Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi...
Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Suomen pankin sivuston mukaan tätä kolikkoa on vuonna 1999 lyöty 16090 kappaletta. Ei siis ole harvinainen.
http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/suom…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820...
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa...
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Rauno Lahtisen teoksessa "Turku 1911: elämää sata vuotta sitten" (2010), kerrotaan Juhannuskukkulasta seuraavasti:
"Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksena aavekaupungiksi. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle, Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä vesitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä venematkalle,...
Lasse Heimosen säveltämä ja Vilho Rantasen sanoittama laulu "Yksin vaelsi ristin mies" sisältyy nuottiin "Kodin lauluja 1" (Kodin Lauluja, [1973], s. 40-41). Nuotissa on laulun sanat (viisi säkeistöä), neliääninen nuotinnos ja sointumerkit. Sovituksen on tehnyt P. Ketonen.
Soinnut löytyvät myös verkosta, esim. täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-lasse-heimonen-yksin-vaelsi-ristin-mies-id_1-QaPrQCTIg
Nykytietämyksen mukaan ihmisrotuja ei biologisessa ja geneettisessä mielessä ole. Arabin määrittelykin on vähän tulkintakysymys. Wikipedian artikkelin mukaan tärkein arabeja yhdistävä tekijä on arabian kieli. Laajemman määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa äidinkielenään, jakaa yhteisen arabialaisen kulttuuriperinnön sekä käsittää itsensä arabiksi. Arabimaailmaan luetaan yleensä Arabiliittoon kuuluvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat.
Ihonvärin geenitutkimus vahvisti: Ihminen on yhtä rotua https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Yksi sopiva kirja voisi olla Teemu Heikkisen, Irina Raskin ja Niina Purhosen sarjakuvakirja Children of wartime, joka on nimestään huolimatta suomenkielinen. Sarjakuva kertoo toisen maailmansodan tapahtumista niin, että pääosassa ovat lapset ja nuoret. Kirja on osa oppimateriaalia, ja luettavissa myös verkossa. Sarjakuvaa ja materiaaliin kuuluva liveroolipeliä saa käyttää vapaasti. Hankkeen toteuttajia olivat Rautjärven kunta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tarton yliopisto. Alla linkit Vaski-kirjastojen tietoihin sarjakuvasta ja hankkeen sivuille:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=children+of+wartime+natun…
http://childrenofwartime.com/download/COW_FIN_WEB.pdf
Annika Thorin neljäosainen...
Meillä ei ole tietoa Krefeldin kirjojen mahdollisista uusista suomennoksista, vaikka tilaammekin kirjamme ennakkoon jo ennen niiden ilmestymispäivää. Niinpä sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan Like Kustannukselta, joka on julkaissut nuo aiemmatkin kirjat. Yleiset tiedustelut Likeltä voi lähettää sähköpostiin: like@like.fi .
https://like.fi/yhteystiedot/
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Aarno Peromies suomensi Franz Kafkan novellin Die Verwandlung eli Muodonmuutos vuonna 1959 julkaistuun kokoelmaan Nälkätaiteilija (Gummerus Kustannus Oy). Novellia ei sittemmin ole suomennettu uudelleen, mutta Peromiehen suomennos on julkaistu uudelleen myöhemmin esimerkiksi kokoelmassa Muodonmuutos & Rangaistussiirtolassa (Otava, 2007).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552640
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176010644622
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46ae6ac5-8b7b-4e81-aba4-1…
Näyttää siltä, että Laanilan lukiosta ei ole julkaistu mitään matrikkelia tai historiikkia, myöskään tietoja koulun arkistoista vuoden 1975 osalta ei löytynyt verkosta. Spes Patriae -kirjassa on vain pieni osa ylioppilaaksi kirjoittaneista.Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Laanilan lukioon ja kysymään heiltä, onko vanhoja oppilasluetteloja olemassa. https://www.ouka.fi/laanilan-lukio/yhteystiedot?accordion=accordion-7276Toinen vaihtoehto on etsiä sanomalehdistä tietoja uusista ylioppilaista. Tietoja on todennäköisesti julkaistu joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi Kalevaa ei ole digitoitu vuodelta 1975, joten helpoin tapa päästä selaamaan lehtiä on mikrofilmillä Turun yliopiston kirjastossa.
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään....
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
