Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Ryijyjen hinnastoja ja kuvastoja vuosilta 1909 - 1999 voi katsoa Helmi Vuorelman kirjasta Ryijy : ilo tehdä -onni omistaa. Kirja on vuodelta 1999 ja sen saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta, jonka osoite on http://www.helmet.fi . Ryijykuvastoja esittelee saman tekijän kirja Ryijykuvasto (1986). Samalta tekijältä löytyy myös kirja Ryijy vuodelta 1995. Helmi Vuorelman ryijyaiheisia internet-sivuja pääsee tutkimaan osoitteesta http://www.vuorelma.net .
Saila on suomalainen mukailu tapaan Aila, Laila, Maila. Saila on ollut almanakassa 4.10. vuodesta 1950. Inkeri on suomalainen muunnos nimistä Inger ja Ingrid, muinaisskandinaavisessa asussa Ingifridh, jonka alkuosa on vanha Ing-jumalan nimi ja loppuosa -frid tarkoittaa kaunista. Inkeri on ollut Suomessa käytössä jo muinaisaikoina. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Oheisessa artikkelissa tarkastellaan sukupuolijakaumaa maailmassa (englanniksi)
https://ourworldindata.org/gender-ratio
Siinä kerrotaan mm. että poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä, mutta naiset elävät pidempään kuin miehet ja muita syitä jakaumaan.
Artikkelissa on hyvä kartta, jossa näkyy naisten osuus kunkin valtion väestöstä vuonna 2020.
Maailmanpankin tilasto naisten osuudesta väestössä maittain (englanniksi)
https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL.FE.ZS
Maalistan lopussa on vertailu maiden eri maakokonaisuuksien mukaan kuten esim. tulotason ja maan kehittyneisyyden mukaan.
Eläintarhan urheilukenttä on saanut nimensä sitä ympäröivän Eläintarha -nimisen puistoalueen mukaan. Nimi on ollut käytössä kentän rakennusvaiheesta 1907 lähtien.
1800-luvun puolessavälissä kauppaneuvos Henrik Borgström perusti osakeyhtiön, joka vuokrasi Helsingin kaupungilta Töölön lahden pohjoispuolella olevan alueen. Tarkoitus oli rakentaa paikalle vesiparantola ja muuttaa alue puistoksi. Siihen aikaan alueella oli kaupungin vuokrapalstoja. Vesiparantolan perustaminen raukesi, mutta puisto perustettiin. Sinne suunniteltiin myös eläintarhan perustamista, joten puistoa ruvettiin kutsumaan Eläintarhaksi. 1880-luvulla tämä nimi oli jo yleisesti käytössä, vaikka eläintarhaa puistoon ei tullutkaan. Puisto luovutettiin kaupungille 1877....
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Aumulehden nunerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?boo1=AND&booA=NOT&dat1=aamulehti&dat5=0…
Vanhoja kaupparekisterimerkintöjä voitte kysyä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä, puhelinpalvelu
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/puhelinpalvelut.html
Kaupparekisteri perustettiin 1896.
Lajin tunnistaminen kuvauksen perusteella on hankalaa - pieniä ötököitä on niin runsaasti. Hyppyhäntäiset esiintyvät käsittääkseni luonnossa ei sisätiloissa.
http://ötökkätieto.fi/species?id=494
Yksi ehdotus olisi polttiainen
http://www.siivous.info/tuholaistorjunta/polttiainen-torjunta-purema-tu…
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
Polttiaisen purema muistuttaa kuvaustasi, mutta yleensä puremajälki myös kutisee. Polttiaisiakin useita eri lajeja. Pienen kokonsa vuoksi se onnistuu tulemaan sisätiloihin esimerkiksi hyttysverkoista huolimatta. Joissakin lähteissä tosin sanotaan, etä polttiainen pistää vain ulkona.
Toisaalta, jos epäilet ötököiden tulevan esimerkiksi sängystä kannattaa se vaihtaa. Koska...
HOLLANTILAISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA
- käännetty suomeksi vuoden 1990 jälkeen
RUNOJA:
Duinker, Arjen Ehkä neljä yhtälöä 2012
Kopland, Rutger Muisto jonka unohdit : runoja 2011
Onni on vaarallista : hollankielisen nykyrunon antologia 2002
ROMAANIT
Abdolah, Kader Talo moskeijan vieressä 2011
Accord, Clark Paramaribon kuningatar : Maxi Linderin kronikka 2000
Bakker, Gerbrand Isä muuttaa yläkertaan 2012
Biegel, Anne Unohtaminen sallittu 1996
Dorrestein, Renate Hyvä äitipuoli 2013
Dorrestein, Renate Kivisydän 2000
Dorrestein, Renate Lainaa vain 2011
Dorrestein, Renate Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa 2009
Elsschot, Willem Juusto 2003
Glastra van Loon, Karel Lisan hengitys 2004
Glastra van Loon, Karel Rakkauden...
Sirkka sukunimeä esiintyy etenkin Satakunnassa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja paikoin Pohjois-Suomessa. Sirkka on esiintynyt sukunimenä myös Karjalassa, etenkin Laatokan luoteispuolella.
Ensimmäisiä kirjallisia tietoja nimen käyttäjistä on jo 1400- luvun alkupuolelta: Sirkan Hemming 1490Tennilän käräjillä. 1600-luvulta mainitaan mm. Matts Sirkala 1614
Mårten Sirka 1624 ja Hans Sirch 1630 Turusta.
Sirkka ja Sirkkala ovat esiintynet myös talonniminä. Kylännimenä Sirkka esiintyy Pellossa ja Kittilässä. Kärkölässä ovat olleet rajapaikkoja Sirkansuonsaari (1406) ja Sirkanmäki (1471).
Nimen taustalla voidaan nähdä useampia juuria. Ortodoksiselta taholta voidaan nimen katsoa syntyneen Sergei-nimen puhuttelumuodosta Sirkka. Läntisten nimen...
Esim. Blomgren, Paige Gilchristin kirja Beading from necklaces to napkin rings, 20 easy and creative projects to make in a weekend vaikuttaa lupaavalta.
Lisäksi ainakin kirjassa Isotaito Otavan iso taitosanakirja 3 kerrotaan helminauhojen teosta, ja solmusta helmien välissä sanotaan mm. näin. "Tee lankaan löysä kaksinkertainen solmu ja kuljeta ja tiukenna se sitten neulan avulla oikeale paikalleen."
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Valitettavasti Helmet kirjastojen koneilla CD-levyjen polttaminen ei enää onnistu. (digitointilaitteila Pajoissa kyllä, mutta tällä hetkellä pajojen toiminta on pysähdyksissä Korona-rajoitusten takia.) Koneet on päivitetty sekä Windows 10 ohjelmisto että vaihdettu uudempiin malleihin, joissa ei ole polttavaa CD-asemaa.
Omalla kotikoneella CD-, DVD- ja BlueRay levyjen kopiointi onnistuu yhä. Sitä varten täytyy vain hankkia polttava CD-asema. Lisälaitteita löytyy kaikista kaupoista runsas tarjota. Asemien hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon. Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/394c/Optiset, https://www.gigantti.fi/catalog/tietokoneet/tietokonekomponentit/fi-tietokonekomponentit-optiset-asemat/optiset...
Metalliteollisuuden keskusliiton sivuilta löytyi tieto:" Yleisistä sopimusehdoista uusi versio: NL 92:n tilalle NL 01". Seuraavia julkaisuja on tilattavissa ainakin MET kustannuksen kautta (http://www.met.fi/kustannus/ ):
- Yleiset sopimusehdot NL 01 - Suomi
- Yleiset sopimusehdot NL 01 - Ruotsi
- Taustatietoja yleisistä sopimusehdoista NL 01
ym. sopimusehtoihin liittyviä kirjoja yli 70.
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa näitä ei ole, eikä muistakaan kirjastoista
löytynyt, ainoastaan Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta Yleiset sopimusehdot vuodelta 1992. Täysin varmasti ei voi tietää, onko kaikki tämäntyyppinen aineisto kirjastoissa luetteloitu.
Kuusta näkyy aina sama puoli maahan, myös eri puolilla maailmaa. David Whitehouse kertoo teoksessaan Kuun elämäkerta seuraavasti: "Koska kuu pyörii akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin kiertää radallaan maata, se kääntää aina saman puolen meitä kohti. Näin on ollut luultavasti jo miljardeja vuosia. Koska kuun rata on kuitenkin hivenen soikea, Kuu-ukko näyttää hieman heiluttelevan ja nyökyttelevän naamaansa, niin että näemme ajan mittaa 59 prosenttia sen pinnasta, vaikka reuna-alueet näkyvätkin vain erittäin viistosti."
Mico kuuluu lukuisiin Mikael-nimen muunnelmiin, ja Suomessa nimen yleisempi kirjoitusasu on Miko. Maamme ensimmäiset Micot löytyvät 1970-luvulta. Mikaelin nimipäivä on 29.9. Tiedot kirjasta: Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Unicefin Käkimassaa on cover-kappale Screwdriverin kappaleesta "You're so Dumb". Käki on englanniksi cuckoo. Cuckoo voi viitata myös mm. hulluun, seonneeseen, hölmöön.
On siis mahdollista päätellä, että käkimassa on käännös Screwdriverin kappaleesta ja viittaa esim. "sekopäiseen joukkoon".
Stewart Homen kirjan suomentaja kertoo teoksen lopussa julkaistussa selitysosiossa, että käännöksen nimi Käkimassaa on peräisin Unicefin kappaleesta.
Lisätietoa Unicefin Käkimassaa-kappaleesta: http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2009/12/04/unicef-kkimassaa-orkku-251/
CD-levylle poltettuja mp3-tiedostoja voi toistaa kaikilla tietokoneilla, joissa on CD- tai DVD-asema. Perinteisistä CD-soittimista vanhemmat mallit eivät tosiaankaan tunnista MP3-levyjä, mutta mikä soitin on riittävän uusi, selviää vain tutkimalla omassa käytössään olevaa CD-soitinta, jossa yleensä kerrotaan, mitä kaikkia tallenteita se toistaa.
Mikään "kodinkone" ei näitä levyjä siis toista, tarvitaan joko tietokoneen asema tai suhteellisen uusi CD-soitin. Myöskään ns. perinteiset mp3-soittimet eivät tähän tarkoitukseen sovi, koska niitä ei ole tarkoitettu CD:lle poltettujen tiedostojen toistamiseen eikä niissä ole CD-asemaa.
Heikki Poroila
