Jos nuortenkirja on rekisterissä merkitty aikuisten aineistoksi tunnuksella aik, siitä peritään varausmaksu 0,50 e riippumatta siitä, tehdäänkö varaus itsepalveluna HelMet-järjestelmässä tai kirjaston asiakaspalvelussa. Jos taas rekisterin mukaan kyseessä on lasten- tai nuorten aineisto, jonka tunnus on las, varaus on maksuton varaajan iästä riippumatta.
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen...
Haagalainen-lehden vanhoja numeroita (1975-90; 1992-97) on luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei tarvitse varata etukäteen luettaviksi. Kirjastossa on kopiointimahdollisuus ja yksi kopio maksaa 40 senttiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=haagalainen&searchscope=2…
Turun yliopiston pro gradu -työt löytyvät Turun yliopiston kirjastosta. Jos etsit jotain tiettyä, voit hakea gradun nimellä tai tekijän nimellä Volter-tietokannasta https://finna.fi
Mielestäni ne ovat lähes aina suomennettuja, kuten jälkimmäisessä Shekespeare-esimerkissäsi, suomentajan nimi mainiten.
Mikäli sitaattia ei ole aiemmin käännetty suomeksi, kääntää koko teoksen suomentaja myös sitaatin ja mainitsee itsensä sen kääntäjäksi.
Mikäli teos on alunperin kirjoittettu suomeksi, on kirjoittajalla yleensä tapana laitta sitaatti teoksensa alkuun suomeksi, kääntäjän nimi ilmaisten kuten edellä. Aika usein sitaatti on sekä alkukielisenä että käännettynä.
Näkemykseni perustuu käytännön havaintoihin. Kääntämättä jätetty sitaatti merkitsee oletusta lukijan kielitaidosta, eikä se ole kovin kohteliasta.
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
Tässä pari kollegoiden ehdotusta, laulu ja runo:
- Tapio Rautavaara - Lentäjän valssi:
https://www.youtube.com/watch?v=CyiLozpbmZc
- Up, up and away:
http://www.azlyrics.com/lyrics/dionnewarwick/upupandaway.html
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyi pilviin liittyviä runoja:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pilvet%20runot
Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopivia.
Kyseinen katkelma on Anton Tšehovin kirjeestä veljelleen Nikolaille. Kirje on päivätty Moskovassa maaliskuussa 1886. Martti Anhavan suomennos kirjeestä sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kirjeitä vuosilta 1877 - 1890, (Otava, 1982).
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
https://www.drive2.ru/b/107023/
Tšehov, Anton: Kirjeitä. vuosilta 1877-1890 (suom. ja selityksin varust. Martti Anhava, Otava, 1982)
Kirjastokortin saaminen edellyttää, että hakijalla on osoite Suomessa ja että hän käy paikalla kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa hakiessaan sitä. Jos teillä ei ole osoitetta Suomesa, ei korttia valitettavasti voida antaa ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa, http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjastossa käyvän Helka-kortin edellytykset näyttävät olevan samat, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/kirjastokortti . Suomalaisia vapaasti luettavia ekirjoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Suomenkielistä vapaasti luettavaa ekirjallisuutta löytyy listattuna Project Gutenbergin...
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
Suomen kansallismuseo vastaa kysymykseen näin:
Keskeinen kysymys kulttuuriesineiden kohdalla on aina niiden aitous, sillä myös taitavia jäljitelmiä liikkuu paljon.
Tämän lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mistä esine on peräisin. Valitettavan usein myynnissä on esimerkiksi varastettuja tai jostain muutoin luvatta irrotettuja esineitä. Kulttuuriomaisuutta hajotetaan myös usein osiin, jotta osien yhteenlaskettu rahallinen arvo olisi suurempi kuin kokonaisen esineen. Jokainen tällainen osiin hajottaminen tuhoaa peruuttamattomalla tavalla alkuperämaan kulttuuriperintöä.
Lähes kaikissa maissa on voimassa kulttuuriperinnön suojelemiseksi laadittu vientilainsäädäntö. Mikäli suunnitteilla on kulttuuriesineiden ostaminen toisesta...
WWW-osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
löytyy tietoa suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista ja kirjallisuuspalkintojen saajista; myös Eino Leinon palkinnon saajat löytyvät sivun kautta.
Bibliografiaa Eino Leinon palkinnosta kertovista lehtiartikkeleista ei tietääkseni ole, joten kannattaa tulla kirjastoon tekemään hakuja artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, joista löytyy suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita varsin kattavasti.
Cable Book Library on suomeksi Kirjakaapeli, Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste, joka sijaitsee Lasipalatsin Mediakeskuksessa, os. Mannerheimintie 22-24, 00100 Hki. Lisää tietoa Kirjakaapelista saat kirjaston Internet-sivuilta: http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyivät tiedot John Donnen teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jonka alkuperäinen nimi on Devotions upon emergent occasions. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen, joka on kirjoittanut kirjaan myös johdannon ja selitykset. Teos kuuluu Hengen tie -sarjaan ja sen on julkaissut Kirjaneliö vuonna 1988.
Fiksaation sanakirjamerkitys on kiinnittäminen, kiinnittyminen, kestävöiminen, fikseeraaminen, fiksoiminen; fysiol. katseen kiinnittäminen kohteeseen; psyk. takertuminen totunnaiseen menettelyyn esim. ongelmanratkaisussa t. kehityksen takertuminen jhk vaiheeseen t. kiintymyksen takertuminen jhk varhaisemman vaiheen kohteeseen. (Kielitoimiston sanakirja, verkkoversio)
Lääketieteen termit -teoksen (Duodecim, 2007) mukaan fiksaatio merkitsee psykoanalyysissä 2) (seksuaalisen) toiminnan jääminen aikaisemman kehitysvaiheen tasolle.
Yleiskielessä sanaa käytetään kevyemmin. Kuvaamasi pakottava matkustamisen halu ei välttämättä ole suoranaisesti fiksaatio sanakirjamerkityksessä. Halu matkustaa ei ole myös...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488...
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
