Etsitty kirja voisi olla unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982). Se on kertomus professori Budaista, joka on matkalla Budapestistä Helsinkiin ottaakseen osaa kansainväliseen kongressiin. Erehdyksessä hän nousee väärään koneeseen ja joutuu maahan, jossa kukaan ei ymmärrä häntä eikä professorikaan tunne sen enempää maata kuin sen kieltä. Aluksi vähäiseltä näyttänyt erehdys muodostuu pulmalliseksi: rahat loppuvat, mikään johtolanka ei paljasta outoa ympäristöä eikä professorilla ole mahdollisuutta matkustaa kotiin.
Kirja päättyy siihen, kun professori Budai lähtee seuraamaan lammesta virtaavaa vettä pienen laskuojan reunaa pitkin: "Hitaasti virtaava, matala ja kapea oli tämäkin vesi, kahdella askelella sen poikki olisi voinut...
HelMet-kirjastoista löytyvät mm. seuraavat kirjat
- Hevosen ruokinta ja hoito http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1815788 (myös e-kirjana)
- Kuinka hevonen toimii : visuaalinen opas hevosen anatomiaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030134
- Essential horse http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1777389
- Hevosen ABC : atlas http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2035213
- Terve ja sairas hevonen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1735290
- The complete equine veterinary manual http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935922
Hakua HelMet-tietokannassa voi tehdä yhdistelemällä sanaan hevonen mm. seuraavia: hoito / eläintaudit / anatomia / ruokinta. Vasemmassa laidassa haun voi rajata...
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Kirjailija Hanna Tuuri muutti Irlantiin ja on kirjoittanut Irlanti-aiheisia romaaneja ja myös Irlantiin ja sen puutarhoihin liittyviä kirjoja. Vihreän saaren puutarhoissa -kirjassa kerrotaan irlantilaisista puutarhoista:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511242048&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta lisää tietoa kirjailijasta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Glafiira on johdos ortodoksisesta kalenteristamme löytyvästä nimestä Glafyra. Tutkimissani lähteissä ei selvitetty nimen merkitystä tai etymologiaa.
Glafyra (Glaphyra), keisari Liciniuksen puolison kristitty orja 320-luvulla Vähän-Aasian Pontosta. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan, mutta hän menehtyi matkalla teloituspaikalle. - Suomen ortodoksisessa kalenterissa 26.4., katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.1.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Hei!
Sinun on mahdollista saada vuoden 1978 Apu- ja Seura-lehtiä (huom! Ilmestyi vuoteen 1979 asti nimellä Suur-Seura) tutkittavaksi Kansalliskirjaston lukusalissa.
Lukusalilainaukseenkin vaaditaan Helka-kirjastokortti, jonka saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. (http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/helkalai…).
Lisätietoja kansalliskokoelman käytöstä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansalli…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vuoden 1978 Seura-lehtiä on myös mahdollista tilata kaukolainana Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta. Kaukolainatilauksen hinta on Vantaalla ja Espoossa 7€ ja...
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
L. Onervan runo Sa menet pois on kokoelmasta Iltakellot (1912). Runo on luettavissa myös teoksista L. Onerva: Valittuja runoja. 1 (Otava 1927) ja antologiaan Toisillemme : valikoima runoja (L. Onervan ja Eino Leinon runoja, toim. toim. Reetta Nieminen ja Jorma Rakkolainen, Otava 1986).
Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
Finna https://finna.fi/
Lastu-kirjasto https://lastu.finna.fi/
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan.
Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Jos sinulle riittävät kaupunginkirjaston kokoelmat, voisit tehdä aineistotietokannassamme Plussassa (www.lib.hel.fi/plussa/) seuraavanlaisen haun. Vaihda haettavaan kenttään nimekkeen sijasta asiasana, ja kirjoita hakutermeiksi musiikki ja estetiikka. Voit hakea myös luokalla 781, joka on mm. musiikin estetiikan ja filosofian luokka. Ota uudelleen yhteys, mikäli haluat näiden lisäksi esim. artikkelitietoja!
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) esim. hakusanoilla ydinfysiikka tai fuusioreaktio. Tulokseksi tulee mm. kirja Atomista avaruuteen, osa Moderni fysiikka.
Kannattaa lisäksi selailla muitakin Helsingin kaupunginkirjaston luokan 530-kirjoja.
Hakusanalla fuusioreaktio löytyy netistä muutama viite ja artikkelitietokannoista mm. lehdet Tekniikka ja Talous 1989:40; 1997:9 sekä Tiede 2000 1997:5.
Jos haluat perusteellisempaa tietoa ota yhteys Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Breaktanssista löytyy seuraavat kirjat:
WATKINS, William H.
Breakdance / William H. Watkins, Eric N. Franklin. - Bromley :
Columbus Books, cop. 1984. - x, 115 s. : kuv.
ISBN 0-86287-079-8
BREAKDANCING / compiled by Lucy Alford. - London : Hamlyn, cop.
1984 - 60 s. : kuv.
ISBN 0-600-50074-8
Ahvenniemi, Ulla: Tanssi
Aikakauslehti: Kodin kuvalehti
Vu/nro/sivu 1999 ; 7 ; 94-104
Huomautus: Artikkelikokonaisuus tanssiharrastuksesta; country, steppi, samba,
flamenco, vatsatanssi, breakdance, paritanssi
Myös Internetistä kannattaa käydä vilkaisemassa seuraavaa sivua, josta on linkkejä eteenpäin: http://www.breakdance.com
Tampereen kaupungista kertovia teoksia voit etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita palkkiin lainausmerkkien sisään "Tampereen kaupunki". Voit myös etsiä tietoa Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Suomen tilastollinen vuosikirja.2003. Helsinki: Tilastokeskus, 2003.
Laajimmin Tamperetta koskevaa kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, johon sisältyy Tampereen kaupunkikirjaston kokoelmat. http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&ulang=fin
Koska tiedustelet mm. tilastotietoja ym. asioita, jotka liittyvät tämän päivän Tampereeseen, löydät mielestäni parhaiten tietoa internetin välityksellä. Mm. sivuilta http://www....
Kaukopalvelulomake löytyy kirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/ kirjasto-info. Sieltä pääsee suoraan täyttämään lomakkeen. Toinen mahdollisuus on kirjastoissa täytettävä lomake.
Hinnat löytyvät samasta paikasta.
Tarkistin maakuntakirjastojen aineistohausta, mutta sieltä ei löytynyt Rubin Carterin kirjaa "The 16th round". Suomalaisen kirjakaupan kautta sitä kuitenkin näyttää olevan saatavilla. Sen sijaan James S. Hirschin kirja "Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter" (Houghton Mifflin 2000) kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin. Voit tilata sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
http://www.suomalainen.com/sk/
