Hei!
Kyllä löytyy. Tietovisa- tai tietokilpailukirjoja on kirjastoissa luokassa 79.841. Hämeenlinnan pääkirjastossa on hyllyssä esim. Jyrki Otilan Otilan tietovisa: Yli 600 kysymystä vihjeineen vuodelta 2008 ja Kai Löfgrenin Kisavisa: 365 knoppia suomiurheilusta vuodelta 2014. Hankintaehdotuksia voi tehdä aina kirjaston sivun hankintaehdotus-kohdassa.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Tässä mahdollisia kirjoja ja kirjailijoita, joista voisit aloittaa:
Kotimaisia omaaneja:
Paasilinna, Arto : Jäniksen vuosi, Onnellinen mies, Sotahevonen ... Kirjoja, jotka käsittelevät elämän perusasioita hirtehishuumorin avulla.
Sariola, Mauri : Laukausten hinta ja muut Olavi Susikoski -sarjan jännitysromaanit. Perinteisiä, selkeäjuonisia rikosromaaneja, joissa on mehevät henkilöhahamot.
Waltari, Mika : Komisario Palmun erehdys, Kuka murhasi rouva Skrofin ja Tähdet kertovat komisario Palmu (elokuvinakin tunnettuja Helsinki-dekkareita)
Ulkomaisia romaaneja:
Hemingway, Ernest : Jäähyväiset aseille (ensimmäinen maailmansota), Afrikan vihreät kunnaat (safarit, metsästys)
Karon, Jan : Pappila keskellä elämää -sarja. Kirjasarja, joka kertoo...
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
Helsingin päärautatieaseman asiakaspalvelusta vastattiin, ettei heillä ole tietoa tällaisesta opaskartasta.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/miten-voimme-auttaa
Helsingin hotelleista ja yli 1200 ravintolasta, tapahtumista ja nähtävyyksistä löytyy runsaasti tietoa
Helsingin kaupungin matkailusivustolta
http://www.visithelsinki.fi/fi
Suoniolla (Julius Krohn) on runo Runebergin kuvapatsasta paljastaessa ja se alkaa noilla sanoilla. Runo löytyy ainakin Väinölä: helmivyö suomalaista runoutta -kokoelmasta (toim. Leimu, WSOY, 1905).
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Lapsi muistuttaa hieman molempia, sillä hän saa perimänsä molemmilta vanhemmilta. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/perinnollisyys/kuvamappi/kuvagalleria2/ssy
Lapsi saattaa muistuttaa enemmän jompaa kumpaa vanhempaansa, jos tällä on paljon dominoivasti periytyviä ominaisuuksia. Suuri silmäinen, pisamainen oikeakätinen saa suuremmalla todennäköisyydellä kaltaisensa lapsen kuin pienisilmäinen, ohuthuulinen vasenkätinen. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/1pis
Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan ole vain yhden geenin varassa. Siksi kaksi tummasilmää voikin saada sinisilmäisen jälkeläisen. Kun taas kaksi vaaleatukkaista...
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Tässä muutamia vinkkejä näin aluksi:
Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä
Jossain Itä-Suomen maaseudulla asuu Anja, joka on usein alla päin. Anjan sisko huomaa, että tämä kaipaisi vähän piristystä tasaisen harmaaseen arkeensa, ja kiikuttaa tälle kasettinauhurin käskien puhua muistelmansa isän vanhoille c-kaseteille. Lukijoiden onneksi.
Veikko Huovinen: Lyhyet erikoiset
Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset avartavat näkökulmia ja pidentävät ikää. Mm. Kaarle II Kaljupäälle, Kaarle Paksulle, Fredrik II Rautahampaalle, Maria Veriselle ja Kaarle IV Mielipuolelle omistetuissa jutuissa tarraudutaan mielikuvitusta ruokkiviin aiheisiin kuten Tarzanin keinoihin pärjätä Suomen luonnossa ja mannekiineihin atomisodan jälkeen. (Kirjasampo...
Kyseessä voisi olla alkuperäinen tai ainakin vanha versio Rosvo ja Poliisi -pelistä. Pelialusta näyttää vähän toisenlaiselta tässä versiossa, mutta idea vaikuttaa samalta. Peli on legendaarinen roolipeli, jossa on tarkoitus tienata mahdollisimman paljon rahaa. Jos olet rosvo, ryöstät pankki- ja postikonttoreita. Jos olet poliisi, otat kiinni rosvoja ja tienaat palkkiorahoja. Eniten rikollisuudella tienaava voittaa tässä klassisessa perhepelissä, jota on myyty yli 60 vuotta.
https://www.algaspel.se/produkter/barnspel/tjuv-och-polis
Liitteesä näkyy kuva nykyisestä pelilaudasta.
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro...
Japania käsittelevää kirjallisuutta löytyy paljon. Listasin tähän lähinnä nuorelle sopivia, Vaski-kirjastoista löytyviä kirjoja.
Nuortenkirjallisuudessa Japania käsittelevät (tavalla tai toisella) esimerkiksi:
Bradford: Nuori samurai- sarja
Burne: Takeshitan kintereillä- sarja
Delikouras: Soturioppilas- sarja
Vacklin: Sensored reality- sarja
Jean: Tokion prinsessa
Sarjakuvista (laajan mangakokoelman lisäksi) saattaisi kiinnostaa esimerkiksi:
Stan: Usagi Yojimbo- sarja
Japania käsittelevää tietokirjallisuutta löytyy Vaski- kirjastoista myös paljon, sekä suomeksi että englanniksi. Esimerkiksi
Japani = Nihon niminen tietokirja tarjoaa perustietoa Japanista.
Tapani Jussilan kotimainen matkaopas Japani-passi on...
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Etsityn kaltainen junan kulun kuvaus sisältyy ainakin Viljo Kojon novelliin Hopeahäät, joka sisältyy vuonna 1925 julkaistuun kokoelmaan Yllätys. Siinä kiertävä suutari Höllin Heikki kertoo isännille, millaisia tarinoita juna milloinkin pitää:
"Muistakaapas vain kuunnella, kun se asemalta lähtee, niin eikös sano: Noh! Nyt matkan tekkoon... no, nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon, matkan tekkoon, matkan tekkoon... Mutta sillan kohdalla sanoo: Varovasti, varovasti, varovasti. Ja kun tullaan ylämäkeen: Höllin Heikin housut puttoo... Höllin Heikin housut puttoo... housut... puttoo... housut... puttoo... puttoo... put-too... Mutta kun on päästy mäelle niin: Ei put-took-kaan, ei put-took-kaan, ei...
Painettua nuottia Armand Amarin sävellyksestä "L'Oiseau" ei näytä olevan. Youtubesta löytyy sen sijaan ainakin tämä nuottivideo ja tämä pianoversio, josta löytyy linkki videossa käytettyyn MIDI-tiedostoon.
Vernakulaarinen tarkoittaa yleensä kansanomaista. Vernakulaarinen valokuvaaminen on amatöörivalokuvausta eli valokuvausta, jossa kuvaajana ei ole ammattilainen tai taidevalokuvaaja. Antropologiassa amatöörivalokuvaajien ottamat valokuvat voivat toimia lähdeaineistona.Ks. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Vernacular_photography
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Meiltä löytyy nuotteja/tekstejä vain yksittäisiin Carlos Gardelin esittämiin kappaleisiin. Esim. kokoelmasta "Tango! Tango!" löytyy "Por una cabenzan" nuotit. Lisää Gardelin esittämiä tangoja voi etsiä aineistorekisteristämme hakemalla niitä pelkällä kappaleen nimellä ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Gardelin kappaleista on julkaistu "Los majores tangos de Carlos Gardel" -niminen kokoelma, joka sisältää 15 tangon sanat ja nuotit. Kyseinen kokoelma on mahdollista saada Suomesta kaukolainaksi. Kaukolainalomake on täytettävä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, samalla peritään 25 markan kaukopalvelumaksu.
