Kirjastossamme on esimerkiksi teokset:
Pirnes, Hannu Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja, 2002 ja
Grafers, Hans Wilfried Strategic export management, 2006, joista voisi olla hyötyä.
Yleisten kirjastojen asiasanasto Ysa ei tunne termiä yritystenvälinen kauppa eli hakutulokset suuntautuvat laajemmalle, kun käytössä ovat hakutermit kansainvälinen kauppa ja yritykset. Näillä hakusanoilla voit itse tutkia valikoimaamme internetissä http://mikkeli.kirjas.to, jossa kunkin teoksen kohdalla teoksen asiasanoista voi hahmottaa kirjan sisältöä.
Vastaavasti voit tarkistaa osoitteesta http://mikki.amkit.fi Mikkeli business campus-kirjaston ja ammattikorkeakoulun kampuskirjaston kokoelmaa. Heillä on liiketalouden opetusta, joten siellä löytyy...
Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta, sen voi tilata sen Kaukopalvelusta. Kaukolaina maksaa kotimaasta 4€ per laina.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Lisätietoja Kaukopalvelusta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Suomenkielistä kirjallisuutta maisemapienoismallien rakentamisesta ei ole kovin paljon tarjolla. Joissakin pienoismallikirjoissa aihetta sivutaan: esim. Timo Nyyssösen Pienoismallirakentajan käsikirjassa (Multikustannus, 2007) käsitellään dioraamoja ja maisemia. Vaikka teemana ovatkin lähinnä sota-aiheiset pienoismallit, materiaaleista ja työtavoista kirjasta saanee joitakin vinkkejä.
Suomenkielinen cd-rom-levy aiheesta sen sijaan löytyy: Uusi pienoismalliharrastajan tietopaketti (1998) käsittelee yhtenä aiheena myös maisemapienoismallia.
Pienoismalli-lehdessä on julkaistu vuosien varrella myös maiseman rakentamiseen liittyviä artikkeleita.
Englanninkielisiä teoksia aiheesta:
Gray, Freida: Making miniature gardens (1999)
Schleicher,...
Kirjat ovat kaukolainattavissa kotilainoiksi Kuopion varastokirjastosta. Tehkää kaukolainatilaus lähikirjastossanne. Kaukolainatilauksen voi tehdä myös nettilomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken ja eräs heistä muisteli että viitisentoista vuotta sitten keskustelupalstat olivat hyvin erilaisia kuin nykyään, monet olivat suljettuja ja vaativat erillisen rekisteröitymisen. Suurin osa sen aikaisista keskustelupalstoista on todennäköisesti myös lopettanut toimintansa tai sitten palveluntarjoajat ovat aikojen saatossa vaihdelleet. Näin ollen on melko epätodennäköistä, että viidentoista vuoden takaisia keskusteluja olisi kovinkaan hyvin säilynyt, saati että niihin pääsisi käsiksi. Tietysti jos serkkusi muistaa viisitoista vuotta takaperin seuraamiensa keskustelupalstojen suoria osoitteita, tai mikäli tiedät jonkin 15 vuotta sitten aloittaneen ja vielä voimassa olevan keskustelupalstan, niin ehkäpä...
Satu selvisi hyvämuististen kollegoiden avulla. Tässä siis tiedot:
Sadun nimi: Kaksitoista veljestä
Alkuperä: nykykreikkalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Lasten oma lukukirja
Kuvittanut: Laukkanen, Usko
Toimittanut/Kertoja: Somerkivi, Urho & Tynell, Hellin & Airola, Inkeri
Julk. Otava, 1958
Kirjaa löytyy Helsingin kirjavarastosta ja Käpylän kirjastosta:
http://www.helmet.fi/record=b1521546~S9*fin
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Kotimaisten kielten tutkimuksella on sivusto, jossa on ohjeita ja suosituksia: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan neuvontapuhelimessa 020 781 3201 tiistaista torstaihin klo 9–14 sekä maanantaisin ja perjantaisin klo 9–12.
Turun kaupunginkirjaston ainestotieokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1305037186
löytyy tämä teos nimellä Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Se on vuodelta 2007.
Sitä voi etsiä myös esim. asiasanoilla sähköturvallisuus ja standardit (asiasanat allekkain) tai voi etsiä myös sarjan nimen mukaan: SFS-käsikirja.
Aikalauslehtien viitetietokanta Aleksista, jota voi käyttää kirjastoissa, voi etsiä tästä aiheesta artikkeleita esim. asiasanalla horoskoopit.
Sain useita viitteitä, esim.
Tiede-lehden tämän vuoden numerossa 9 on artikkeli nimeltä Tähtimerkit menivät uusiksi. Johdannon mukaan uutinen ei ole uusi ja tähdistä ennustajatkin ovat tämän jo kauan tienneet.
Sama lehti on myös vuonna 1989 numerossa 9 käsitellyt samaa asiaa.
Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain...
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä...
LuontoPortti -sivusto esittelee Suomen luontoa ja lajistoa kahdeksalla eri kielellä. Vaihtamalla sivun kieliversiota saa kasvien ja eläinten nimet näkyviin haluamallaan kielellä.
Ympäristösanakirja EnDic kattaa ympäristön- ja luonnonsuojelun termistön yhdeksällä kielellä.
Lisäksi on tietysti lukuisia ilmaisia yleissanakirjoja, joissa luontosanaston ja etenkin lajinimien määrä vaihtelee:
fi.glosbe.com
sanakirja.fi
sanakirja.org
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
