Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Tony Clarkinin säveltämä Sacred Hour julkaistiin alun perin Magnumin ensilevyllä Chase the Dragon (1982). Magnumilta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuotteja, vaikka yhtyeellä on ollut pitkä ja varsin menestyksekäs ura. Edes netin sekalaisilta sanat-soinnut-tabulatuurit -sivustoilta tätä kappaletta ei löydy, vain toivomuksia, että joku sen sinne lisäisi.
Youtubesta löytyy tuntemattoman soittajan esittämänä kappaleen pianointro, kun hakee sanoilla Magnum Sacred Hour piano intro.
Mitä itse kukin pitää "härskinä" huumorina, on tietysti kovin suhteellista. Opiskelijakulttuureissa valmius rikkoa perinteisiä esteettisiä ja eettisiä normeja liittyy toisaalta vakiintumattomaan elämäntilanteeseen, toisaalta joukossa toimimisen estoja alentavaan vaikutukseen. Vaikka en usko, että teekkarihuumori sinänsä olisi "härskimpää" kuin opiskelijahuumori yleensä, voi viitata teekkareiden vahvaan miesten keskeiseen kulttuuriin (nyttemmin tilanne on muuttunut ja teekkareissa on miehiä ja naisia). Miesporukat ovat kautta aikojen ja ammateista riippumatta taipuvaisia huumoriin, jota moni pitää "härskinä". Tämä yhdistyneenä teekkareiden muutenkin vahvasti ulospäin suuntautuneeseen hauskanpitokulttuuriin on ehkä synnyttänyt tilanteen,...
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
Satelliitteja on niin paljon, että näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mikä niistä on ollut kyseessä. Internetistä löytyy monia eri palveluja, joiden avulla satelliittien kulkua voi seurata. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivuilta löytyy artikkeli aiheesta: https://www.ursa.fi/avaruustekniikka/satelliitit/ohjelmistot-ja-palvelu….
Esimerkiksi Heavens Above -sivuston avulla voi hakea tietoja tietyssä paikassa tiettyyn aikaan näkyvistä tai näkyneistä satelliiteista. Tässä lista Espoon tienoolla 27.8.2020 näkyneistä satelliiteista: https://www.heavens-above.com/AllSats.aspx?lat=60.2204&lng=24.6458&loc=…. Satelliitin nimeä klikkaamalla saa tarkempia tietoja siitä ja sen radasta niin tähti- kuin maailmankartallakin.
Tarjolla on...
Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Showtanssista tai showdancestä ei löydy paljonkaan tietoa vielä. Ehkä kannattaisi tehdä puhelinhaastattelun esim. Tanssistudio Taina Kovalaisen kanssa. Niin voisit täydentää ainestoasi.
Katso lisää:
http://www.tainakovalainen.com/showtanssi.html
Lehtipisteen palvelusta osoitteesta www.lehtipiste.fi voi tarkistaa lehtien myyntipaikat. Kirjoita etsimäsi lehden nimi pikahakukenttään oikealla ylhäällä ja sitten voit etsiä sinulle lähintä myyntipistettä postinumerolla tai paikkakunnalla.
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole kumpaakaan kirjaa. Voit tehdä kirjoista kaukolainatilauksen alla olevalla lomakkeella:
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=319438199&_k=9XPew4icvrvHif…
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa...
Kirjastot ostavat elokuvansa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joilta saadaan myös kirjastojen tarvitsemat lainaus- ja mahdolliset esitysoikeudet.
Yksittäisiä elokuvia voidaan ostaa myös muuten, jos sopimustoimittaja ei tiettyä elokuvaa tarjoa. Kannattaa tarjota elokuvaa kunnankirjaston tai kirjastokimpan hankinosastolle.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://hakemisto.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
