Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Osoitteessa http://www.helmet.fi/ on oikeassa yläreunassa kohta "Omat tietoni". Klikkaa sitä ja pääset kirjoittamaan kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnuslukusi. Paina sen jälkeen "Jatka".
Tämän jälkeen näet listan lainoistasi. Voit järjestää lainasi ensin eräpäivän mukaisesti kohdasta "Järjestä eräpäivän mukaan", jolloin ensin erääntyvät tulevat listalle ensimmäiseksi. Lainan vasemmalla puolella on pieni ruutu, johon voit laittaa ruksin painamalla hiiren vasenta näppäintä. Laita ruksi niiden lainojesi kohdalle, jotka haluat uusia. Paina sen jälkeen yllä olevaa kohtaa "Uusi merkityt lainat".
Jos uusiminen onnistui eli lainoista ei ollut varauksia muille, näkyy näille uusituille lainoille tämän jälkeen lainojen listalla uusi...
HelMet-kirjastojen tuoreimmat uutuuskirjat löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/ftlist*fin. Listoja on jaoteltu aineiston kielen ja aineistotyypin mukaan. Kirjat ilmestyvät listalle, kunhan ne on viety kirjaston järjestelmään. Sitä ennen kirjoja ei valitettavasti pääse näkemään.
Elokuvan valaisusta ja valaisijan työstä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni 1 & 3. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen Web-Origosta http://www.satakirjastot.fi/. Netistä löytyy Lauri Tammisen opinnäytetyö Kolmipistevalaisija: elokuvavalaisijan monta puolta osoitteessa http://publications.theseus.fi/handle/10024/32388
Jyväskylän kaupunki on valinnut aineistotoimittajansa kilpailutuksen jälkeen.
Hankintasopimuksessa määrätään ostopaikat, alennukset, tilaustapa, toimitusaikataulu ja toimitusten lähetystapa. Sopimus tehty 15.12.2003, sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mukana sopimuksessa ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta ja Uuraisten kunta.
Ostopaikoiksi sopimuksessa on nimetty:
BTJ Finland: kirjastokirjat ja av-aineisto. BTJ on kotimaisen kirjallisuuden pääostopaikka.
Euro Publications: vieraskielinen kirjallisuus ja av-aineisto.
Lisäksi kirjastolla on oikeus käyttää myös muita hankintapaikkoja vieraskielisen kirjallisuuden ja av-aineiston sekä vaikeasti saatavan kirjastoaineiston osalta. (esim....
Karas-Sanan vuonna 1985 julkaisemaa äänitettä Sinun rauhasi ei löydy Lohjan kirjastoista. Äänite on taltioitu c-kasettina, mikä voi olla syynä siihen, ettei sitä enää Suomen kirjastoissa ole. C-kasetteja on viime vuosina poistettu paljon, koska niille ei ole enää ollut kysyntää.
Rovaniemen nettikirjaston tiedoissa tuo vielä näkyy, joten soitin Rovaniemelle. Valitettavasti kasetti osoittautui "aaveeksi" eli oli jäänyt vahingossa tietokantaan roikkumaan.
Massojen kapina –suomennoksen luvussa XIV on vain kahdeksan alalukua, mutta kahdeksannen alaluvun jälkeen on yhteenveto, jossa on tällainen lause:
”Eurooppalaisista elämä on elämisen arvoista vain silloin, kun he voivat antautua jonkun suuren tehtävän palvelukseen.” (s. 261)
Tämä voisi olla etsimäsi lause. Kirjan saat halutessasi lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Glafiira on johdos ortodoksisesta kalenteristamme löytyvästä nimestä Glafyra. Tutkimissani lähteissä ei selvitetty nimen merkitystä tai etymologiaa.
Glafyra (Glaphyra), keisari Liciniuksen puolison kristitty orja 320-luvulla Vähän-Aasian Pontosta. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan, mutta hän menehtyi matkalla teloituspaikalle. - Suomen ortodoksisessa kalenterissa 26.4., katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.1.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Runo nauttii tekijänoikeuden suojaa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Aleksis Kiven runoja saa kopioida vapaasti, mutta vuoden 1944 jälkeen kuolleitten runoja ei. Laki edellyttää, että runosta tehdyn kopion käyttämiseen ilmoitustaulun kautta tarvitaan oikeudenhaltijan lupa.
Sallituksi ilman erillistä lupaa tällainen toiminta muuttuu käyttämällä tekijänoikeudellisesti vapaita runoja. Runokirjan aukeaman voi myös asettaa näkyville vapaasti, samoin siitä irroitetun sivun (vaikkapa poistokirjasta saadun), mutta ei kopiota.
Kokonaan eri asia on, puuttuuko tällaiseen paikalliseen toimintaan kukaan. Lain näkökulmasta kopioimista vaativa toiminta on kuitenkin luvanvaraista.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kahdesta suuresta anglosaksisesta tietokannasta Ebsco MasterFILE Premier (kokotekstiartikkelitietokanta) http://www.epnet.com ja OCLC:n First Searchin Worldcatista http://www.oclc.org/firstsearch/databases/frtable.htm
hakulausella - heat treatment - löytyi kyllä viitteitä, mutta ne näyttävät käsittelevän muuta lämpökäsittelyä kuin puun.
Hakulauseella - dry wood - Worldcat antaa ainakin yhden relevantilta tuntuvan www-osoitteen http://www.ces.ncsu.edu/nreos/wood/ .
Tervetuloa itse käyttämään tietokantoja ja arvioimaan viitteitä. Niihin on pääsy Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta ks. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h155/h159/h160 . Aika kannattaa varata etukäteen. Ebsco...
Aiemmin työskenteli veturissa kaksi henkilöä: veturinkuljettaja ja lämmittäjä. Diesel- ja sähköjunien tultua käyttöön lämmittäjää ruvettiin kutsumaan koneapulaiseksi, jonka tehtävä oli veturin ja sen koneiston hoito ja kuljettajan auttaminen. Kahden miehen ajosta luovuttiin vähitellen.
Tiedustelin asiaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:ltä ja sain sitä kautta liikennepäällikkö Hannu Lehikoisen vastauksen:
"Yksinajoon alettiin siirtyä vaiheittain vuonna 1994 (sitä ennen jo Lättähatut, lähiliikenteen sähkömoottorijunat ja vaihtotyö yksinajossa). Yksinajo laajeni henkilöstötilanteen mukaisesti (ketään ei irtisanottu). Esim vaarallisten aineiden kuljetukset olivat pitkään kaksinajossa. Viimeiset kaksinajoa vastineet veturit (...
Kyseessä on Aale Tynnin runo Puutarhurin laulu, joka alkaa riveillä Minä kylvän vihreä nurmikon, joka kasvaa apilaa...
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Aale Tynnin runokokoelmassa Runoja ja balladeja (1967). Se on luettavissa myös mm. teoksesta Aale Tynni: Kootut runot 1938-1987 (2013).
https://finna.fi/
Salaperäistä Irinaa ja hänen väitöskirjaansa on tiedusteltu aiemminkin tämän palvelun kautta. Tässä on arkistosta löytyvä kysymys ja annettu vastaus (8.11.99) teillekin tiedoksi:
http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=1155&arkisto=true
