Sana Naantali on suomen kielen äänneasuun sopeutettu muunnos kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Nådendal. Ruotsinkielinen nimi taas on käännetty paikan alkuperäisestä latinankielisestä nimestä Vallis gratiae eli Armonlaakso.
http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Kirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi) löydät monikulttuurisen
kirjaston sivut(http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm), joilta
saat tietoja maailman kaikista maista,myös niissä ilmestyvistä
lehdistä (yleensä sanomalehdistä). Joidenkin maiden kohdalta löytyy
tiedot myös niissä ilmestyvistä aikakauslehdistä. Edelleen voisit
katsoa tietoja osoitteesta: http://www.nyu.edu/pages/unionlist/,
josta löytyy lista New Yorkin Metropolitan-kirjastossa olevista
eurooppalaisista aikakausi- ja sanomalehdistä. Toivottavasti pääset
näillä tiedoilla eteenpäin.
Oulun kaupunginkirjastossa on Lonely planet -sarjan Brazil vuosilta 1998 ja 2005. Teoksen saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 . Muita Brasilian matkaoppaita voi etsiä Introsta valitsemalla hakukenttään kaksi asiasana-hakuehtoa ja termeiksi matkaoppaat Brasilia.
Ylivieskan aineistotietokanta löytyy täältä: http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2. Kirjoita asiasanakenttään kansallispuvut.
Suomalaisista kansallispuvuista löytyy sivuja myös netistä: http://www.kansallispuvut.fi/, http://www.kansallispukuneuvosto.fi/sivut/etusivu.htm, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm, http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/. Makupalat-hakemistosta löytyy linkkejä myös ulkamaalaisiin kansallisasuihin, kiltteihein, kimonoihin, sareihin jne. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=7c575413-49fe-4d51-8bbf….
Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
Pyhimysten kuvia Internetistä löytyy esim. osoitteista
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm ja http://www.goarch.org/en/resources/clipart/
Googlen kuvahaulla saa usein esille melko hienoja kuvakokoelmia, varsinkin jos hakee jonkun tietyn pyhimyksen nimellä.
Kaupunginkirjaston Helmet -tietokannasta voi hakea kirjoja luokkahaulla, esim. seuraavilla luokkatunnuksilla:
742 ja 742.1 (uskonnollinen taide, ikonit)
246 (uskonnollinen symboliikka)
262 (katolinen kirkko)
263 (ortodoksinen kirkko)
Netistä löytyy paljonkin viitteitä Arto Paasilinnasta. Wikipediassa on sivusto hänestä, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna ,
mutta luotettava ja hyvä sivusto on Sanojen ajalla, sivu http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=273&PageConten…
Kannattaa tietenkin tutustua myös kirjallisuuteen.
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanalla Paasilinna, Arto yhteensä 17 teosta, sieltä voi tutkia myös niiden saatavuutta. Perustiedot on esitetty hyvin teoksissa Kotimaisia nykykertojia ja Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.
Yleisteoksia kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984). Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun: ihmeellisiä ovat ajatukset, joita kansallispuku herättää") sekä Taito-lehdessä 2000: 4 (Wallin, Sirkka: "Sukelletaan kansallispuvun saloihin!: monipuolisia ovat...
Valvottavat tiejaksot valitsee poliisi ja Tiehallinnon tiepiiri yhteistyönä.
Lähde: Tiehallinto ja sisäasiainministeriön poliisiosasto:
Automaattinen nopeusvalvonta - Valvontakohteiden suunnittelu ja toteutus (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2005), http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000450-vautomaattinen_nopeusva…
Turun kaupunginkirjaston kurssikirjoissa on yleensä neljän viikon laina-aika. Joissakin harvoissa tapauksissa laina-aika on kaksi viikkoa, tällöin kirjasta on paljon varauksia ja lainattavia niteitä on vähän koko Vaski-alueella. Aiemmin pikalainoja oli paljon enemmän, mutta Vaski-alueen yhteinen varausjono on vähentänyt huomattavasti pikalainojen tarvetta.
Ylivelkaantumisesta on tehty tutkimuksia, mutta vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajiin liittyen ei tutkimuksia Suomessa ole tehty. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai lehtiartikkelitietokanta Arton kautta tällaisia ei löytynyt:
http://finna.fi
https://finna.fi
Käytössämme oleva NetMot-sanakirjasto ei tunne sanaa yhdyskuntatoimi, mutta sana koulutoimi on käännetty ”school system”. Edelleen system eli systeemi ilmaistaan ”yhteen kuuluvien osien kokonaisuus”
Tällä logiikalla yhdyskuntatoimen voisi kääntää ”community system”.
Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Ensimmäinen lastenkirjastoauto aloitti liikennöinnin 2.3.1992 Helsingissä. Kirjastoautojen lukumäärää supistettiin Helsingin kaupunginkirjastossa 1990-luvun alussa kolmesta kahteen ja samalla toinen autoista muutettiin lastenautoksi. Myöhemmin Helsinkiin hankittiin varta vasten lastenautoksi suunniteltu auto. Se aloitti toimintansa 6.2.1998 ja sai nimekseen Snadi. Autossa on jonkin verran myös aikuisten aineistoa.
Ensimmäinen nimenomaan lapsille suunniteltu kirjastoauto aloitti liikennöinnin Espoossa 18.8.1997.
Lähde:
Kyöstiö, Antero:
Kirjastoautotoiminnan 50 vuotta : Turun ykkösestä Konstaan. - Avain, 2011
Kaasusäiliötä ei todellakaan voi kuljettaa edes lentokoneen ruumassa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan ostaa kaasukeittimen kaasu paikan päältä. Sivulla http://www.kideve.fi/kittilan-yritykset on palveluhakemisto, josta voi etsiä Kittilän yrityksiä, esim. valitsemalla kategorian "Erikoisliikkeet" tai "Polttoaineasemat ja huoltamot". Kannattaa vielä varmistaa, onko jostain niistä saatavilla juuri mainittuja kaasusäiliöitä.
HelMet-kirjaston englanninkieliset äänikirjat löydät tekemällä haun äänikirjat HelMet.fi -sivulla. Tarkennetun haun kautta voi lastenkirjat rajata pois lisäämällä hakuoperaattorin EI ja kirjoittamalla uuteen kenttään lastenkirjallisuus. Kielen rajaaminen onnistuu joko heti tarkennetussa haussa tai haun tehtyään vasemman palkin rajoittimista.
Kirjoja löytyy cd-levyillä, jokunen kasettikin vielä ja e-aineistona OverDrive-palvelusta. OverDriven e-äänikirjat vaativat OverDrive Media Console -ohjelman asennuksen. OverDriven sivuilta voit tarkistaa, saatko ohjelman ladattua laitteellesi.
http://help.overdrive.com/customer/portal/articles/1481729-getting-star…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
