Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
Valitettavasti tällaista tietoa ei löytynyt. Kannattaa vielä tutustu Wikipedian lähteisiin asianomaisten henkilöiden kohdalla.
Louis XIV of France
https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIV_of_France
Anders Celsius
https://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius
Daniel Gabriel Fahrenheit
https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Gabriel_Fahrenheit
William Thomson, 1st Baron Kelvin
https://en.wikipedia.org/wiki/William_Thomson,_1st_Baron_Kelvin
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:...
Aluenopeusrajoitusten avulla voidaan alentaa nopeuksia kaupungissa.Tällöin liikennemerkkinä on rajoitusalueen rajalla oleva nopeusrajoitusmerkki neliömäisellä keltaisella pohjalla, ja vastaava rajoitusalueen päättymistä osoittava harmaa merkki. Kaupungin ja lainsäätäjän näkökulmasta asia on kunnossa, kun nämä merkit ovat alueen rajoilla katujen varressa. Autoilijalle aluerajoitusmerkkien havaitseminen ja muistaminen voi olla haastavaa.
Nopeusrajoitusalueen rajoilla käytetään merkkejä "nopeusrajoitusalue" (363) ja "nopeusrajoitusalue päättyy" (364) (liite 1 3/6). Nopeusrajoitusaluemerkkejä ei toisteta alueen sisällä. Nopeusrajoitus-tiemerkintää voidaan käyttää tieosuuksilla, joilla on matala nopeusrajoitus. Sopivia...
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin...
Kyseessä on varmaankin Lahden konservatorin vuonna 2007 julkaisema Kippurallaa-levy.
Muistamasi laulut ovat nimeltään Myyrälaulu (sanat ja sävel Susanna Apo-Syrjänen) ja Siilin kevätlaulu (sanat ja säveli Aleksi Saraskari).
https://keski.finna.fi/Record/keski.479582
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4970675#componentparts
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee...
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/...
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Kyseessä saattaisi olla liiketunnistin. Esimerkiksi julkisissa käymälätiloissa sellaisia käytetään katkaisijan tarpeen poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät valot pala turhaan, mutta ovat kuitenkin päällä aina silloin, kun niitä tarvitaan.Kameravalvonnasta on tiedotettava avoimesti: siitä tulee olla näkyvillä varoituskyltit. Lain mukaan toteutettua kameravalvontaa voidaan käytännössä käyttää kaikissa julkisissa tiloissa paitsi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, wc-tiloissa, kylpyhuoneissa, saunoissa ja sovituskopeissa. Näissä tiloissa kameravalvonta on yksityisyydensuojan perusteella ehdottomasti kielletty. Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa...
Valitettavasti en löytänyt mitään kirjaa tuon kevytmoottoripyörän sähkökaavioista, sen sijaan internetistä löytyy ilmoitustaulu vanhojen moottoripyörien kanssa ahertaville osoitteesta http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=57864&sid=29c92b0fb17ec726e4… . Sinne voi jättää omia "avunpyyntöjä" tai lueskella toisten ilmoituksia, josko vaikka jollakin olisi kyseiset sähkökaaviot.
Valtioneuvosto asetti vuonna 1998 Totuuskomissioksi luonnehditun sotasurmaprojektin, joka jatkaa työtään vuoteen 2003. Sen tuloksia löytyy osoitteesta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Täydellinen tämä luettelo ei ole ja puutteiden syistä löytyy myös tietoa edellämainitusta osoitteesta.
Kyseinen kappale on esimerkiksi Anita Hirvosen Sydän rakastaa ; Ovi sydämeen - nimisellä cd:llä (Sony Music Entertainment, p1994). Luettelointitietojen mukaan cd:n mukana olisi myös tekstiliite. Valitettavasti kaikki ko. cd-levyt ovat tällähetkellä lainassa, emmekä voineet tarkastaa onko liitteessä varmasti kaikkien laulujen sanat.
Villitsee mun kappale löytyy myös muilta Hirvosen levyiltä.
Voit etsiä niitä HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , valitse sanahaku ja kirjoita hakusanaksi "Villitsee mun".
Juhana III on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, Vaasojen suvun kuoriin. Ohessa linkki, josta löydät lisää tietoja Juhana III:sta
http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III ja
http://sv.wikipedia.org/wiki/Vasakoret%2C_Uppsala_domkyrka
Hei,
kysyit ortopedisten leikkausten määriä Suomessa ja kansainvälisellä tasolla.
Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) tilastoi Suomessa tehtyjä päiväkirurgisia toimenpiteitä. Voit hakea ortopedisten leikkausten määriä sivulta
http://www.stakes.info/2/8/2,8,2.asp
löytyvien linkkien kautta.
Myös kansainvälisiä tietoja kannattaa kysyä Stakesilta.
Yst.terv. Laura Mäkelä, Tilastokirjasto
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….
