Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Hei!
Jari Niemelä 1990: tutkimus Tuntematon ruotusotilas: Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 157. Luettavissa verkossa: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000193
Niemelän tutkimuksesta löytyy tietoa sotilastorpista sekä millä tavoin sotilastorppien käyttö muuttui Ruotsin vallan loppuajalla ja sen loputtua. Historian saatossa, esim. isonvihan aikaan sotilastorpat joutuivat huonoon kuntoon ja niiden jälleenrakennukseen meni aikaa. Sotilastopista ja niiden rakennuskokonaisuuksista on harvoin kovin tarkkoja tietoa, mikä hankaloittaa niiden tutkimista.
Joitain sotilastorppia on museoitu. Löytyi esim. Alepujan sotilastorppa...
1970-luvulla avioliittoa yhteiskunnallisena instituutiona sääteli avioliittolaki 234/1929. Lakiin sisältyviä säädöksiä avioerosta on kuitenkin useaan otteeseen muutettu esimerkiksi vuosina 1948, 1968 ja 1969. Näiden perusteella toimittiin 1970-luvulla.
Laissa mainitaan muun muassa seuraavia ehtoja avioeron myöntämiseksi:
70 § Jos puoliso on tehnyt huorin tai siihen rinnastettavan haureellisen teon, on toisella puolisolla oikeus saada avioero
71 § Jos puoliso on avioliiton aikana saanut sukupuolitaudin, toisella osapuolella on oikeus avioeroon
72 § Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä, tällä on oikeus avioeroon
73 § Jos puoliso on tuomittu vähintään kolmen vuoden vapausrangaistukseen, voi oikeus toisen...
Pound cake -kakulle ei ole muuta suomenkielistä vastinetta kuin kuivakakku. Sen pääraaka-aineet ovat jauhot, voi, sokeri ja munat. Ranskassa sitä kutsutaan nimellä quatre-quarts, Meksikossa panqué ja Saksassa Rührkuchen.
Lähde
Wikipedia: Pound cake https://en.wikipedia.org/wiki/Pound_cake
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Esititpä vaikean kysymyksen! Vastaajaksi tarvitaan alan asiantuntija, juristi tai vakuutusasioiden ammattilainen. Jos haluat itse pohtia asiaa, voit tutkailla mitä aiheesta löytyy Valtion säädöstietopankista http://finlex.om.fi/ . Etene näin: klikkaa Lainsäädäntö ja kirjoita hakulaatikkoon vaikkapa peitelty osingonjako, valitse Tekstihaku lainsäädäntöön ja sitten vain haku käyntiin. Avuksi on myös Suomen Laki I ja II, vaikka tulkitsijaa siihenkin tarvitaan, joten käänny alan ammattilaisen puoleen.
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotisivujen linkeissä ei ole sähköpostipalvelimien vertailuja. Niistä löytyy kyllä linkkejä ilmaisiin sähköpostipalveluihin ja sähköpostin käytön opastusta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/linkit/uudet.html#spohje. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistostakaan
ei löytynyt vertailuja.
Parhaiten tietoa jääkaudesta löydät aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Voit netissä selailla lähikirjastosi, Rovaniemen kaupunginkirjaston, tietokantaa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ . Tee haku seuraavasti: valitse aihehaku ja pudotusvalikosta asiasana. Sanana tässä tapauksessa JÄÄKAUDET. Saat yli 50 viitettä ja niitä selailemalla käsityksen siitä minkälaisia kirjoja aiheesta on kirjoitettu ja mitkä sinua parhaiten hyödyttävät. Rovaniemen kaupunginkirjastossa on käytössä yleisen kymmenluokituksen mukainen luokitusjärjestelmä ja siinä esimerkiksi jääkautta geologisena ilmiönä käsittelevät kirjat löytyvät luokasta 55+ .
Internetistä paras suomenkielinen sivu aiheesta on http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Rikosseuraamusviraston mukaan EU ei varsinaisesti tue vapautuneiden vankien asumista/kuntoutusta, joskin on osallistunut joihinkin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projekteihin, kuten Keravalla Work Out-projektiin.
Suomalaisten kotien sisustuksesta 1930- ja 1940-luvuilta löytyy tietoa esim. Ulla ja Jorma Mäenpään kirjasta "Kodinsisustajan tyylikirja" (Otava, 1957), jota on saatavilla muutamissa HelMet-kirjastoissa. Riitta Miestamon teos "Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö: Suomen suurimman huonekalutehtaan näkökulmasta tarkasteltuna" sisältää myös tietoa ja valokuvia Asko-Avonius-huonekalutehtaan tuotannosta ko. ajalta. Kirja löytyy monen HelMet-kirjaston kokoelmista. HelMet-aineistohausta löytyy myös Museoviraston Korjauskortisto-sarja, jonka osa 20 sisältää tapettien historiaa. Se löytyy käyttämällä teoksen nimi -hakua sanalla korjauskortisto (osa 20 tällä hetkellä saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta). Taito-lehdessä vuodelta 1994 (ss. 8-11...
Tampereen taidemuseosta saadun tiedon mukaan teos on saatu Tampereelle vuonna 1973 Josefine Borgin testamenttaamana. Teos tunnetaan nimellä Neljä tyttöä ja se on lahjoituksesta saakka ollut sijoitettuna Tampereen raatihuoneen toiseen kerrokseen. Siten se on ollut suhteellisen pienen yleisön nähtävillä, eikä sen saamaa vastaanottoa ole dokumentoitu.
meillä täällä Jyväskylässä säilytetään ainoastaan Keski-Suomen alueella ilmestyviä sanomalehtiä pidemmältä ajalta. Kuitenkin löysin mikrofilmiluettelostamme pienen pätkän lehdestä Lahden Suunta (8.11.1934-7.8.1936). Tämä pätkä lienee säilynyt osana mikrofilmirullaa, miltä löytyy muitakin lehtiä. Vanhoja Lahden seudulla ilmestyviä lehtiä kannattanee kysellä Lahden kirjastosta: http://lastukirjastot.fi/mikrofilmit.
Tässä lista, mitä lehtiä Lahden seudulla on ilmestynyt:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Tämä 13-osaisen animaatiosarja on suurimmaksi osaksi elokuvaohjaaja ja animaattori Heikki Partasen työtä (ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus ja animaatio). Nämä tiedot ja tiedot myös muista tekijöistä löytyvät kansallisfilmografia Elonetin sivuilta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/k%C3%A4yt%C3%B6skukka
Tarkempia tietoja ei valitettavasti löytynyt.
Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977.
Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977.
Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der...
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
Löysimme joitakin Eric Bergqvistin suomennettuja lauluja: Hengellisessä laulukirjassa (1976) on kaksi laulua sijoitettu osastoon Evankelioiminen: Jos työsi pellolla vaikeaa (nro 193) ja Oi, armon ihmettä (nro 197). Lisäksi samassa kirjassa on osastossa Rukous Bergqvistin laulu Kuule, Herra, rukoilemme (nro 485). Siionin kanteleessa on yksi Bergqvistin laulu, Ei paina mun murheeni täällä (nro 309), mutta se ei varsinaisesti ole lähetysaiheinen.
Jim Cymbalan kirja Fresh Power on suomennettu nimellä Voimalataus. Se on saatavana Seinäjoen kirjastosta.
Carl-Gustav Severinin kirjasta Russia stole our hearts ei löytynyt suomennosta. Ruotsiksi se on ilmestynyt vuonna 1998 nimellä Ryssland stal våra hjärtan.
