Hailuodon kirjaston tietokanta ei ole verkolla haettavissa, joten sinun tiedustella kirjan kohtaloa sähköpostitse. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.hailuoto.fi/sivu/fi/kuntapalvelut/perus/Sivistyspalvelut/kir… .
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen esinelainat on tilastoitu. Vuonna 2013 HelMet-kirjastojen esinelainoja oli seuraavasti:
Aikuisten 28 päivän esinelainoja oli 9582 kpl eli 0,1 % lainoista.
Akuisten yhden vuorokauden esinelainoja oli 58572 eli 0,4 % lainoista.
Lasten ja nuorten 28 päivän esinelainoja oli 1656 kpl eli 0,0 % lainoista.
Lasten ja nuorten yhden vuorokauden esinelainoja oli 9381 kpl eli 0,1 % lainoista.
Eri kaupungeilla tai yhteisen järjestelmän omaavilla kaupunkien yhteenliittymillä ja kunnilla on varmasti omat tilastonsa. Koko Suomen yhteisiä tilastoja esinelainoista ei löytynyt.
Kyllä onnistuu, Lahden pääkirjaston media- ja musiikkiosaston digitointipisteissä voi mm. siirtää videoita VHS-kaseteteilta DVD-levyille.
Voit varata ajan digitointi- ja editointipisteisiin media- ja musiikkiosaston asiakaspalvelusta tai numerosta 044-4163517
Tarkempia tietoja digitoinnista ja editoinnista kirjastossa löytyy sivulta:
http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lah…
Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Nimen lausumisen vaikeus on riippuvainen siitä, miten paljon se eroaa puhujan oman kielen ääntämyksestä ja äänteistä. Yksittäisten nimien kohdalla voi olla paljon vaihtelua.
Esimerkiksi englannissa th-kirjaimilla kirjoittavat äänteet (θ ja ð) voivat olla vaikeita oppia suomalaisille, koska niitä ei suomen kielessä esiinny. Vastaavasti r-kirjaimella merkittävät äänteet voivat vaihdella englannin eri murteissa kovasti, mikä vaikeuttaa suomalaisten r-kirjaimen sisältävien nimien ääntämistä oikein, esimerkiksi juuri etunimeä Iiro. Venäjän kielessä taas saattaa olla haastavaa ääntää sellaisia nimiä, joissa on äänteitä, jotka suomenkielinen puhuja voisi mieltää yhdeksi ja samaksi s-kirjaimen...
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.fi/ ja...
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Hei,
poikien murrosikään liittyvästä kaunokirjallisuudesta löytyisi ainakin seuraavat esimerkit:
- Jacobsson, Anders: Bertin päiväkirja
- Korhonen, Asser: Saarnaajan poika
- Matilainen, Jussi: Cool vai ei - nuorten jännitysromaani
- Väisänen, Hannu: Toiset kengät
Kirjat ovat löydettävissä ja saatavilla kaukolainana Tampereen alueen kirjastoista. Lisätietoa näistä löytyy Piki-verkkokirjastosta.
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno...
