Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
Kansalaisen käsikirjasta www.opas.vn.fi löytyy hakusanalla työttömyysturva useampia aiheeseen liittyviä sivuja. Esimerkiksi osoitteessa http://www.vn.fi/stm/suomi/vao/tty/tt-sivu.htm. Kelan sivuilla
http://www.kela.fi kannattaa varmaan myös käydä. Kirjoja aiheesta voit etsiä kirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi. Asiasanalla työttömyysturva löytyy useita teoksia uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla. Kirjastossa voit myös pyytää artikkelihaun aiheesta.
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Puoliäidin äiti ei ole sinulle sukua biologisesti tai oikeudellisesti. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja määritellä sukulaisuutta. Väljemmin tulkittuna voi ajatella, että välillänne on sukulaisuussuhde.
Tutkimuksissa on todettu, että länsimaisessa sukulaisuusjärjestelmässä raja sukulaisen ja ei-sukulaisen välillä on liukuva. Esimerkiksi Anna-Maija Castrén on tutkinut suomalaisia ero- ja uusperheitä. Kirjassa Onko perhettä eron jälkeen? hän pohtii, onko esimerkiksi vanhemmuudessa ja isovanhemmuudessa biogeneettinen suhde aina merkityksellisempi kuin sosiaalinen suhde. Jos lähivanhemman uudella puolisolla on aktiivinen sukulaispiiri, lapsella saattaa olla suhteissaan aktiiviset isovanhemmat, joka eivät ole hänelle...
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin...
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
THL:n ylläpitämästä FINELI-tietopankista löydät tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta. Tässä on linkki tekemääni hakuun kaliumin määrästä eri elintarvikkeissa: Elintarvikkeet (haku) - Fineli
Tässä vielä suora linkki FINELI-tietopankin etusivulle: FINELI - Mitä ruoka sisältää - THL
Tässä myös linkkejä muutamiin artikkeleihin, joissa vertaillaan ja listataan kaliumin lähteitä:
Kalium – lähteet, hyödyt ja saantisuositus | Terveystalo
10 runsaasti kaliumia sisältävää ruokaa - Askel Terveyteen
Kaliumin lähteitä on monia | Anna.fi
Kalium TOP 10: Näistä saat runsaasti kaliumia | KUNTO PLUS
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Sanat Ilmari Hannikaisen lauluun Äidille on kirjoittanut Ensio Kurki-Suonio (1896 - 1993).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4329909
Ensio Kurki-Suonio oli lääkäri ja runoilija, joka perusti Hämeenlinnan synnytyssairaalan Höyhensaaren ja työskenteli vuosikymmenet sen lääkärinä.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Ensio_Kurki-Suonio
Voisiko olla kasvuvaiheessa oleva lude? Antitec
Varminta ehkä suhtautua kuin luteeseen. IF vakuutusyhtiö kertoo sivuillaan vinkkejä luteiden hävitykseen. IF
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke...
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta internet-osoite http://www.libplussa.fi löytyy joitakin nimekkeitä, joita Sinun ehkä kannattaa katsoa: Buy this book/ toim. Mica Lava (Routledge 1997), Gareth, Morgan: Images of organization (Sage 1997).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Bernstein, David: Company image and reality (tämä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain suomeksi).
Sinun kannattaa lisätä internet-osoitteistoosi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut (http://www.kirjastot.fi), josta pääset kiinnostaviin linkkeihin valitsemalla tiedonhaun ja jonkin esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakutermiksi company image research, niin saat mm. sellaisten firmojen kotisivuja, jotka suorittavat markkinointitutkimuksia....
Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Hyvä yleisteos tuntuisi olevan Yleiskatsaus paperiteollisuuteen, jonka on julkaissut Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sarjassa Puusta paperiin. Samassa sarjassa on julkaistu muutakin kysymykseen liittyvää aineistoa.
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse Pikahaku-ikkunasta hakutermiksi Sarjan päänimeke; hakusanaksi käy sarjan nimi Puusta paperiin. Hakutuloksesta käy selville teosten saatavuus.
Kirjastossa voi käyttää myös erilaisia tietokantoja tiedonhakuun; esim. tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Aleksi.
Internetistä kannattaa katsoa Makupalojen nettilinkit osoitteessa http://www.makupalat...
