Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Venetsian matkaoppaita, joissa on myös perustietoa Venetsian historiasta. Suomenkielisenä löytyvät: Jepson, Tim: Citypack Venetsia, 1999; Pocock, Tom: Venetsia, 1992; Venetsia (Berlitz-opas), 2.p. 1984, 3.p. 1990.
Venetsiasta löytyy myös internetin kautta Italian sivuilta monenlaista tietoa. Helsingin kaupunginkirjaston Monikulttuurisen kirjaston sivuilta pääset eri maiden sivuille niin myös Italian ja sen kautta Venetsian sivuille osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/italy.htm . Suurin osa internetin kautta saatavasta tiedosta on kuitenkin englanninkielistä.
Venetsian taidemuseoista löytyy artikkeli lehdestä: TAIDE 1999:4, s.62-63 (Rinne, Harri: Venetsia).
Venetsian gondolista, jokiveneestä,...
Ivan Tykki on virtuaalidekkaristi eli nimimerkki. Hän kertoo itsestään:"
Olen Ivan Tykki, virtuaalihenkilö. Virtuaalihenkilöksi rupesin sen takia, että en ole julkisuuden henkilö; en ole osallistunut Idolsiin, Big Brotheriin vai mitä niitä on, tai politiikkaan, enkä ole kirjoittamisen ammattilainenkaan. Lööppeihin en ole päässyt sen takia, etten ole mennyt naimisiin enkä eronnut. Suositut Manga -hahmot kuulemma harrastavat jo sitäkin. Pitäisiköhän minunkin?
Putkahdin maailmaan Ripaskaa! – kirjan sivuilta. Äitini oli eräässä helsinkiläisessä kielikoulussa opettajan sijaisena vuonna 1989, jolloin Neuvostoliiton johtajan puoliso rouva Gorbatsova vieraili tuossa koulussa. Olisin esikoiskirjailijaksikin liian nuori, joten jouduin syntymään...
Mitä itse kukin pitää "härskinä" huumorina, on tietysti kovin suhteellista. Opiskelijakulttuureissa valmius rikkoa perinteisiä esteettisiä ja eettisiä normeja liittyy toisaalta vakiintumattomaan elämäntilanteeseen, toisaalta joukossa toimimisen estoja alentavaan vaikutukseen. Vaikka en usko, että teekkarihuumori sinänsä olisi "härskimpää" kuin opiskelijahuumori yleensä, voi viitata teekkareiden vahvaan miesten keskeiseen kulttuuriin (nyttemmin tilanne on muuttunut ja teekkareissa on miehiä ja naisia). Miesporukat ovat kautta aikojen ja ammateista riippumatta taipuvaisia huumoriin, jota moni pitää "härskinä". Tämä yhdistyneenä teekkareiden muutenkin vahvasti ulospäin suuntautuneeseen hauskanpitokulttuuriin on ehkä synnyttänyt tilanteen,...
Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Ainakin Anja Erämajan runoteoksessa Kuuluuko tämä teille (Wsoy, 2009) on humoristisia monologeja, roolirunoja. Runoteos kertoo kerrostalon eri-ikäisistä asukkaista, jokaisessa kokoelman osastossa näkökulma, ääni on annettu eri asukkaalle. Anja Erämaja lausuu paljon runojaan ääneen, joten ne toimivat puhuttuina hyvin ja ovat lisäksi hauskoja. Kannattaa tsekata myös muitakin Anja Erämajan runoteoksia, hän kirjoittaa monologityyppistä, humoristista runoa myös muissa ja niistäkin voisi löytyä sopivia. Ja juuri itsetunto, ihmissuhteet ja arkiset tilanteet ovat hänen runoutensa ydintä.
Tarkoitatko mahdollisesti kappaletta ”Makeelta maistaa”, joka alkaa lallatuksen jälkeen: ”Taas paistaa, jälleen aurinko paistaa”? Tämä alkuperäiseltä nimeltään ”Tristeza” on brasilialainen karnevaalisamba, jonka ovat säveltäneet Haroldo Lobo ja Niltinho. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aarno Raninen salanimellä Savinainen. Suomeksi kappaleen levytti Marion (Rung) vuonna 1970.
Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 13. Nuotissa on laulusta kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
"Armas, jos meri vie mun ja näät sä illoin / Valkean kyyhkyn lentävän luokses silloin / Avaja kuistis pois älä tuota häädä / Sielu lie mun se luokses mi tahtois jäädä..."
Kyseessä on laulu nimeltä La Paloma (suom. Kyyhkynen) jonka on säveltänyt Sebastian de Iradier (1809-1865). Tunnetuin suomenkielinen sanoitus sävelmään on Raili Kahilaisen.. Sen ensimmäinen levyttäjä on Erkki Junkkarinen vuonna 1955. Myöhemmin laulun on levyttänyt mm. Olavi Virta, Kalevi Korpi, Matti Esko, Laila Kinnunen, Arja Saijonmaa ja lukuisat muut... Laulu tunnetaan joko nimellä La Paloma tai Kyyhkynen. Kari Tapio levytti laulun uusin sanoin 1980-luvulla nimellä Valkokyyhkynen.
Youtubesta löytyvät pikaisesti etsien...
Leopardigekoista löytyy seuraava englanninkielinen teos: Hunziker,Ray: Leopard geckos: identification,care& breeding. Kirja kuuluu Itäkeskuksen,Koivukylän,Oulunkylän,Pasilan,Tikkurilan ja Töölön kirjaston kokoelmiin.
Kysymiäsi Wilderin kirjoja ei ole suomennettu. On the way home : the diary of a trip from
South Dakota to Mansfield, Missouri, in 1894 (ed. by Rose Wilder Lane, Harper 1962) löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Se löytyi myös Akateemisen kirjakaupan listalta. Teosta West from home: letters of Laura Ingalls Wilder, San Francisco 1915 (ed. by Roger L. MacBride, Harper 1974) ei sen sijaan löytynyt mistään.
Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa. Kirjastot tilaavat toisista kirjastoista sellaista materiaalia, mitä heidän omissa kokoelmissaan ei ole.
Mene siis lähimpään kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan sinulle kaukolainaksi haluamasi teos. Kirjastot veloittavat kaukolainoista omien taksojensa mukaan, joten se kuinka paljon tilaus sinulle maksaa, riippuu sekä lähettäjäkirjaston taksoista että sen kirjaston taksoista, jonne teos sinua varten välitetään.
Kirkkonummen kirjaston kotiseutukokoelma löytyy oheisesta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime_308.aspx
Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa on Uusimaa-kokoelma (puh.09-8165 7603), johon kuuluu mm. teos: Backman, Vanha Kirkkonummi, Kyrkslätts hembygdsförening, 2006 (Ekenäs tryckeri). Se on tällä hetkellä varattu.
Samasta paikasta löytyy myös Backman, Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema = Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta, 1992. Teosta on 2 kpl, molemmat tällä hetkellä lainassa.
.
Kolmas Uusimaa-kokoelmaan kuuluva kuvateos on Saves, Kirkkonummi=Kyrkslätt: 650, Kirkkonummen kunta 1980. Se löytyy lisäksi myös Helsingistä: Rikhardinkadun kirjastosta ja Pasilasta(kirjavarasto 2), molemmat...
Wikipedian tieto on peräisin New York Timesista vuodesta 2004 ja pitänee paikkansa. Suomenkielisessä Ennätysten kirjassa vuodesta 2004 ja 2005 ei ole mainintaa tästä mutta on mahdollista että muunkielisissä versioissa olisi.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Maximuksen nimipäivää voidaan viettää 18.11., Sebastianin taas 20.1. Ruotsalaisen Karin Johanssonin Namnbokenin (1991) mukaan Maxin päivä on 1.2. ja Sebastianin 27.10. Vuoden 2010 suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin uusiksi nimiksi on valittu mm. juuri Sebastian ja Max, jonka yksi pidempi muoto Maximuskin on. Ennakkotietoa tulevasta nimipäiväuudistuksesta löytyy Yliopiston almanakasta vuodeksi 2009.
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….
Saat uuden salasanan asioimalla henkilökohtaisesti kirjaston asiakaspalvelupisteessä. Koska henkilöllisyys on voitava todentaa, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja anneta puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
