Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Mitään tarkkaa ohjeistusta ei ole. Sellaisten laatiminen yhtäpitävästi olisikin vaikeaa.
Korvaustilanteissa toimitaan tapauskohtaisesti. Kauttaaltaan esim. kastunut kirja on luonnollisesti korvatta-va. Yksittäinen tahra ei välttämättä aina haittaa luettavuutta, mutta toisinaan se voi olla niin häiritsevä, että kirja joudutaan poistamaan kierrosta. Etenkin jo kyseessä on uudehko teos, saattaa tahrakin joskus olla varsin silmiinpistävä.
Helsingin kaupunginkirjastossa turmeltuneen niteen voi korvata myös vastaavalla uudella kirjalla. Sellaisen voi joskus löytää kirjaston korvaushintaa edullisemmin.
Kyseiseen tapaukseen emme juuri voi ottaa kantaa näkemättä kirjaa. Yleisesti ottaen linja on aika ollut aika tiukka.
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
Kyseessä on varmaankin ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei valitettavasti ole kirjastoissa lainattavissa. Joistakin nettikaupoista elokuvan saattaa kuitenkin löytää.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää elokuvasta.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
https://finna.fi
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Jos kirjastokorttiinne on yhdistetty tuo sähköpostiosoite, jota nyt käytätte, niin kirjastokorttinne on vanhentunut ja tietonne poistettu meidän asiakasrekisteristä. Uuden kortin saatte tulemalla kirjastoon, täyttämällä kirjastokortin hakulomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen.
Heterogeenisissa seoksissa voidaan havaita eri kerroksia ja niitä voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla. Esimerkiksi salaatinkastike, jossa on öljyä ja etikkaa on nesteestä ja nesteestä koostuva heterogeeninen seos.
Lähteet:
http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/kemia1/page.php?Seokset
https://peda.net/kemi/kemin-lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/k1ijek/arkst…
Aihe on sen tasoinen, että tarvitset erikoiskirjaston apua. Löydän tietokannoista yhden varsinaisen suomenkielisen kirjan, nimittäin Lumpus, Jarmo: "Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi", Espoo Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1998. Lisäksi Teknillisen korkeakoulun artikkelitietokannasta TALI näkyy, että aiheesta on kohtalaisen paljon artikkeleita. Esim. lehden Automaatioväylä numeroissa 1-3 vuodelta 2000 on ollut artikkelisarja Heikkinen Pasi: "Prosessiautomaation kenttäväylät". Sekä Lumpuksen kirjaa että artikkeleita voit tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ (huom. isot kirjaimet)! Kenttäväyliä sivuavista aiheista on tehty myös joitakin...
Ehdotan että otat yhteyttä Toshiba Keskukseen http://www.toshibakeskus.com/
os. Sinimäentie 8 02630 ESPOO 09-41542400 Telefax 09-41542429, sieltä joko löytyy kyseisiä manuaaleja tai ainakin osataan neuvoa eteenpäin.
Hyvä lähdeteos olisi Kai Laitisen laatima kaksiosainen Aino Kallaksen elämäkerta: Aino Kallas 1897-1921 (1973) ja Aino Kallaksen mestarivuodet (1995). Luokassa 86.2 on monta kirjailijan itsensä kirjoittamaa teosta, joissa on elämäkerrallista sisältöä. Ennen niitä olisi hyvä lukea Aino Kallasta koskeva osuus jostakin Suomen kirjallisuuden historiasta. Häntä koskeva minielämäkerta on teoksessa Suomen kirjailijat 1809-1916.
Kysy Kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkistossa on aikaisemmin laadittuja hyviä vastauksia. Saat ne esiin antamalla hakuehdoiksi Kallas Aino.
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Tampereella on usein pystynyt vastaamaan tämän tyyppisiin kysymyksiin, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne. Nettiosoite on: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/
Puitesopimuksista on hankala löytää kirjallisuutta. Jos lähtee siitä, että kyse on yritystoiminnan sopimuksista, voisi ehkä tarkistaa seuraavan artikkelin:
Jouko Lantto: Sopimus on tahdonilmaisu. Yrittäjä 2003:3
Kirjoja:
Ennakoiva sopiminen : liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta / toim. Soile Pohjonen ym. WSOY lakitieto 2002. (löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista)
Maija Lehtinen: Sopimusopas : pk-yritysten yhteishankkeisiin. TEKES 2001. (löytyy Vantaan Tikkurilan kirjastosta)
Kannattaa ottaa yhteyttä Kauppakorkeakoulun kirjastoon (http://helecon.hkkk.fi/kirjasto ; puhelinnumeronsa ei tunnu löytyvän Internet-sivulta, numero puhelinluettelosssa 43138425), jossa alan aineistoa on varmaankin parhaiten, esim. lehdet ovat...
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
