Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistosta vastattiin, että Ylen Tallennemyynti, josta Kotikadun ensimmäinen kausi aikoinaan hankittiin, lopetti toimintansa vuosia sitten. Sen jälkeen on Ylen ohjelmia saatu hyvin rajoitetusti kirjastokäyttöön. Kotikatu ei kuulu tällä hetkellä lainkaan nykyisen toimittajan tuotevalikoimaan. On luultavaa, että kyseistä ohjelmaa ei ole tällä hetkellä lainkaan dvd-levityksessä.
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Kirjan saa oman kirjaston kautta kaukolainaksi kansallisesta Varastokirjastosta Kuopiosta (sijaintikoodi L2305820). Varastokirjasto lähettää kaukolainat maksutta, mutta oma kirjasto voi palvelusta jotain periä. Asia selviää, kun käyt asioimassa siinä kirjastossa, jonka kautta haluat kirjan noutaa. Kirja voi jostain yleisestäkin kirjastosta löytyä, mutta Varastokirjastosta siis ainakin.
Heikki Poroila
Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Liisa Ahosen Vasun käyttöoppaan (2017) mukaan vuorovaikutus on keskeistä Vasun oppimiskäsityksessä. Samoin oppimiskäsitykseen kuuluu näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, ei vain hoivan kohteena. Lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä. Tärkeää on myös, että lapsi tulee paitsi kuulluksi myös ymmärretyksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaan lapsi itse oivaltaa ja aikuinen tukee lapsen luovaa lähestymistapaa ja tarpeen vaatiessa virittää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ahosen mukaan uusi oppimiskäsitys voidaan tiivistää ilon kautta oppimiseen.
Juha Juurikkalan teoksen Ilon pedagogiikka (2008) mukaan ilon pedagogiikka on suomalaisen peruskoulun pohjalta käytännön työssä kehitetty,...
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli, joka on hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattitaiteilijoista, ei tunne Jorma Hietalaa. Keski-kirjastojen aineistotietokannasta ei myöskään löydy häntä käsitteleviä kirjoja. Suosittelen kysymään seuraavaksi taidegallerioista tai Jyväskylän Taiteilijaseurasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Silloisessa vastauksessa on hyviä vinkkejä jatkoselvittelyyn: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-saisin-tietaa-suomalaisista-taiteilijoista.
Televisioviihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo s. 1946 on hakeutunut alalle jo parikymppisenä, käytännössä heti ylioppilaaksi valmistuttuaan . Helsingin Sanomat haastatteli 60-vuotiasta Pyysaloa 1.6.2006 ja päivänsankari kertoi uransa alusta näin: "Vuoden 1966 alussa Yle oli laajentanut toimintaansa, ja tuli alueradiot. Olin tehnyt koulussa konventteja, ja Ylen aluepäällikkö Asko Kantola soitti minulle, että tulenko tekemään radio-ohjelmaa. Vastasin, mikä ettei, totta kai."
Lukion jälkeen Pyysalo oli ilmoittautunut Helsingin yliopistoon venäjän kielen opiskelijaksi, mutta opintojen aloitus jäi, kun eteen tuli uusia työmahdollisuuksia. Vuonna 1969 MTV tarjosi hänelle toimittajan paikkaa.
Helsingin Sanomat 1.6.2006
https://fi.wikipedia....
Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Fredrika-haku löytää 5 kpl kaksi tai useampikielisiä lastenkirjoja. Hakusana: kuvakirjat sekä rajaukset: bok, flerspråkigt verk, engelska, finska. Fredrika.Finna.fi
Haulla Kaksikieliset teokset sekä rajauksilla bok, engelska, löytyy myös muutamia sopivia. esim Ensi askeleet Suomen luontoon : luonto-opas Suomen ystäville ja maahanmuuttajille = First steps into Finland's nature : a guide for Finland's nature lovers and immigrants, Six Finnish poets, Hannu Hautala: Metsän poika sekä Aavepianisti ja muita kertomuksia. Fredrika.Finna.fi
Finna haku löytää koko Suomesta 11 kirjaa. Finna.fi
Ehkä voisi myös etsiä saman kirjan sekä suomeksi että englanniksi ja lukea niitä yhtäaikaa?
Lukulumo-palvelu voisi olla opetuksen...
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Signeeraus on tosiaan sen verran epäselvä, että taiteilijan nimeä voi lähinnä arvailla. Suomen taitelijaseuran kuvataiteilijamatrkikelista voi yrittää löytää sopivaa nimeä, jos kykenee hahmottamaan signeerauksen osittain. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Myös wikipedia on koonnut suomalaisia taidemaalareita aakkosittain luetteloon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
Taulua voisi näyttää taiteen asiantuntijalle tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla, josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Aihe on sen tasoinen, että tarvitset erikoiskirjaston apua. Löydän tietokannoista yhden varsinaisen suomenkielisen kirjan, nimittäin Lumpus, Jarmo: "Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi", Espoo Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1998. Lisäksi Teknillisen korkeakoulun artikkelitietokannasta TALI näkyy, että aiheesta on kohtalaisen paljon artikkeleita. Esim. lehden Automaatioväylä numeroissa 1-3 vuodelta 2000 on ollut artikkelisarja Heikkinen Pasi: "Prosessiautomaation kenttäväylät". Sekä Lumpuksen kirjaa että artikkeleita voit tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ (huom. isot kirjaimet)! Kenttäväyliä sivuavista aiheista on tehty myös joitakin...
