Mika Waltarin Kristus-pää –runo löytyy kahdesta runokokoelmasta: Runon rippi: Valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (toimittanut Haavio) ja Kimalteleva tomu: valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (koonnut Mirjami Lähteenkorva).
Teokset sijaitsevat Hämeenlinnan pääkirjaston aikuisten osaston varastossa. Varaston teokset ovat lainattavia. Kirjastossamme varastohaut ovat aina tasatunnein alkaen klo 11. Voitte soittaa esimerkiksi etukäteen, tulla käymään tai lähettää sähköpostia. Puhelinnumero on 03 – 6212598 ja sähköpostiosoite tietopalvelu@hameenlinna.fi.
Sutta ei ole kutsuttu aivan yhtä monella tavalla kuin karhua. Se voi olla paitsi susi myös mm. hukka, huntti ja häntti. Suden peitenimenä tavataan myös esim. höntti ja häntäheikki.
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin...
FENNICA-tietokannan mukaan kirjoja tähän mennessä julkaistu suomeksi neljä, suluissa kirjan ensimmäisen suomenkielisen painoksen julkaisuvuosi:
Rhanna - unelmien saari (1997)
Rhanna sodassa (1998)
Rhanna - Rhannan lapset (1999)
Rhanna - Takaisin Rhannaan (2000)
Kansalaisuskonnolla voidaan tarkoittaa useita eri asioita, ks. määritelmät Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisuskonto
Kansalaisuskontoa käsitellään myös mm. teoksessa Uskontososilologia (Eetos, 2018).
Eräs tulkinta Yhdysvaltojen tilanteesta löytyy Jan Hanskan artikkelista "Profeetallinen politiikka - Tarinoita menneestä kulta-ajasta ja vielä loistavammasta tulevaisuudesta" (Politiikka : Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu. - Helsinki : Valtiotieteellinen yhdistys. - 50 (2008) : 3, 2. artikkeli. Ilmestynyt myös verkossa: http://elektra.helsinki.fi/se/p/politiikka/50/3/profeeta.pdf ) Hanskan mukaan "Sekulaarisen ja isänmaallisen uskon kohteille annetaan juutalaiskristillisen uskon kohteita vastaava...
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
Stakesin epämuodostumarekisteriin on kerätty vuodesta 1963 lähtien tietoja syntyneillä lapsilla todetuista epämuodostumista (ml. Downin oireyhtymä), http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/epamuodostuma…
Tilastokeskus kerää tilastotietoa kuolemansyistä. Tilastosta löytyy mm. synnynnäiseen epämuodostumaan kuolleet vuosittain. Mikäli nämä luvut kiinnostavat, ks. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/index.html. Varsinaiset lukumäärät löytyvät näytön vasemman reunan palkista kohdasta taulukot.
Kirjallisuutta:
Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja lasten epämuodostumista
Julkaisutiedot Helsinki : Stakes, 1996
Sarja Terveys, ISSN 0784-8412 ; 1996:2
Suomen virallinen tilasto
ISBN...
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Työterveyslaitoksen kirjaston tietokannoista löytyi vain kaksi lehtiartikkeliviitettä ja kaksi kirjaviitettä etsimästäsi aiheesta. Voit joko tilata ko. aineiston (maksullista) tai kopioida kirjastossamme lehtiartikkelit (0.10 € /A4) tai lainata kirjat (ilmaista). Lisätietoja: puh. 030 4742382 tai www.ttl.fi/tpk
LEO (lehtiartikkelit):
Ergonomia kuntohoitajan työssä.
Moilanen, Aija
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 11-13.
Artikkeli
Mielenterveys kuntohoitajan työssä.
Kuronen, Matti J.
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 15-17.
Artikkeli
TYKI (Kirjat)
Kuntohoitajan tehtävät nykypäivän yrityksessä
Marja-Leena Väisänen
Oulu : Oulun terveydenhuolto-oppilaitos, 1995. - 25 s.
Kirja
Kuntohoitajan toimenkuva
työryhmä Raija Hentman...(et al.)
Helsinki...
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
Ohjetta kierreneuleena neulottuun kantapäättömään sukkaan ei löytynyt. Kierreneuletta kudotaan putkena, joten kierreneuleohjeen avulla syntyy varmasti sukkakin. Esimerkiksi täältä löytyy kierreneuleen ohje:
http://www.students.tut.fi/~cami/Knit/Mallit/kierreneule.htm
Olisiko kantapäättömän sukan nimi putkisukka? Ohje putkisukan neulomiseen vaikkapa täältä:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=106&d_id=18
Marttojen sivuilta ja keskustelupalstoilta voisi löytyä tarkempaakin tietoa:
http://www.martat.fi/
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
Kirjan Sukunimet, jonka ovat toimittaneet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala ja joka on ilmestynyt v. 2000 mukaan sukunimi Nuutinen on kansankielinen muoto Knuutinen -sukunimestä. Se on lähtöisin pohjoismaisesta miehennimestä Knut. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että tämä etunimi merkitsee ylpeää tai reipasta, muinaissaksassa sana knuz merkitsee urheaa. Eniten Nuutisia asuu Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Jari P. Havian ja Pertti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1998) vastaa kysymykseen näin: "Pohjois-Suomessa kaamosaika tuo omat erityispiirteensä liputukseen. Näillä seuduilla suositellaan liputtamista vaikkapa siten, että Suomen lippu nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan työpäivän päätyttyä."
Aluksi tahtoisin muistuttaa, että me vastaajat emme ole rakentamisen säädösten asiantuntijoita. Vastaus on maallikon laatima, ja tarvittaessa kannattaa tiedustella tarkennuksia ja lisätietoa mm. meluhaitoista esimerkiksi Vantaan Ympäristökeskuksesta (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;224;2121).
Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää äänieristystä koskevia määräyksia ja ohjeita. Ajantasainen rakentamismääräyskokoelma löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=321569&lan=fi. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut...
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Kalle Holmbergin ohjaamassa, Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen romaaniin perustuvassa Rauta-aika -elokuvassa on kohtaus, jossa Lemminkäinen suojautuu hirven sisään.
Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-romaanisarjasta tehdyssä tv-elokuvassa on myös kohtaus, jossa isä pelastaa poikansa paleltumasta laittamalla lapsen ison eläimen avattuun vatsaan.
Pentti Haanpään kertomuksessa Makuusäkki päähenkilö (Rimppi) menee hirven kaadettuaan ja nyljettyään väsyneenä talvipakkasessa nukkumaan kaatamansa hirvennahan sisään. Kertomuksen mukaan lappalainen nukkuu tarvittaessa nahkapussissa, makuusäkissä. Aamulla päähenkilö onkin pulassa kovaksi jäätyneen hirvennahan sisällä. Kertomus löytyy ainakin Erno Paasilinnan toimittamasta, Haanpään kertomuksia...
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää....
