Turun kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa toimintavuodelta 1967 kerrotaan että kirjastolautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 15.2.1967 että kaupungin talonrakennusosaston tehtäväksi annettaisiin laatia suunnitelma lisätilojen saamiseksi pääkirjastolle. Lisätilaa tarvitsevat lähinnä käsikirjasto, aikakauslehtisali, perustettava musiikkiosasto, kirjavarasto sekä henkilökunnan työskentelytilat. Kaupunginhallitukselle esitetään että lisätilat kunnostettaisiin rakennuksen ullakkotiloista. 13.10 kaupunginvaltuusto hyväksyi pääkirjaston korjaussuunnitelman taloudellisten mahdollisuuksien salliessa.
Vuoden 1969 vuosikertomuksessa todetaan että korjaustyöt pääkirjastossa ovat jatkuneet koko vuoden. Melkein kaikki kalusteet uusittin....
Valitettavasti etsimääsi teosta ei näytä löytyvän sen paremmin maamme yleisistä kirjastoista kuin yliopistokirjastoistakaan. Kannattaakin ottaa nyt yhteyttä omaan lähikirjastoon ja kysellä kaukolainamahdollisuutta. Oheisesta linkistä löydät Nummi-Pusulan kirjaston yhteystiedot: http://www.nummi-pusula.fi/default.asp?sivu=125&alasivu=19&kieli=246
Kaukolainauksella on mahdollista tilata kirjoja myös esimerkiksi juuri Ruotsista.
Lähteet:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
http://finna.fi
Nyt kysymyksesi tuli Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, jossa voi kysyä kirjaston henkilökunnalta ja saada vastauksenkin. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastaajakirjastoja yli 70, yleisiä kirjastoja kaikista maakunnista sekä erikoiskirjastoja, ks. https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot . Kirjastojen yhteisiksi sivuiksi luotuja Kirjastot.fi-sivuja toimittaa Kirjastot.fi-toimitus, ryhmä kirjastoväkeä, joista suurin osa työskentelee pääkaupunkiseudulla. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun löytyy useiden kirjastojen sivuilta, koska palvelu on kirjastojen yhteinen, joten siihen on vaikea vastata, mitä kautta kysymys on tänne tullut.
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Tekniikan Maailma -lehden nro 11/2008 voi lainata Espoossa kirjasto Sellosta ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastosta. Lehteä ei tarvitse käydä hakemassa kyseisistä kirjastoista vaan sen voi myös varata omaan kirjastoon.
Lehti löytyy myös Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoista, mutta sitä ei saa lainaan. Lehden artikkeleista voi pyytää tai käydä ottamassa kopioita.
Kirjaa ei voi varata tietystä kirjastosta, vaan varauksesi kohdistuu kaikkien HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Järjestelmä sitten valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan.
Voit soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Vanhempia Pellervo-lehden vuosikertoja ei ilmeisesti ole kuntien kirjastoissa. Se on joidenkin yliopistojen kirjastojen ja Kuopion varastokirjaston kokoelmissa. Kysy lähikirjastostasi lehteä kaukolainaan.
Frank Dadd oli brittiläinen taiteilija, joka eli vuosina 1851-1929. Hän oli tuottelias ja menestyvä taidemaalari ja teki lisäksi satoja kuvitustöitä lehtiin ja kirjoihin. Elämäkertatietoja Online Galleries -sivustolla: http://www.onlinegalleries.com/artists/d/frank-dadd/217. Joitakin Daddin maalauksia Artnetin sivuilla: http://www.artnet.com/artists/frank-dadd/past-auction-results.
H. R. (Harry Ryle) Hoppsista näyttää olevan niukemmin tietoa tarjolla. Hopps syntyi San Franciscossa 1869 ja kuoli Los Angelesissa 1937. Maalaamisen ohella Hopps suunnitteli lasimaalauksia omalle United Glass Art co. -yhtiölleen ja työskenteli myöhemmin myös elokuvien parissa. Tietoja Ask Art -sivustolla: http://www.askart.com/askart/h/harry_ryle_hopps/...
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Oulun kaupungin perusti Kaarle IX. Kaupungin virallinen perustamispäivä on 8.4.1605. http://oulu.ouka.fi/oulu400/ . Tukholman kaupunki mainitaan asiakirjoissa 1252. http://bibblansvarar.se/sv/svar/hur-gick-det-till-nar-stockhol .
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
Kirjastot asettavat aineistoa "ei saatavana, ei varattavissa" -tilaan pääosin silloin, kun kirjasto menee pidemmäksi aikaa kiinni esimerkiksi remontin, muuton tai muun syyn takia, eikä kokoelma ole käytettävissä. Merkintä poistetaan, kun aineisto on jälleen asiakkaiden saatavilla. Tilannetta voi seurata verkkokirjaston tiedonhakutoiminnon kautta.
Välillä kirjoja joudutaan poistamaan vaikkapa niiden huonon kunnon takia, eivätkä ne tule enää lainattaviksi. Tällaisessa tilanteessa kannattaa varmistaa verkkokirjastosta, onko teosta saatavilla muissa Vaski-kirjastoissa, tai ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole listattu lainatuimpia eikä varatuimpia kirjoja viime vuosina, koska listaukset eivät anna luotettavaa tietoa ainakaan suuressa kirjastossa. Kappalemäärät vaikuttavat siihen, mitä aineistoa listaukseen tulee. Suuressa kirjastossa nimekettä hankitaan yhdestä useaan kymmeneen kappaleeseen. Ja kun aikakauslehtiäkin lainataan, lehtivuosikertojen irtonumeroista kertyy runsaasti lainauksia.
Samaan kysymykseen on vastattu 20.8.99. Kirjastoissa arvioidaan suositut kirjat näppituntumalla. Vastaaja oli soittanut muutamiin kirjastoihin ja saanut vastauksia, ettei tällaista listausta voi saada.
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
