Kultakuoriainen on helppo tunnistaa isosta koostaan (14-21 mm) ja metallinvihreästä väristään. Hyvin samannäköinen laji on kuparikuoriainen. Lajit voi tunnistaa pään etureunan muodosta. Kultakuoriaisella pään etureuna on selvästi aaltoileva. Kultakuoriainen pitää lentäessään kovaa ääntä, eikä se avaa peitinsiipiään.
Aikuiset kuoriaiset vierailevat kukilla syömässä siitepölyä ja heteitä, toisinaan myös kukkien terälehtiä. Toukat syövät maatuvaa kasvijätettä ja niitä löytää usein puutarhakompostista. Toukkien kehitys kestää muutaman vuoden. Selitystä tuohon kuoren etureunan aaltoilevaan muotoon en kyllä valitettavasti löytänyt mistään kirjaston kovakuoriaskirjasta. Yle Areenasta muuten löytyy dokumentti: Pronssilisko ja kultakuoriainen...
Helsingin Kannelmäen Prisma Kaari on myyntipinta-alaltaan Suomen suurin Prisma, ja mainostaa myös tarjoavansa laajimmat valikoimat:
https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/helsinki-kannelmaki
Vuoden 1989 Helsingin Sanomia tutkimalla selviää, että esimerkiksi 10.2.1989 frangin kurssi oli seuraava:
Tilivaluutta: osto 0,6754 myynti 0,6814
Setelivaluutta: osto 0,6684 myynti 0,6984
Myöhemmin helmikuussa 25.2.1989:
Tilivaluutta: osto 0,6825 myynti 0,6885
Setelivaluutta: osto 0,6755 myynti 0,7055
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Jos asut Suomessa ja saat eläkettä ulkomailta, eläkkeen verotuksen ratkaisee yleensä Suomen ja eläkkeen lähdevaltion välinen verosopimus. Usein maksat ulkomailta saadusta eläkkeestä veroa ulkomaille. Kun asut Suomessa maksat eläkkeestä veroa myös Suomessa, mutta kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä ulkomaille maksetut verot Suomen veroista. Aina eläkettä ei veroteta siinä valtiossa, josta eläke on saatu. Silloin Suomi verottaa eläkkeen normaalisti.
Verotus riippuu kohdallasi siis Suomen ja Viron välisestä verosopimuksesta. Voit kysyä asiasta tarkemmin Verohallinnon asiakaspalvelusta.
Lähde
Eläkettä ulkomailta - vero.fi
Suomi.fi-sivustolla kerrotaan lyhyesti hautauksen kustannuksista. Välttämättömiä hautauskuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Niiden lisäksi kuluja syntyy kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen ja muistotilaisuuden järjestämisestä tai muista sellaisista, mutta jos hautajaiset järjestetään mahdollisimman edullisesti, ne jäävät pois.
Hautauskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli vainaja on varaton, omaiset voivat hakea hautausavustusta oman kunnan sosiaalitoimistosta, ja mikäli vainajalla ei ole omaisia, kunta hoitaa varattoman vainajan hautauksen.
Kulujen hinta-arvioita löytyy E-hautauksen sivuilta.
Arkkujen hintoja, vainajan arkkuunlaiton sekä kuljetusten kustannuksia voi...
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Kirjastokortti voidaan asettaa lainauskieltoon monesta eri syystä. Kysymyksestäsi ei selviä onko kortti lainauskiellossa esimerkiksi myöhästymismaksujen vuoksi vai onko sinulla palauttamatonta aineistoa, joten annan vastauksen molempiin tilanteisiin:
Yleisin syy lainauskiellolle on se, että kirjastomaksuja, kuten myöhästymismaksuja tai varausmaksuja on kertynyt 15 euroa tai yli (PIKI-kirjastojen maksimimaksuraja). Kirjastomaksut voit maksaa PIKI-verkkokirjastossa omissa tiedoissa Maksut-sivulla. Maksujen lyhentäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista verkkokirjastossa vaan siellä tulee maksa koko summa kerralla. Maksut voit käydä myös maksamassa kirjastossa paikan päällä. Paikan päällä kirjastossa maksujen lyhentäminen on...
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Norman, Philip: Rolling Stones; suom. Juhani Niemi, ISBN 951-1-08529-8, Otava 1985 on varmaan tiedustelemasi teos. Sen saatavuuden yleisissä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.helmet.fi Soita kirjastoon ja nouda teos itse tai tee varaus em. nettiosoitteeseen, jos sinulla on 4-numeroinen pinkoodi. Jos sitä ei vielä ole, sen saat käymällä kirjastossa ja näyttämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla apua velhojuhlien järjestäjälle.
Velhokoulu : loitsuja, temppuja, taruja ja uskomuksia sekä 50 taikuutta tihkuvaa askarteluohjetta, joilla syntyvät kaikki velhoiluun tarvittavat välineet, Hämeenlinna : Karisto, 2002
Perry, Sara: Birthday treats : recipes and crafts for the whole family, San Francisco : Chronicle Books, 2001
Boase, Petra: How to throw the best kid's party ever, London : Lorenz, 1999
Askartelulehti. 2002, 1 : Talvi, Vantaa : Sinooperi-julkaisut, [2002]
Aineiston saatavuutta voit tarkastella osoitteessa:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Ypäjän Hevosopistosta ja sen edeltäjistä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Hevosopisto 10 vuotta (2003),
Siittolanmäki 60 vuotta: hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997 (1997),
Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987 (1987).
Lisäksi on vielä Ypäjän ratsastajay r.y. - vireä 50 vuotias (1997). Näitä kirjoja ei ole lainattavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ne löytyvät, mutta niitä voi lukea vain kirjaston lukusalissa. Yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/
Viikin tiedekirjastosta löytyy kirjasta Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987, lainattava kappale. Yhteystiedot:
http://www....
Goethen Tarua ja totta elämästäni ilmetyi Hollon kääntämänä vuonna 1924. Alkuperäinen teos on Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit joka ilmestyi vuosina 1811–33.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dichtung_und_Wahrheit
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy Opinnäytetyö -niminen DVD (2008), jonka yhtenä asiasanana on tiedonhaku. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on muutama 90-luvulla tehty kirjastoaiheinen videokasetti, jotka esittelevät yleisesti kirjastoa, kirjastotyötä tai lasten kirjastonkäytön opetusta, ei niinkään tiedonhakua; Internetin käyttöä käsittelee Netti auttaa arjessa -videokasetti (2002).
