Kiinan kulttuurihistoriasta on Suomessa julkaistu paljon kirjoja. Alla muutamia uusimpia. Nimet ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
- Lohikäärmeen päivät : puoli vuotta Shanghaissa / Tero Tähtinen (2014)
- Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet / toimittanut Carol Michaelson (2013)
- Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti / Jarmo Saarti (2013)
- 100% silk : kiinalaisen silkin tarina = kinesiska sidenets historia = the story of Chinese silk / [luettelon toimitus = katalogredaktion = catalogue edited by Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa] (2010)
- Terrakotta-armeija : Kiinan ensimmäinen keisari ja kansakunnan synty / John Man ; suomentanut Veli-...
Tuhkimosta on olemassa lukuisia huomattavasti toisistaan poikkeavia suomennoksia. Lähinnä kysymyksen englanninkielistä sitaattia vastaavat säkeet taitavat olla Helmi Krohnin Tuhkimo-suomennoksessa (runosäkeet on kääntänyt Aune Krohn): " -- [kas, verta kenkään jää!] / Se liian pieni on, / sait väärän morsion." Kaarlo Merikosken mukaillen kertomassa Tuhkimossa tätä kohtaa ei ole lainkaan, ja monessa muussa versiossa ollaan sangen kaukana kysymyksen lausahduksesta. Esimerkiksi Raija Jänicken ja Oili Suomisen Grimmin sadut -suomennoksessa tämä kohta on tulkittu seuraavasti: "Kenkä jalkaa puristaa, yhä morsian kotona odottaa."
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Panssarimuseo sijaitsee Panssariprikaatissa Parolannummella (lähellä Hämeenlinnaa).
PL 5, 13701 Parolannummi
(03) 1814 5111 (keskus)
Lisätietoja: http://www.mil.fi/joukot/pspr/
Lisäksi Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm .
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo .
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
Voisitte lähestyä aihetta käsitteen määrittelyllä. Selvittäkää, mitä tieteellinen tieto on. Ilkka Niiniluoto on pohtinut tiedon käsitettä, ja häneltä on ilmestynyt muun muassa kirja Johdatus tieteenfilosofiaan : käsitteen- ja teorianmuodostus.
Aiheeseen liittyvää materiaalia voitte hakea kirjastonne tietokannasta asiasanoilla. Asisasanat tieteellinen ajattelu, tieteellinen tieto, tieteellinen julkaisutoiminta ja tieteellinen kirjoittaminen ovat aiheeseenne sopivia. Muitakin termejä voitte miettiä, erityisesti jos haluatte keskittyä johonkin tieteenalaan.
Yleisesitys tieteellisestä tiedosta ja tutkimusprosessista löytyy kirjasta Tiedon tie : johdatusta informaatiotutkimukseen.
Sarjasta Pulmuset (Married With Children) on julkaistu meillä DVD-muodossa ainakin kaksi levyllistä "parhaita paloja" otsikolla "Kaikkien aikojen hysteerisimmät jaksot". Esimerkiksi Huuto.net tarjoaa sekä näitä kahta suomennoksin varustettua kokoelmaa että englanninkielisiä (laajin huomaamani oli 32:n DVD:n boksi).
Heikki Poroila
Yleisurheilu.fi-sivustolla on Koulussa yleisurheillaan -esite, jossa kerrotaan kiekonheitosta mm. näin: "linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan."
https://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/h_hetki_koulussayleisurheillaan.pdf
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240...
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Valitettavasti metallinpaljastin ei kuulu Helmetin lainattaviin esineisiin.
(rakenneilmaisimia kyllä lainaamme)
Esim. Tooloutlet myy ilmaisimia ja Liizi vuokraa niitä melko edullisesti.
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www...
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
