Kollega vinkkasi Heli Laaksosen runoa 'Mummuks tahtomine', joka löytyy teoksesta Pulu uis.
Runo alkaa: "Tule viäl semne aamu,/ ko mää herä ilman kello oikke aikasi,/ keitän ittelän kaffet, polje Monarkin kans kaupunkil,/ ole oven taka vartomas ko L. Lehtose Leninkiliikke/ myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,/ autta valikoittema heijä suurimma,/ vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu--"
Kuulostaako yhtään tutulta? Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee...
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/...
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Lahden runotietokanta on siirtymässä Kirjasampoon, mutta vielä ei ole julkaistu aikataulutietoa siitä, milloin tietokanta saadaan sitä kautta näkyviin. Uudet sisällöt päivittyvät sinne jo nyt, https://lastu.finna.fi/Content/kirjallisuus.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi käy ilmi, että Helsingin seudulla tätä kirjaa on tällä hetkellä vain yksi kappale yleisissä kirjastoissa, Vantaan pääkirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Meiltä löytyy nuotteja/tekstejä vain yksittäisiin Carlos Gardelin esittämiin kappaleisiin. Esim. kokoelmasta "Tango! Tango!" löytyy "Por una cabenzan" nuotit. Lisää Gardelin esittämiä tangoja voi etsiä aineistorekisteristämme hakemalla niitä pelkällä kappaleen nimellä ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Gardelin kappaleista on julkaistu "Los majores tangos de Carlos Gardel" -niminen kokoelma, joka sisältää 15 tangon sanat ja nuotit. Kyseinen kokoelma on mahdollista saada Suomesta kaukolainaksi. Kaukolainalomake on täytettävä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, samalla peritään 25 markan kaukopalvelumaksu.
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Tässä muutamia nettisivujua Marmariksesta
http://www.aboutmarmaris.com/
http://www.marmaris-online.com/
http://www.marmaris.org/
http://www.kusadasitravel.com/marmaris.html
Hyvää tietoa löytyy ainakin Kirjastopalvelun julk.
Lasten- ja nuortenkirjailijoita ilm.97 teoksesta.
Löytyy Espoostakin monesta kirjastosta sekä lainattavana, että käsikirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Sanojen aika"-tietokannasta löydät perustiedot Leena Krohnista. Osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI . Valitse kirjailija pudotusvalikosta. Tällöin avautuu sivu, jolla on tekstinäyte. Toisesta pudotusvalikosta voit edelleen valita "henkilötiedot", "tuotanto" ja "lähteitä". Lähteistä löydät viitteitä lehtiartikkeleihin ja joissakin tapauksista linkit verkkosivuille, joilla on käsitelty ko. teoksia.
Kirjailijan kotisivun löydät osoitteesta: http://www.kaapeli.fi/krohn/
Osoitteesta: http://www.kultti.net/jutut/2001/32_leena.html
löydät jutun "Leena Krohn - Moraalista, mielikuvituksesta ja muurahaisista".
Helsingin Sanomien sunnuntai-sivulla 14.9.03 ilmestyi...
Thomas Brezinasta on tietoa teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001.
Kirjailijan kotisivut löytyvät osoitteesta www.thomasbrezina.com
Kirjastoissa on käytössä lehtiartikkelitietokantoja. Etsimällä asiasanalla Brezina, Thomas löytyi esimerkiksi 2 lehtiartikkelia lehdestä Tyyris Tyllerö 1998 no 2, 1998 no 3.
Paperinvalmistuksesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Katso esim.
Saddington, Marianne, Making your own paper. London : New Holland, 1991.
Watson, David, Creative handmade paper : how to make paper from recycled and natural materials Tunbridge Wells : Search Press, 1991.
Jackson, Paul, Paperiaskartelun käsikirja. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1989 (6. p. 2003)
Viimeksimainittu on suomenkielinen ja sivuilla 16 - 30 on selkeä selvitys paperin valmistuksesta.
Internetistä löytyi myöskin hyvät teko-ohjeet sivulta:
http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/uusiopaperi/ohjeet.htm
Kirjastoissa voi etsiä tietoa aiheesta käyttäen asiasanaa
"työkierto". Haulla löytyvät mm.
Joustava työura : Rovaniemellä 12.-13.9.1991 pidetyn seminaarin raportti / toimittaneet Seppo Aho, Heli Ilola
Oulu : [Rovaniemi] : Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Akateeminen kirjakauppa [jakaja], Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Lapin yksikkö [jakaja], 1992
Varila, Juha
Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen : henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksia, keino ja ja ehtoja / Juha Varila ; [julkaissut] Valtionhallinnon kehittämiskeskus
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä : kyselytutkimus julkisella sektorilla / toimittaneet Seppo Aho, Heli Ilola
Julktiedot Oulu : [Oulu] : [Rovaniemi] : Oulun...
Joensuun seudun kirjastoissa ei ole käytössä. Kyseiset tuotteet ovat CompAid Oy:n (www.compaid.fi) tuottamia ohjelmia, joita myydään lisenssiperustein. Lainausoikeuden sisältävä lisenssimaksu on korkea (esim. aLeksis 2, 672 eur). Kirjastoista kannattaa kysellä vastaavia aineistoja lukiongelmaisten tukimateriaaliksi.
