Nuotissa "Nuori kuoro. 1 : 20 laulua sopraano- ja alttoäänille" (Fazer, 1974, s. 19) on laulu, joka alkaa: "En tiedä, en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailman kauneus on". Laulun nimeksi on merkitty "Vanha urkukäsikirjoitus", säveltäjäksi "Tuntematon" ja suomenkielisten sanojen tekijäksi Erkki Pohjola. Nuotinnos on kolmiääninen. Nuotissa mainitaan myös, että Tapiolan yhteiskoulun kuoro esittää laulun levyllä "Tapiola laulaa" (SFLP8502). Muitakin levytyksiä on olemassa.
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäinen nimi olisi "Alter Spruch" ja alkuperäinen säveltäjä on anonyymi, mutta Paul Kickstat on jollakin tavalla myös osallistunut säveltämiseen, sillä hänet on merkitty toiseksi säveltäjäksi....
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Jane Austenista löytyy runsaasti tietoa. Voit hakea niitä www.helmet.fi- osoitteesta. Etusivulla lukee sanahaku, klikkaa siitä ja kirjoita s:Austen, Jane. Myös osoitteesta www.google.fi voit hakusanalla Austen, Jane löytää paljon aineistoa.
Sen sijaan on vaikea antaa lukuja siitä, miten paljon Austenin kirjoja lainataan. Ne ovat kaikki klassikkoja, joiden suosio vaihtelee esim. sen mukaan, onko niiden pohjalta hiljattain valmistunut elokuva tai TV-sarja tai onko niitä muuten käsitelty tiedotusvälineissä. Sormituntumalla voi kuitenkin sanoa, että suurin osa lukijoista on naisia.
Mainio kirja, josta voi aloittaa tutkimusta Jeesuksesta historiallisena henkilönä on 'Nasaretilaisen historia' (toim. Risto Uro ja Outi Lehtipuu, Helsinki: Kirjapaja, 1997). Heidän kirjallisuusluetteloa käyttäen pääsee sitten jatkamaan tutkimusta.
Tämä kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot näet osoitteessa www.helmet.fi.
Suosittelen myös, että käyt teologisen tiedekunnan kirjastossa. Sieltä löytyy tarvitsemasi lähteet ja henkilökunta voi auttaa sinua eteenpäin. Kirjaston yhetystiedot ja aukiloajat löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Mainitsemasi references-luettelo tarkoittaa lähdeluetteloa, joka tulee sisältyä mm. opinnäytetyöhön. Lähdeluettelossa luetellaan ne teokset, joita on käytetty oman kirjallisen työn pohjana, ja joihin omassa tekstissään viittaa. Esimerkkejä lähdeluettelon laatimisesta voit katsoa mm. teoksesta Eskola: Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Lähdeluettelon laatimisesta kerrotaan myös teoksessa Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjastosta, osoitteesta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,...
Suomen kirjallisuutta esittelee esim. kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria. Eri osilla on omat alaotsikkonsa: 1.osan nimi on Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. 2.osa on Järkiuskosta vaistojen kapinaan, toimittanut Lea Rojola. 3.osa on Rintamakirjeistä tietoverkkoihin, toimittanut Pertti Lassila. Kirjasarja on ilmestynyt vuonna 1999 ja julkaisijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lisäksi löytyy myös esim. Leena Kirstinän tekemä Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi 2000 ja Kai Laitisen tekemä Suomen kirjallisuuden historia, Otava 1997. Suomalaisista kirjailijoista saa tietoa kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004.
Kirjojen...
Seuraavalla varsin laajalla Tudor-sivultolla on julkaistu Elisabet I:n kirjoittamia kirjeitä, runoja ja puheita sekä elämäkerrallista tietoa:
http://www.englishhistory.net/tudor.html
Ks. myös
http://www.royal.gov.uk/output/Page5.asp
Ks. myös seuraavat linkit, joissa samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=7fa75884-84a…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f546c3d2-7fb…
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Voisiko kyseessä olla Raision kaupunginkirjastossa Vaski-tietokannan http://www.turku.fi/vaski mukaan olevasta äänitteestä Käynti Puccinin kotona Torre del Lagossa Toscan Rooma [Äänite] : kaksi musiikkiohjelmaa vuosilta 1989 ja 1987 / toimittaja: Eero Saarenheimo. - [Helsinki] : Yleisradio,Tallennepalvelu, p1991. - 2 äänikas. (49, 64 min) : stereo. Alkuper. julk. Radion musiikkitoimitus 1989 ja 1987.
Tällä hetkellä tuota linkkiä ei valitettavasti ole. Uudessa Helmet-haussa on valitettavasti vielä puutteita. Ilmoitan asiasta sivujen ylläpitäjälle, jotta uutuusluetteloon pääsi takaisin varauksen tehtyään.
Tämä laulu löytyy Ilpo Mäkelän omakustanteena vuonna 1982 julkaisemalta kokoelmalta "Ilpo Mäkelä". Nuotti löytyy ainakin Tampereen ja Tornion kaupunginkirjastoista, joista sitä voi oman Rautjärven kirjaston kautta pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Alajärven kirjastosta löytyy monia Juhamatin levyjä. Alla olevasta linkistä näet tarkemin:
http://arena.jarvinet.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycl…
Uusinta levyä voi ostaa esim. hänen virallisten sivujensa kautta ja joitakin muitakin ainakin verkkokaupoista:
http://juhamatti.fi/
http://www.levykauppax.fi/search/?f=all&q=juhamatti&w=music
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Daps&field-key…
Sanelukone näyttää löytyvän sekä Helsingin kaupunginkirjaston esineistä (hakusana Sanelin) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=sanelin että nettivuokrauspalvelu Kuinomasta http://www.kuinoma.fi/ joka toimii Vallilan ja Viikin kirjastojen yhteistyötahona.
Kenties myös kännykän nauhoitusmahdollisuudet voisi tarkistaa.
Vastasin juuri samantapaiseen kysymykseen.
Tässä siis linkki edelliseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=acbdb478-5e7…
