kuntoon ja niiden jälleenrakennukseen meni aikaa. Sotilastopista ja niiden rakennuskokonaisuuksista on harvoin kovin tarkkoja tietoa, mikä hankaloittaa niiden tutkimista.
Joitain sotilastorppia on museoitu. Löytyi esim. Alepujan sotilastorppa...
Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
1970-luvulla avioliittoa yhteiskunnallisena instituutiona sääteli avioliittolaki 234/1929. Lakiin sisältyviä säädöksiä avioerosta on kuitenkin useaan otteeseen muutettu esimerkiksi vuosina 1948, 1968 ja 1969. Näiden perusteella toimittiin 1970-luvulla.
Laissa mainitaan muun muassa seuraavia ehtoja avioeron myöntämiseksi:
70 § Jos puoliso on tehnyt huorin tai siihen rinnastettavan haureellisen teon, on toisella puolisolla oikeus saada avioero
71 § Jos puoliso on avioliiton aikana saanut sukupuolitaudin, toisella osapuolella on oikeus avioeroon
72 § Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä, tällä on oikeus avioeroon
73 § Jos puoliso on tuomittu vähintään kolmen vuoden vapausrangaistukseen, voi oikeus toisen...
Pulsaattoripesukone esiteltiin suurelle yleisölle ensi kerran Työtehoseuran ensimmäisessä suurnäyttelyssä vuonna 1948.
Pesukoneet alkoivat vähitellen yleistyä suomalaiskotitalouksissa 1950-luvun aikana. Vuonna 1950 markkinoilla oli kuusi pesukonemallia, kymmenen vuotta myöhemmin jo 78 – niistä 45 pulsaattorikoneita. Viidessä vuodessa ensiesittelynsä jälkeen pulsaattorikone saavutti 30 000 kappaleen myyntimäärän. Vuoden 1956 loppuun mennessä 18,5% kotitalouksistamme oli pesukoneellisia.
Tutkimani tilasto- ja muut lähteet eivät valitettavasti erottele kaupunki- ja maaseututalouksia. Työtehoseuran 60-luvun alussa maaseudulla toteuttama 2000 taloutta käsittänyt pyykinpesututkimus tarkasteli sekin ainoastaan pesukertojen...
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Hei,
Tässä muutamia nettiosoitteita, joiden tiedot tuntuvat luotettavilta opinnäytettä varten:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/bo.html
http://www.a4media.fi/ml/valkovenaja.htm
http://www.britannica.com/eb/article?eu=117993
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5.HTM
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisää osoitteita löydät MCL:n (monikulttuurisen kirjaston) sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Finpron (entisen Ulkomaankauppaliiton) maakansio Valko-Venäjältä on osoitteessa
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Sieltä löytyy maaprofiili sekä tietoja Finpron julkaisuista.
Ja kirjatietoa Valko-Venäjältä:
Maailma tänään [14]--IVY ja...
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Paljon hyödyllistä tietoa löydat teoksesta Yliopisto-opinnot 2003-2005, joka myös löytyy kirjastoista tai linkistä
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/yliopisto-opinnot/index.html
Mikäli jo tiedät mitä ja missä haluat opiskella kannattaa tutustua ao opinto-oppaaseen tai vastaviin www-sivuihin
Koska käyttäjiä on paljon, on oikeudenmukaista, että saa varata vain yhden ajan kerrallaan. Näin useampi halukas pääsee koneelle, kun tarvitsee sitä. Osoiteesta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1567 lisää tietoa
asiasta.
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Suomen Kustannusyhdistyksen Jäsenluettelo on painetussa muodossa sekä netissä osoitteessa: http://www.skyry.net/ -
Ja Vuoden kirjat -kysymykseen löytyi ainakin seuraava tieto:
Vuoden kirjat [2006] : Suomen Kustannusyhdistyksen kirjaluettelo = Årets böcker
Kirja, kieli: suomi, Suomen Kustannusyhdistys
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Valta:vallankäytön 48 lakia, tekijänä Robert Greene (2009), löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjaan on muutamassa kirjastossa hyllyssä, sen voi tilata HelMet-järjestelmän kautta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X tai soittamalla johonkin kirjastoon.
Voisikohan kyseessä olla Terence Robertsonin Kultainen hevosenkenkä (Otava 1957), joka kertoo saksalaisesta sukellusvenekomentajasta Otto Kretschmeristä?
Otto Kretschmeristä löytyy tietoa esim. englanniksi uboat.net-sivustolta
(http://www.uboat.net/men/kretschmer.htm) ja suomeksi Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kretschmer).
Hei!
Voisiko kyseessä olla Gary Valentine Lachmanin teos Tajunnan alkemistit: kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli
vuodelta 2009.
Enemmän satanismia käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D84338096E3EE5…
