Kyllä vaan. Voit palauttaa HelMet-kirjastojen aineistoa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Hei!
Sinun on mahdollista saada vuoden 1978 Apu- ja Seura-lehtiä (huom! Ilmestyi vuoteen 1979 asti nimellä Suur-Seura) tutkittavaksi Kansalliskirjaston lukusalissa.
Lukusalilainaukseenkin vaaditaan Helka-kirjastokortti, jonka saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. (http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/helkalai…).
Lisätietoja kansalliskokoelman käytöstä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansalli…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vuoden 1978 Seura-lehtiä on myös mahdollista tilata kaukolainana Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta. Kaukolainatilauksen hinta on Vantaalla ja Espoossa 7€ ja...
Valitettavasti ei. Seinäjoen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa johonkin Seitti-kirjastoon. Seitti-kirjastoja ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastot ja kirjastoautot sekä Kuortaneen kunnankirjasto.
Kuortaneen kirjasto perii asiakkaan muista Seitti-kirjastoista lainaamasta Kuortaneen kirjastoon palautetusta aineistosta 2 euroa/laina kuljetusmaksua.
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation...
Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Aiheesta on ilmestynyt mm. seuraavat teokset:
- Irti pakko-oireista, Riitta Suvanto-Witikka et. al. 2016
- Foa Edna: Kerrasta poikki : vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista, 2015
- Pakko-oireet ja OCD, 2014
- Pysyvä muutos : kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännössä, Martin M. Anthony et al., 2008
Lehtiartikkeleita:
- Maksimainen: Jumissa omassa tavassaan : milloin lapsen päähänpinttymästä pitää huolestua. Meidän perhe 2016:7, s. 33-34
- Bakteerikammoa ja sirpalepelkoa : omahoitaja ja toimintamalli tuloksellisia OCD-potilaille. Haava 2014:4, s. 25-27
- Pakoista vapaampi. Hyvä terveys 2013:6, s. 48-50
Duodecemin artikkeli http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2010/11/duo98846
Pakko-oireista voi parantua https://www.hyvaterveys.fi/...
Liisa Ahosen Vasun käyttöoppaan (2017) mukaan vuorovaikutus on keskeistä Vasun oppimiskäsityksessä. Samoin oppimiskäsitykseen kuuluu näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, ei vain hoivan kohteena. Lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä. Tärkeää on myös, että lapsi tulee paitsi kuulluksi myös ymmärretyksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaan lapsi itse oivaltaa ja aikuinen tukee lapsen luovaa lähestymistapaa ja tarpeen vaatiessa virittää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ahosen mukaan uusi oppimiskäsitys voidaan tiivistää ilon kautta oppimiseen.
Juha Juurikkalan teoksen Ilon pedagogiikka (2008) mukaan ilon pedagogiikka on suomalaisen peruskoulun pohjalta käytännön työssä kehitetty,...
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Jotkut pitävät sitä uskontona, toiset elämänkatsomuksena. Toisaalta se voidaan nähdä vain Tähtien sota -fanikulttuurina. The Church of Jediism -sivustolla sanotaan, että jokainen voi itse päättää, pitääkö sitä uskontona, eikä kysymys ole välttämättä edes tärkeä.
Lähteet ja lisätietoa
The Church of Jediism: https://www.becometheforce.com/
Yle: Jedi-uskovaiset juhlistavat Tähtien sotaa (4.5.2012) https://yle.fi/uutiset/3-6082805
Kirkko ja kaupunki: Jedi-uskonto yhdistää viihteen ja henkisen kasvun (17.12.2015) https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jedi-uskonto-yhdistaa-viihteen-ja-hen…
Wikipedia: Jedismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Jedismi
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Verkkohakujen perusteella kolikon arvo ei ole kovin suuri. Hyväkuntoisenakin muutaman euron luokkaa.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/777262
https://www.finmani.fi/epages/finmani.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120…
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Kirjaston kokoelmissa on ainoastaan videofilmejä, joita voi lainata. Mitään laitteita meillä ei ole antaa lainaksi tai vuokralle.
Kirjaston tiloissa kokoontuu Lappeenrannan Filmi- ja videokuvaajat maanantaisin klo 17-20, voisit kysyä heiltä asiasta.
Kysymäsi kappale on tosiaankin englanniksi nimeltään Annie' s song ja sen tekijä on nyt jo edesmennyt John Denver. Taas aurinko nousee on laulun suomenkielinen nimi ja sanat siihen ovat Juha Tapanisen käsialaa. Suomeksi sen on levyttänyt Ressu Redford, joka on nimennyt myös levynsä samaisen kipaleen mukaan. Ressun Taas aurinko nousee-levyä löytyy niin kasetti-, cd- kuin nuottiversionakin.
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on...
