Voit tilata syntymätodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta.
Alla olevata linkistä löydät ohjeet ja muuta lisätietoa aiheesta.
https://dvv.fi/syntymatodistus
"'Ananasta ahmi, / hotkaise pyy, / loppusi, porvari, / lähestyy.'" – Nämä säkeet ovat peräisin Arvo Turtiaisen suomentamasta Majakovskin runoelmasta Vladimir Iljitš Lenin (s. 59), jonka "sosiaalisena tilauksena" oli Leninin kuoleman aiheuttama maansuru. Majakovski aloitti runoelman kirjoittamisen keväällä 1924 ja saman vuoden lokakuussa työ oli valmis.
Turtiaisen kääntämä Vladimir Iljitš Lenin ilmestyi suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1970. Se sisältyy kokonaisuudessaan myös 1984 ilmestyneeseen Valitut runot -koosteeseen. Ensimmäisen suomenkielisen tulkinnan Majakovskin runoelmasta laati Armas Äikiä. Se sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia....
Hei, sellaisia lauluja ovat ainakin Leevi and the Leavingsin "Poika nimeltä Päivi"Portion Boysin "Päivit tua menee"Tuuttimörkö X Kube: "Mis Päivi on? Päivi? Missä sä oot?"Kake Randelin: "Päivi hei" Lähteet:Spotify - Web Player: Music for everyone
Aiheesta löytyy yllättävän hankalasti tietoa, eikä suomenkielisiä julkaisuja ole hakemani perusteella juuri lainkaan. Kysymykseen ei pysty antamaan kovin lyhyttä vastausta, sillä hammaslääketieteen historia on käynyt läpi monia vaiheita, jotka kaikki kuitenkin liittyvät siihen, miksi hammaslääketieteestä on tullut osittain muusta lääketieteestä erillinen osa-alueensa. Keskityn tässä pääasiassa hammaslääketieteen kehitykseen Euroopassa ja myöhemmin Yhdysvalloissa. Aiheesta voisi kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta olen yrittänyt poimia joitakin keskeisimpiä kohtia vastaukseen.
Hammaslääketieteen historiaa tutkiessani kävi ilmi, että ensimmäiset ”hammaslääkärit” olivat itse asiassa partureita, jotka muun laajan toimenkuvansa ohessa olivat...
Iin kirjastossa on ainakin verkkosivujen mukaan VHS-videokasettien digitointilaite. Oulun kirjastoissa tai muissa lähikunnissa ei digitointilaitetta löydy.
Lähde: https://ii.fi/kirjaston-tilat-ja-laitteet
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Katso ensin pääkaupunkiseudun aineistotietokantaa Plussaa http://www.libplussa.fi Tee siellä asiasanahaku käyttäen seuraavia asiasanoja: maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät, laskutus. Voit käyttää haussa myös luokannumeroa: 362 (maksujenvälitys, maksuliike, maksumenetelmät pankkitoiminnassa), 675 (maksumenetelmät kaupassa) tai 674.2 (laskutus). Löydät mm. seuraavan kirjan Halonen, Ulla: Yritys ja pankki, 2000.
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun tietokannasta (http://www.helia.fi/tiedonhaku.htm) löydät varmasti myös mielenkiintoisia viitteitä käyttämällä em. asiasanoja. Haluamaasi aineistoa voit tiedustella oman lähikirjastosi kautta kaukolainoiksi. Osa aineistosta löytyy varmaan omasta kirjastostasikin.
Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
Seamk:n MUOTOILUN YKSIKKÖKIRJASTO sijaitsee Jurvassa.
(Seamk:n muotoilun yksikössä voi opiskella myös käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa ja suorittaa toisen asteen artesaanin perustutkinto) OsoiteHirveläntie 2
66300 JURVA, E-mail muotoilu.kirjasto@seamk.fi
TERVEYSALAN YKSIKKÖKIRJASTO on Seinäjoella, Osoite: Koskenalantie 16, 60220 SEINÄJOKI, E-mail terveys.kirjasto@seamk.fi
Molemmissa kirjastoissa käytetään Seitti -korttia.
Tiedot löytyvät Seamkin sivuilta http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1075 .
Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi voidaan etsiä paitsi tietyn kirjailijan teoksia niin myös tietoa kirjailijoista. Tämä onnistuu, kun valitaan aiheen mukainen haku.
Tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Lisää tietoa kirjailijoista löydät osoitteesta http://www.makupalat.fi/kirjat.htm
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa Helsingin keskuskirjavarastossa on Suomen Kuvalehden kaikki vuosikerrat pysyvästi säilytettyinä, kirjoiksi sidotettuina ja pyydettäessä heti saatavilla. Niitä voi lukea ja kopioida paikan päällä. Vuosien 1945-1946 painoksissa on niteen kaksi lopussa hyvät hakemistot.
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
Varausmaksun palautus ei kuulu kirjaston käyttörutiineihin. Kieltämättä tuntuu harmittavalta joutua maksamaan sellaisesta mitä ei voi käyttää. Toisaalta on todettava, että suurin osa sellaisista C- ja VHS-kaseteista, joista asiakas ilmoittaa että ne ovat käyttökelvottomat, toimivat hyvin kirjaston laitteilla tarkistettaessa. Sitä en tiedä, miksi näin on; ei kirjastossakaan ole tätä tarkoitusta varten huippulaitteita, aivan tavallinen kannettava radio-kasetti-cd-soitinyhdistelmä vain.
Suosittelen että jätät kirjastolle palautteen asiasta. HelMet-kirjastoille palaute menee tästä osoitteesta: https://www2.helmet.fi/feedback/
Helmet-kirjastoihin kirjaa Naiset ja raha : matkalla arjen vaurauteen / Simonen, Leila on hankittu yhteensä 27 kappaletta. Niteet eivät vielä ole saapuneet toimipisteisiin. Varauksen voi tehdä heti, kun niteitä näkyy Helmet-aineistohaussa. Kannattaa siis seurata Helmet-hakua aktiivisesti. Kirjaa ei voi kaukolainata, koska se on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Valitettavasti vuoden 2007 MP Maailmaa ei ole enää saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Lehteä tilataan pääkaupunkiseudulla kolmeen kirjastoon, joista kaikista löytyy vain tämän vuoden lehdet.
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
kiitos hyvästä ehdotuksesta. Laitoin ehdotuksesi eteenpäin ja se luvattiin tutkia. Toivottavasti tällaisten boksien laina-aikaa pidennetään.
Mikko Airaksinen
Espoon kaupunginkirjasto
