"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Tästä Toivo Kärjen sovittamasta perinnesävelmästä on useita levytyksiä (mm. Markus Allan kokoelmassa 20 suosikkia: Sokeripala), mutta vain yksi nuottijulkaisu.
Tämä vain kolmen laulun sanat ja nuotit sisältävä julkaisu (X-Sävel, 1964) on luultavasti aika hankalasti löydettävissä, joten kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon (info@jazzpoparkisto.net, puhelin 09-757 0040), jonka kokoelmissa se ainakin on.
Asian selvittelyä helpottaisi, tietäisimme tuon laulukirjan nimen ja "lajityypin". Myös se olisi tärkeätä tietää, onko näiden tekstien yhteydessä mitään tekijätietoja. Monet nuotittomat laulukirjat on koottu hyvin vähin taustatiedoin, koska tekijänoikeutta ei ennen vuotta 1928 pahemmin kunnioitettu. Kansallisbibliografiamme Viola ei tunne tällaisia lauluja, mutta se ei välttämättä ole koko totuus.
Tunnen näitä vähän vanhempia laulukirjoja jossain määrin ja arvelen, että näissä sanoituksissa voi olla kysymys uusista teksteistä, jotka on tarkoitus laulaa jollain kaikille tutulle perinteisellä sävelmällä (tällainen kyllä yleensä mainitaan) tai sitten kyse on oma aikanaan tunnetuista lauluista, joiden nuotteja ei vaan ole syystä tai toisesta...
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan...
Kyseeseen voisivat tulla Ristin voitto -kustantamon lapsille suunnattuun Raamatun kertomuksia sisältävään sarjaan kuuluneet kirjat. Näitä Lucy Diamondin kirjoittamia kuvitettuja kirjoja ilmestyi vuosina 1958-60 kaikkiaan kahdeksan:
Beetlehemin paimenpoika
Daniel ja jalopeurat
Jeesus Galilean meren rannalla
Joosef, Egyptin valtias
Kaksi Jeesuksen vertausta
Lapsi temppelissä
Mooses, ruhtinas ja lammaspaimen
Nasaretin ihmelapsi
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
WWW-osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
löytyy tietoa suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista ja kirjallisuuspalkintojen saajista; myös Eino Leinon palkinnon saajat löytyvät sivun kautta.
Bibliografiaa Eino Leinon palkinnosta kertovista lehtiartikkeleista ei tietääkseni ole, joten kannattaa tulla kirjastoon tekemään hakuja artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, joista löytyy suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita varsin kattavasti.
Jos mielessäsi oleva levy on sellainen, ettei sitä ole saatavissa pääkaupunkiseudun yleisissä tai tieteellisissä kirjastoissa, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossa tai internetin kautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyivät tiedot John Donnen teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jonka alkuperäinen nimi on Devotions upon emergent occasions. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen, joka on kirjoittanut kirjaan myös johdannon ja selitykset. Teos kuuluu Hengen tie -sarjaan ja sen on julkaissut Kirjaneliö vuonna 1988.
Etsimäsi runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Tritonus (1976) ja se alkaa rivillä Kun sitten hypättyäni... Runon voi lukea myös muun muassa Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen runotar 2 (toim. Hannu Kankaanpää et al., 1990).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähde:
Saaritsa Pentti: Tritonus (1976)
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Sähkönsiirrosta vastaava yhtiö eli sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinalueen ja siellä olevien verkonhaltijoiden mukaan. Sähköverkkoyhtiöitä ei voi kilpailuttaa. Katuosoitteen perusteella toimivaa hakupalvelua ei ole saatavilla.
Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan Jyväskylän alueella toimii kolme sähköverkkoyhtiötä: Alva Sähköverkko (kantakaupunkialue), Järvi-Suomen Energia (Vaajakoski osittain, Leppälahti, Oravasaari, Oittila, Putkilahti, Rutalahti) ja Elenia Verkko (muut entisten Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueet).
Lähde: Sähkökatko | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Tiedustelin tätä asiaa Kouvolan Lakritsin tehtaalta:
"Voi pakastaa. Näin jotkut suuret lakritsin ystävät tekevätkin, kun haluavat varmistaa tuoreen lakritsin saannin aina."
Eli todella tuoreesta satsista herkullista lakua kannattaa laittaa vähän syrjään pahan päivän varalle.
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim....
Veden olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan ihminen voi kellua. Usein vaarana on hypotermia tai aallokko, ei niinkään ihmisen kyky kellua. Vedessä, joka on 20 celciusta tai lämpimämpää, ihminen voi kellua jopa tunteja. Ideaaliolosuhteissakin ihminen väsyy lopulta, erityisesti jos ei ole kovin hyvä kellumaan tai kehossa on vähän rasvaa ja joutuu korjaamaan kellunta-asentoa. Näin ollen vastaus riippuu hyvin paljon vedestä ja ihmisestä, joten tyhjentävää vastausta en onnistunut löytämään. Kellumista voi helpottaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa.Monien uimakoulujen tai veneilyseurojen verkkosivuilla on artikkeleita kellumisesta ja vedessä selviytymisestä.Voit vilkaista esimerkiksi näitä artikkeleita: Nainen kelluu vedessä miestä...
Tietoa S. E. Hintonista löytyy mm. Mervi Kosken teoksesta.
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 2000.
