Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mistä kirjastosta löytyisi työväenopiston kurssikirja: Total english intermediate; Clare A. & Wilson J. Kirja on oppikirjana Wednesday morning english… 748 Helsingin kirjastoihin on Total English intermediate -tasoa tulossa syksyn mittaan. Ennestään ei HelMet-kirjastoissa tosiaan ole Total English -kurssikirjasarjasta kuin Total English pre-intermediate. Maakuntakirjastoissakin on pre-intermediaten lisäksi vain elementary. Tieteellisten kirjastojenkaan tietokannoissa ei löydy intermediate-tasoa kyseisestä kurssista. Tarkkaa ajankohtaa kurssin tulosta lainattavaksi Helsingin kirjastoihin on mahdotonta sanoa - ja vain kolmeen kirjastoon on tulossa, sitäpaitsi (Rikhardinkatu, Pasila, Töölö).
Onko olemassa netissä toimivaa (jottei tarvitse ladata mitään ohjelmaa) Java-(ohjelmointi)kielen kehitysympäristöä (toteutusympäristö) kuten Java Development… 748 Kuvailemasi kaltaista Java-kehitysympäristöä ei vaikuta olevan olemassa. Lukuisat webhotellit tarjoavat kyllä Javaa tukevia palvelinympäristöjä, joissa voidaan ajaa Javaa käyttävä sovelluksia.
Sain ilmoituksen, että varaamani aineisto on noudettavissa Hakunilan kirjastosta. Tietääkseni Hakunilan kirjasto on nyt remontin vuoksi suljettu, mistä tätä… 748 Kirjasto on suljettu remontin vuoksi. Kirjasto toimii remontin ajan 12.11.2012 lähtien pienimuotoisesti osoitteessa Laukkarinne 6, 2 krs.
Isäni sai kertausharjoituksissa kesällä 1939 viestiratsumiehen erikois- koulutuksen Kankaanpäässä. Mitä po. tehtävä sisälsi? Isäni suoritti sitä ennen… 748 Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936). Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta. On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä....
Mistä runosta: "Missä paasi paatea (paatta) koskettaa, kova tuuli käy louhikon yli", runon nimi muistaakseni Mänty kalliolla. Kenen runo? Ja mistä löytäisin… 748 Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Jos tieto tekijästä löytyy, lähetän sen sinulle. Tuntisiko joku lukijoista runon?
Olen mennyt naimisiin, miten teen nimenmuutoksen tietokantaan? 748 Nimenvaihdos tietokantaamme onnistuu vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Virkailija tekee muutoksen asiakasrekisteriimme.
Muistan lapsuudestani satukasetin, jossa on nuppineula ja silmäneula. Lukijana oli mielestäni mieslukija? Samalla kasetilla oli mielestäni tarina tytöstä ja… 748 Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Haluaisin tietää kuka on kuuluisin henkilö, joka on kotoisin Orivedeltä? (joka ei ole Aimo Tukiainen), kiitos jo nyt :) 748 Olisin itse veikannut ihan muistinvaraisesti sarjakuvataiteilija Tarmo Koivistoa, jonka Mämmilä-sarjan miljöökin on lainattu Orivedeltä. Samaan tulokseen näyttää tulleen myös Wikipedian kaupunkiartikkelin kirjoittaja, joka ei ole Aimo Tukiaisen ja Koiviston lisäksi löytänyt ketään nimeltä mainittavaksi nostettua orivesiläistä (paikkakuntalaisten itse käyttämä muoto). On tietysti aina kovin suhteellista, mitä "kuuluisuudella" tarkoitetaan, mutta ainakaan suomalaisittain ns. valtakunnallisesti tunnettuja orivesiläisiä ei tunnu tämän enempää löytyvän. Orivedellä voidaan asiasta olla toista mieltä, mutta rohkenen olettaa, ettei kysyjäkään sitä näkemystä tarkoittanut. Heikki Poroila
Minkä vuoksi Varsinais-Suomen kirjastoverkoston nimi on Vaski? Ja miksi sen logona on lintu? 748 Vaski oli alunperin V-S kirjailijatietokannalle valittu nimi, joka voitti tietokannalle järjestetyn nimikilpailun vuonna 2003. Tietokanta kuitenkin lopetettiin ja Vaski siirtyi Varsinais-Suomen kirjastokimpan käyttöön. Nimivalinta perustui siihen, että se on helppo muistaa ja kuvaa Varsinais-Suomen aluetta. Vaskin logossa oleva lintu on Varsinais-Suomen maakuntalintu naakka.  
Tervehdys, Mistä löytäisin Pietarin Smolnan sähköpostiosoitteen? Isoäitini kävi siellä koulunsa vv. 1895-1904 ja olisin kovasti halukas tietämään, löytyisikö… 748 Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22 Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa: Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : ...
Onko puoliäidin äiti sukua minulle? 748 Puoliäidin äiti ei ole sinulle sukua biologisesti tai oikeudellisesti. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja määritellä sukulaisuutta. Väljemmin tulkittuna voi ajatella, että välillänne on sukulaisuussuhde.  Tutkimuksissa on todettu, että länsimaisessa sukulaisuusjärjestelmässä raja sukulaisen ja ei-sukulaisen välillä on liukuva. Esimerkiksi Anna-Maija Castrén on tutkinut suomalaisia ero- ja uusperheitä. Kirjassa Onko perhettä eron jälkeen? hän pohtii, onko esimerkiksi vanhemmuudessa ja isovanhemmuudessa biogeneettinen suhde aina merkityksellisempi kuin sosiaalinen suhde. Jos lähivanhemman uudella puolisolla on aktiivinen sukulaispiiri, lapsella saattaa olla suhteissaan aktiiviset isovanhemmat, joka eivät ole hänelle...
Haarajoella on katu nimeltä Deccatie. Onko levy-yhtiö Decca joskus toiminut omalla nimellään Suomessa, vai mistä on kysymys? 748 Levy-yhtiö Decca Records perustettiin vuonna 1929 Isossa-Britanniassa. Yhtiöllä oli aikoinaan edustus myös Suomessa ja monikin tunnettu artistimme julkaisi tuotantoaan Decca-levyillä. Mäntsälän Haarajoella sijaitseva Deccatie ei kuitenkaan saanut nimeään tuon levy-yhtiön mukaan. Decca on radioaaltoja käyttävä paikantamisjärjestelmä. Se kehitettiin toisen maailmansodan aikana ja oli käytössä vuoteen 2000. Haarajoen vuonna 1970 rakennettu decca-asema huolehti aikanaan radiosignaaleilla alusten turvallisesta navigoinnista Suomenlahdella. Lähetysasema suljettiin vuonna 1999, kun deccajärjestelmän käyttö loppui Euroopassa. Asema otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2009, kun siellä aloitettiin DGPS-järjestelmän lähetykset. Nykyään näiden...
Onko turvallista kuljettaa skootterilla itseään noin 10kg painavampaa ja reilusti pidempää ihmistä ilman että tarvii pelätä kaatumista? 748 Liikennenturvan sivulla kerrotaan, että mopolla saa nykyään kuljettaa myös aikuista matkustajaa, jos rekisteröintitodistuksessa on maininta matkustajan kuljettamisen mahdollisuudesta. Kun kuljettaa toista matkustajaa, pitää ottaa huomioon, että matkustajan kuljettamisessa tarvitaan hyvää mopon hallintaa. Mopon matkustajalla pitää olla asianmukainen varustus ja kypärä on pakollinen myös matkustajalla. Yle on uutisoinut 7.5.2011, että mopoilun onnettomuusriski kasvaa aina huomattavasti, kun mopon kyydissä on matkustaja. Mopo ja myös moottoripyörä on yleensä suunniteltu niin, että ne ovat parhaimmillaan kun ajaa yksin. Kun toinen on kyydissä, ajo-ominaisuudet eivät ole enää niin hyvät. Esimerkiksi paino on liikaa takana ja se vaikuttaa ajo-...
Etsin aineistoa aiheesta 'mykkäkoulu'. Siis siitä suomalaisesta ilmiöstä, jossa yleensä kaksi suomalaista samaan perheeseen kuuluvaa tms. on ja jurottaa… 747 Antti Ihalaisen ja vaimon kommunikointia Ihalaisen Joensuun matkan jälkeen romaanissa Tulitikkuja lainaamassa. "Niin elivät he ja kärsivät. Kumpikaan ei puhunut toisellensa sanaakaan. Antti joskus päivisin ärjäisi Tohmajärven vallesmannin äänellä ja kylpi iltaisin kovasti. Mutta viimein rupesi moinen äänettömyys painostamaan Anttia ja hän mietti ja hautoi miten alottaa puhe Anna Liisan kanssa. Kaksi päivää hautoi hän sitä alkua, mutta ei vain tahtonut paha luonto ja sisu antaa niin paljon myöten, että olisi puheen alun löytänyt. Mutta kolmantena päivänä hän jo pääsi puheen alkuun. Pari tuntia piippu suussa ääneti istuttuansa ja aina varkain Anna Liisaan katsahtaa muljautettuansa alkoi hänessä sisu pehmetä, kun Anna-Liisa näytti rukkinsa...
Löytyskö kirjastosta aineistoa, jossa käsitellään ESD:tä eli staattisen sähkön hallintaa. 747 Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä. Entä oletko...
Mistä tietoja Arto Paasilinnan elämästä ynnä muusta?? 747 Kirjasammosta voit tutkia tietoja Arto Paasilinnasta ja hänen tuotannostaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Seuraavista kirjoista voi myös olla apua: Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. 2000 ), Paasilinnat :sukukirja :lukukirja (1998), Kotimaisia nykykertojia (1997),
Tiedätkö mitään hyvää kirjaa, joka käsittelisi vain leopardigekkoja? 747 Leopardigekoista löytyy seuraava englanninkielinen teos: Hunziker,Ray: Leopard geckos: identification,care& breeding. Kirja kuuluu Itäkeskuksen,Koivukylän,Oulunkylän,Pasilan,Tikkurilan ja Töölön kirjaston kokoelmiin.
Löytyisikö jotain hyvää perusteosta SQL:stä ja PHP:sta? 747 Molemmista löytyy uudet perusteokset Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne ovat Ari Hovin SQL-ohjelmointi (v.2002) ja Ari Rantalan PHP: web-ohjelmoinnin peruskirja (v. 2002). Kirjojen saatavuutta ja mahdollista muuta kirjallisuutta aiheesta voit tarkastella sivulta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Laitat vain asiasanaksi SQL tai PHP ja saat luettelon teoksista. Tältä sivulta näkyy paitsi Tampereen kaupunginkirjaston myös muiden Pirkanmaan kuntien kirjastojen tilanne.
Tarvitsisin palvelukeskuksesta opinnäytetyönä tekemääni esittelyvideoon teko-oppaan. Kiitos jo etukäteen! 747 Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo. Muita kirjoja aiheesta: Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993) Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003) Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001) Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990) Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)...
Mistä voisin löytää tietoa Nuutinpäivän viettotavoista. Esim. miten Uudellamaalla 1900-1950-luvulla oli tapana ja mitä hahmoja ja minkälaisia leikkejä oli. 747 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali. Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.