Marisa on italialaisperäinen yhdysnimi, jossa nimeen Maria yhdistyy joko nimi Lisa, Louise tai Elisa. Kansainvälisiä rinnakkaismuotoja ovat Marise ja Marissa. Hollannissa käytetään myös muotoa Maryse.
Nimen alkuperästä on olemassa kaksi tulkintaa: Nimen voidaan katsoa pohjautuvan sanayhdistelmään stella maris (meren tähti) tai se voi olla myös lähtöisin tämän yhdistelmän jälkiosasta maris ja näin ollen nimi viittaa mereen.
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Suomessa on annettu nimi Marissa 329 naiselle. Nimi on vielä sen verran harvinainen, että se ei ole päässyt nimipäiväkalenteriin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004)
Sirkka sukunimeä esiintyy etenkin Satakunnassa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja paikoin Pohjois-Suomessa. Sirkka on esiintynyt sukunimenä myös Karjalassa, etenkin Laatokan luoteispuolella.
Ensimmäisiä kirjallisia tietoja nimen käyttäjistä on jo 1400- luvun alkupuolelta: Sirkan Hemming 1490Tennilän käräjillä. 1600-luvulta mainitaan mm. Matts Sirkala 1614
Mårten Sirka 1624 ja Hans Sirch 1630 Turusta.
Sirkka ja Sirkkala ovat esiintynet myös talonniminä. Kylännimenä Sirkka esiintyy Pellossa ja Kittilässä. Kärkölässä ovat olleet rajapaikkoja Sirkansuonsaari (1406) ja Sirkanmäki (1471).
Nimen taustalla voidaan nähdä useampia juuria. Ortodoksiselta taholta voidaan nimen katsoa syntyneen Sergei-nimen puhuttelumuodosta Sirkka. Läntisten nimen...
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Senni on karjalainen asu kreikkalaisesta nimestä Eugenia ´korkeasukuinen'. Virossa Senni on peräisin joko Eugeniasta tai englannin Jennystä tai venäjän Kseniasta.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Elonkirjan on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Kasurinen. Näyttää kuitenkin siltä, että laulusta ei ole julkaistu nuottia.
Elonkirjan on levyttänyt ainakin Rantsilan veteraanikuoro (joht. Pentti Jäntti) cd:llään "Veteraanien viesti". Cd:tä löytyy useista kirjastosta.
CD-levylle poltettuja mp3-tiedostoja voi toistaa kaikilla tietokoneilla, joissa on CD- tai DVD-asema. Perinteisistä CD-soittimista vanhemmat mallit eivät tosiaankaan tunnista MP3-levyjä, mutta mikä soitin on riittävän uusi, selviää vain tutkimalla omassa käytössään olevaa CD-soitinta, jossa yleensä kerrotaan, mitä kaikkia tallenteita se toistaa.
Mikään "kodinkone" ei näitä levyjä siis toista, tarvitaan joko tietokoneen asema tai suhteellisen uusi CD-soitin. Myöskään ns. perinteiset mp3-soittimet eivät tähän tarkoitukseen sovi, koska niitä ei ole tarkoitettu CD:lle poltettujen tiedostojen toistamiseen eikä niissä ole CD-asemaa.
Heikki Poroila
Tarkkaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta vahva ehdokas Helsingin kantakaupungin suurimmaksi sisäpihaksi on Vallilassa Somerontie 14:ssa sijaitseva korttelipiha. Kortteli nro 555 rajoittuu Somerontiehen, Sammatintiehen, Anjalantiehen ja Kangasalantiehen. Kollegan kanssa muistelemme, että tämä piha olisi mainittu Helsingin suurimmaksi joissakin yhteyksissä. Lisäksi korttelissa toimivan firman nettisivuilla kutsutaan pihaa jopa Pohjois-Euroopan suurimmaksi http://www.astrobar.fi/info.html .
Lisätietoja tästä korttelista löytyy kirjoista "Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena, Asunto-osakeyhtiö Sammatti 1927-1987, 60-vuotisjuhlakirja" (toim. Salli Hakala, 1988) ja "Oihonnankadulta Kumpulantielle, Helsingin vanhoja kortteleita 4" (Kaija...
Sissi-elokuvia on dvd:nä lainattavissa Ratamo-kirjastoissa Riihimäen kirjastossa dvd-paketti, joka sisältää 2 Sissi-elokuvaa Sissi ja Sissi, kohtalon vuodet. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Ratamo-tietokannasta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot. Kolmas Sissi-elokuva: Sissi - nuori keisarinna löytyy mm. Tampereen alueen kirjastoista ja se on mahdollista pyytää kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Suuremmista tavarataloista esim. Anttilasta kannattaa myös kysellä, jos haluaisit hankkia filmit omaksi. Verkkokauppojen osoitteita löytyy www.makupalat.fi - Vapaa-aika - Verkkokaupat linkkien alta useita.
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia.
Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja
Hänen teoksistaan on suomennettu mm. Lumpaankukkalampi,Meren syvyyksiss, Saari meren keskellä ja Totuus vai tehtävä.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa, joten lisätietoa löydät arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sanat Thor Annika.
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Suurimmat eroavuudet löytyvät farkkujen leikkauksessa johtuen anatomisista eroista esim. vyötärön ja lantion suhteessa ja reisissä. Yleisesti ottaen naisten farkuissa on tarkempi leikkaus ja istuvuus, jolla voidaan peittää myös jonkin verran kehon pieniä virheellisyyksiä. Miesten farkkuihin käytetty materiaali on monesti karkeampaa ja tanakampaa kuin naisten ohuempi ja joskus joustavampi materiaali. Naisten farkuissa etutaskut ovat yleensä pienemmät tai saattavat puuttua kokonaan. Miesten farkkujen etumus on löysempi, naisten istuvampi. Myös kokomerkinnät eroavat toisistaan. Vetoketjun avautumissuunnassa ei enää taida olla sellaisia eroavuuksia kuin aikaisemmin.
Tarkempaa tietoa (englanniksi) http://www.wisegeek.org/what-is-the-difference-...
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
Sanonnan 'selvää pässinlihaa' alkuperän selvittäminen olikin vähemmän selvää. Helsingin kaupunginkirjaston etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti sanontaa tunteneet. Suomen kirjallisuuden seuran kirjaston tiedonlähteistä tietoa ei myöskään löytynyt.
Voisit tiedustella asiaa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta http://www.kotus.fi/ , katso kohta kirjasto. Kotuksen kirjaston tietopalvelu on maksullista, hinnaston löydät kirjaston sivuilta.
Sanakirjoissa viitataan ranskalaiseen ilmaukseen canard, "ankka", jolla on myös merkitys väärä uutinen, "uutisankka". Ilmauksen pohjalla on vanha sanonta "vendre un canard à moitié" puoliksi myydä ankka, joka merkitsee huijaamista, koska "puoliksi" ei mitään voi myydä. Esimerkiksi Suomalaisessa Fraasisanakirjassa (toim. Sakari Virkkunen) viitataan tähän ranskalaiseen ilmaukseen, joka on ollut käytössä jo 1500-luvulla. Ilmaus canard esiintyy tuossa muodossa myös englannin kielessä samassa merkityksessä. Suomeen se on näiden lähteiden mukaan siirtynyt käännöslainana.
Sanojen merkityksiä ja jonkin verran alkuperästä:
The Oxford English Dictionary
Le Petit Robert
Suomen kielen perussanakirja
Suomalainen fraasikirja
Tässä on luettelo mainitsemiesi lisäksi löytämistäni japanilaisista tanka- ja haikurunoista:
Japanilaisia runoja, suom. G. J. Ramstedt
Kevään kukat, syksyn kuu, kootut tankarunot, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Kirsikankukkia, suom. Keravuori
Merenheimo, Arto: Perhosensydämiä
Portin Kari J.: Lumikurki, japanilaisia tanka- ja haiku-runoja
Täällä kaukana, kolmas valikoima japanilaisia tankoja, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Voisikohan kyse olla mummoista, jotka levittävät oksansa. Eeva Kilven runokokoelmassa Animalia (WSOY 1987) on runo "Kun mummot kuolevat". Animalia-kokoelmassa on myös useita muita mummo-aiheisia runoja.
Runo alkaa näin:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...
Koko runon voi lukea myös Sanojen aika -tietokannan tekstinäytteistä, ks. http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=834&lang=FI
Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960...
Mekaaninen rapautuminen (disintegration) rikkoo kivilajeja ja maaperän mineraaleja, nopeuttaa kemiallista rapautumista. Kemiallinen rapautuminen (decomposition): ioniset liukenemisreaktion, hydrolyyttiset liukenemisreaktio ja hapetus-pelkistysreaktiot. Biologinen rapautuminen: juurien aiheuttamaa mekaanista rapautumista ja orgaanisten happojen kemiallista rapautumista.
En tunne Japania erityisesti, mutta kaikki rapautumisen muodot ovat tärkeitä. Korkeiden vuoristojen takia mekaaninen rapautuminen lienee keskeistä.
Ehkä kysymys koskeekin eroosiota eli kallion ja maanpinnan kulumista rapautumisen ja virtaavan veden, tuulen, liikkuvan jään ja painovoiman vaikutuksesta. Professori Kadomuran artikkelin perusteella erityisen paljon rapautumista...
Tarkoittanet Toivo Särkän ohjaamaa elokuvaa Onni pyörii vuodelta 1942?
Elokuva kertoo orpokodissa kasvaneesta Kauko Majasta (Tauno Palo) joka lähetetään liikeapulaiseksi Helsinkiin. Kaupungissa elämä ei ole helppoa, mutta vähitellen kauniisti laulavalle ja komealle pojalle alkaa onni hymyillä .
Elokuva pohjautuu Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen Väliaikainen-lauluun. Käsikirjoituksen teki Mika Waltari, joka myös teki lauluun uusia sanoja ajan ja kotirintaman tarpeen mukaan tyyliin: "Sota, köyhyys, nälkä ja ahdistus / se on vain väliaikainen. /Pula, sairaus, puute ja kaipaus / sekin on väliaikainen" Koko tekstiä en Waltarin tuotannosta löytänyt, ja käsikirjoitustakin lienee mahdoton saada.
Kyseinen pätkä löytyy Panu Rajalan Waltari-...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että naaras voisi kytkeytyä sanaan nainen, jonka kummankin taustalla saattaisi olla jo uralilaiseen kantakielestä periytyvä rekonstruoitu sanavartalo näxi. Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että nainen voisi olla myös indoiranilainen laina muinaisintian ’vaimoa’ merkitsevästä sanasta.
Sanan uros alkuperä katoaa historian hämäriin. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) yhdistää sen mahdollisesti sanaan ukko, jolla saattaa olla uroksen kanssa yhteinen kanta. Häkkinenkin pitää sitä omaperäisenä sanana, koska muuta...
