Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla...
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset...
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Vernakulaarinen tarkoittaa yleensä kansanomaista. Vernakulaarinen valokuvaaminen on amatöörivalokuvausta eli valokuvausta, jossa kuvaajana ei ole ammattilainen tai taidevalokuvaaja. Antropologiassa amatöörivalokuvaajien ottamat valokuvat voivat toimia lähdeaineistona.Ks. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Vernacular_photography
Valitettavasti tietoa tästä lehdestä on niukalti. Helsingin yliopiston
kiraston alaisuudessa toimm Slaavilainen kirjasto, jonka kokoelmista
löytyy Sortavalassa julkaistun Krasnoe Znamian irtonumeroita vuodelta
1941. Alkuperäisiä numeroita ei varmaankaan anneta kaukolainaksi,
mutta kopioita niistä pitäisi saada. Palvelu on maksullista. Jos harkitset
kaukolainausta, sinun kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Slaavilaiseen
kirjastoon, säh. hyk_slav@helsinki.fi. Lisäksi Vanhasta Valamosta löytyy
jonkin verran artikkeliviitteitä Aleksi-nimisestä tietokannasta, jonka
online-versiota ei voi valitettavasti käyttää ilman salasanaa (se on siis
maksullinen). Aiheesta löytyy suomeksi myös jonkin verran kirjalli-
suutta, mm. "Vanha Valamo - Kristuksen...
Hei!
Haluat siis etsiä musiikkiaiheisia dvd-levyjä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta, Plussa-aiheistohausta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Kun aloitat haun, valitse ensin vaihtoehto "Monipuolinen haku". Valitse ensimäiseksi hakuehdoksi "asiasana tai luokka" ja kirjoita hakuruutuun dvdlevy. Valitse toiseksi hakuehdoksi "Näytä aineistoa joka löytyy musiikkiosastolta" ja napauta lopuksi Tee haku -painiketta.Tällöin saat listan niistä dvd-levyistä, jotka on kuuluvat jonkun kirjaston musiikkiosaston kokoelmiin.
Internetistä löydät Turkkia koskevaa tietoa suomeksi osoitteesta
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?turkki.html
Englanniksi tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Erilaisia karttoja Turkista löydät osoitteesta http://www.lib.utexas.edu/maps/turkey.html
Palvelu on englanninkielinen. Kokeile klikata jotain linkkiä kohdasta "country maps".
Lähikirjastostasi voit kysäistä jotain Turkin matkaopasta sekä vaikkapa teosta Maailma tänään, osa 15, Lähi-itä. Jarmo Hakanen toim., Kööpenhamina 1999). Turkin historiasta löydät tietoa teoksesta Stoneman, Richard; Matkaopas historiaan - Turkki. Kuopio, 1996.
muuta:
Helsingin Sanomien artikkelit vuosilta 1997 ja 1999:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/...
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Sanojen aika"-tietokannasta löydät perustiedot Leena Krohnista. Osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI . Valitse kirjailija pudotusvalikosta. Tällöin avautuu sivu, jolla on tekstinäyte. Toisesta pudotusvalikosta voit edelleen valita "henkilötiedot", "tuotanto" ja "lähteitä". Lähteistä löydät viitteitä lehtiartikkeleihin ja joissakin tapauksista linkit verkkosivuille, joilla on käsitelty ko. teoksia.
Kirjailijan kotisivun löydät osoitteesta: http://www.kaapeli.fi/krohn/
Osoitteesta: http://www.kultti.net/jutut/2001/32_leena.html
löydät jutun "Leena Krohn - Moraalista, mielikuvituksesta ja muurahaisista".
Helsingin Sanomien sunnuntai-sivulla 14.9.03 ilmestyi...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
Ainakaan tällä hetkellä ei Camus'n muistikirjoja ole saatavana suomeksi. Tiedossa ei ole, onko jollain kustantamolla suunnitelma niiden julkaisemiseksi. Camus kuoli 1960, muistikirjat julkaistiin Ranskassa 1962 ja 1964.
Goethen Tarua ja totta elämästäni ilmetyi Hollon kääntämänä vuonna 1924. Alkuperäinen teos on Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit joka ilmestyi vuosina 1811–33.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dichtung_und_Wahrheit
Laiskotellen löytyy useammaltakin cd-levyltä. Voit etsiä ja varata levyn pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Teoksen nimi 'laiskotellen'.
Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla. Noutokirjaston voi vapaasti valita eli voit lainata levyn Kirjasto 10:stä
Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
Mats-Eric Nilsson luetteloi kirjassaan Aitoja makuja ympäri eri raaka-aineita vuosikauden mukaan. Siinä kerrotaan muun muassa, että mandariinit ovat parhaimmillaan marraskuusta maaliskuuhun. Muita kausiruokateoksia ovat mm. Tuuli Kaskisen Kausiruokaa - Herkuttelijoille ja ilmaston ystäville ja Ewa Skiöldebrandin Parasta kausiruokaa.
HelMet-ohjeissa (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/ -> Ohjeita) on kohta "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Siellä kerrotaan seuraavaa:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen HelMet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja...
