Hei!
Sinun on mahdollista saada vuoden 1978 Apu- ja Seura-lehtiä (huom! Ilmestyi vuoteen 1979 asti nimellä Suur-Seura) tutkittavaksi Kansalliskirjaston lukusalissa.
Lukusalilainaukseenkin vaaditaan Helka-kirjastokortti, jonka saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. (http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/helkalai…).
Lisätietoja kansalliskokoelman käytöstä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansalli…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vuoden 1978 Seura-lehtiä on myös mahdollista tilata kaukolainana Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta. Kaukolainatilauksen hinta on Vantaalla ja Espoossa 7€ ja...
Valitettavasti ei. Seinäjoen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa johonkin Seitti-kirjastoon. Seitti-kirjastoja ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastot ja kirjastoautot sekä Kuortaneen kunnankirjasto.
Kuortaneen kirjasto perii asiakkaan muista Seitti-kirjastoista lainaamasta Kuortaneen kirjastoon palautetusta aineistosta 2 euroa/laina kuljetusmaksua.
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation...
Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Aiheesta on ilmestynyt mm. seuraavat teokset:
- Irti pakko-oireista, Riitta Suvanto-Witikka et. al. 2016
- Foa Edna: Kerrasta poikki : vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista, 2015
- Pakko-oireet ja OCD, 2014
- Pysyvä muutos : kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännössä, Martin M. Anthony et al., 2008
Lehtiartikkeleita:
- Maksimainen: Jumissa omassa tavassaan : milloin lapsen päähänpinttymästä pitää huolestua. Meidän perhe 2016:7, s. 33-34
- Bakteerikammoa ja sirpalepelkoa : omahoitaja ja toimintamalli tuloksellisia OCD-potilaille. Haava 2014:4, s. 25-27
- Pakoista vapaampi. Hyvä terveys 2013:6, s. 48-50
Duodecemin artikkeli http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2010/11/duo98846
Pakko-oireista voi parantua https://www.hyvaterveys.fi/...
Vuoden 1957 Kultaisessa lukukirjassa on runo nimeltä Jukolan veljesten joulusauna. Kultaista lukukirjaa tuolta vuodelta Oulun kaupunginkirjastossa ei ole, mutta runo löytyy myös kirjasta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (2005) s. 219.
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Dementiasta on paljon tietoa. Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) kautta saat luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Uusimmasta päästä ovat esim. seuraavat:
- Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen
- Muisti pettää : jättääkö järki / Antti Hervonen, Pirjo Lääperi
- Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana / Pirkko Telaranta
Myös Suomen dementiahoitoyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa:
http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/page.php?page_id=8
Lehdistä esim. Gerontologia käsittelee usein artikkeleissaan dementiaa. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta.
Ihan varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan. Kustannusosakeyhtiö Tammesta saisit varman tiedon.
Internetistä löytyy kuitenkin eri aikojen suomennettujen Neiti Etsivien kansia osoitteessta http://www.nancydrewworld.com/finnish.html
Kuvauksesi sopii pehmeäkantiseen Pentti Ajannon malliin, vaikka en sen taustaa näekään netistä.
Neiti Etsiviä suomennettiin 1950-luvulla viisi ensimmäistä osaa: N.E. ja kadonnut testamentti (ilm. myös nimellä Neiti Etsivä), N.E. kummitustalossa, N.E. maksaa velkansa, N.E. kohtaa kolmion ja N.E. kallioluolassa. Sitten suomentamiseen tuli 15 vuoden tauko; Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri suomennettiin vuonna 1972. Voisi kuvitella, että kansityyli olisi noin pitkässä ajassa muuttunut ja kannet olisivat...
Kysymäsi kirja näyttää olevan paikalla Enonkosken kirjastossa. Se on varmaankin paras lähde Laila Hirvisaaren lapsuuteen.
Laila Hirvisaarella ei ole omia kotisivuja ja hänen lapsuudestaan ja elämästään ei juurikaan kerrota Internetissä olevilla sivuilla. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu lehtiartikkeleita. Voisit kysyä Enonkosken kirjastosta esim. Suomen kuvalehti 2003 ; 51-52, Anna 1998 ; 15-16, Et-lehti 1995 ; 10, Pellervo 1993 ; 19-20. Myös muista lehdistä löytyy Hirvisaaresta artikkeleita.
Katso myös tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat vastaukset arkistosta Laila Hietamies -hakusanalla.
Kirjastossamme on esimerkiksi teokset:
Pirnes, Hannu Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja, 2002 ja
Grafers, Hans Wilfried Strategic export management, 2006, joista voisi olla hyötyä.
Yleisten kirjastojen asiasanasto Ysa ei tunne termiä yritystenvälinen kauppa eli hakutulokset suuntautuvat laajemmalle, kun käytössä ovat hakutermit kansainvälinen kauppa ja yritykset. Näillä hakusanoilla voit itse tutkia valikoimaamme internetissä http://mikkeli.kirjas.to, jossa kunkin teoksen kohdalla teoksen asiasanoista voi hahmottaa kirjan sisältöä.
Vastaavasti voit tarkistaa osoitteesta http://mikki.amkit.fi Mikkeli business campus-kirjaston ja ammattikorkeakoulun kampuskirjaston kokoelmaa. Heillä on liiketalouden opetusta, joten siellä löytyy...
Haapajärven kirjastosta löytyy Anne Frankin kirjoittama Nuoren tytön päiväkirja. Lisäksi Anne Frankista löytyvät kirjat Miep Gies: Anne Frank, suojattini sekä Melissa Müllerin fiktiivinen Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut.
Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Google Earthista löytyi tieto, että kuvat ovat pääasiassa 1-3 vuotta vanhoja. Rauman kuvia katsomalla ja tarkastelemalla rakennuksia päättelimme, että kuvat olisivat noin 5 vuotta vanhoja.
Insinöörin mekaniikka -kirjaan liittyy cd-rom -levy. Meillä kirjastossa ei valitettavsti ole asiakaskoneilla mahdollista käyttää cd-rom -levyjä.
Levyllä ei ole MatLab-ohjelmaa, se pitää hankkia erikseen. Kirjakaupan kotisivulla (Suomalainen kirjakauppa) on selostus kirjasta ja siinä mainitaan cd-rom -levystä seuraavaa: "Kirjan takakannessa on cd-rom-levy, jossa on runsaasti MatLab-ohjelman avulla ratkaistuja kirjan esimerkkejä ja harjoitustehtäviä." MatLabia on siis käytetty esimerkkien ratkaisuissa, mutta itse ohjelmaa levyllä ei ole. Näin se on kai ymmärrettävä. Asia on kirjan markkinoijalta jossain määrin epäselvästi ilmaistu, koska toisinkin voisi ajatella.
Kokeilin Illusia-tietokannan linkkejä eri puolilla internetiä, eikä mikään niistä toiminut. Kirjastot.fin mukaan tietokantaa ei päivitetä. http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Linkki.aspx?linkID=d1ca0112-db99…
Illusia - tietokanta suomalaisista lastenelokuvista on valmistunut Tampereen yliopiston tietokantaprojektissa informaatiotieteiden yksikössä. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan tiedekuntaan, onko kyse vain toimimattomasta linkistä, vai onko tietokanta poistettu kokonaan käytöstä. http://www.uta.fi/laitokset/infim/tutkimuskeskus/projektitoita.html
