Tuulivoimalat ovat todella osoittautuneet kohtalokkaiksi lepakoiden kannalta. Tuulivoimaloiden yleistyessä arvioitiin, että voimaloiden pyörivät lavat tappaisivat ennen kaikkea lintuja, mutta nopeasti huomattiinkin, että riskit kohdistuvat enemmän lepakoihin.
Kuten lepakkotutkija Thomas Lilley Yle:n artikkelissa toteaa, lepakot kuolevat joko iskeytymällä pyöriviin lapoihin tai barotraumaan, jolloin lapojen pyörimisestä aiheutuvat paineenvaihtelut tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet.
Tutkijat eivät ole löytäneet yhtä selkeää syytä siihen, miksi kaikuluotaamalla suunnistavat lepakot lentävät voimaloiden läheisyydessä ja törmäävät niihin. Erilaisia teorioita ja hypoteeseja aiheesta on kuitenkin esitetty. Yksi syy voisi esimerkiksi olla,...
Voit tilata kirjan muualta Suomesta Helsinkiin käyttämällä HelMet-kirjastojen kaukopalvelua. Tarvitset HelMet-kirjastokortin. Kaukopalvelu toimittaa kirjan haluamaasi Helsingin lähikirjastoon. Palvelu on maksullinen.
Täältä voit tehdä kaukopalvelupyynnön:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Täältä löytyy tietoja hinnoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tietoa kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kysymyksessä ei täsmennetä millaisesta ja minkä alan ammattiryhmän työttömien kanssa tekemästä työstä on kysymys, joten kattava haku antaa laajan tuloksen. Melinda-, Koha-, Arto- ja Theseus-tietokannoista aihepiiriin liittyviä julkaisuja löytyy lähinnä työvoimaneuvojien että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta. Tuloksia tulee yhdistämällä työttömiin ja työttömyyteen viittaavia hakusanoja noihin ammattinimikkeisiin, työ- ja elinkeinopalveluihin, asiakaspalveluun, vuorovaikutukseen, ohjaukseen ja tukemiseen viittaaviin hakusanoihin. Hakusanat näkyvät kunkin julkaisun tietojen yhteydessä. http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ https://www.theseus.fi/ http://vaarakirjastot.fi/ https://finna.fi https://www.theseus.fi/
Työvoimaneuvojan...
Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
Kielen opiskelun tueksi on tehty helppolukuisia versioita klassikkokirjoista ja myös uusia kirjoitettu. Oheiseen listaukseen Outi-kirjastoista on otettu helppolukuisiksi luokitellut englanninkieliset aikuisten kirjat, joihin sisältyy äänikirja cd-levyllä.
Linkki Finna-hakuun: helppolukuiset kirjat - englannin kieli, Outi-kirjastot.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Suoraan alla olevasta linkistä:”Voin lisäksi Valion rasvatuotteita ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. Vajaat kymmenen vuotta markkinoidun Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi syyskuussa 1999.”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valio#cite_note-68*Kappaleessa Valion maitopohjaisia tuotteitahttps://www.valio.fi/artikkelit/valio-ajan-hermolla-jo-vuodesta-1905/
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Isovanhempasi sisaruksen lapsenlapsi on sinulle pikkuserkku eli niin sanottu toinen serkku yhden polven takaa.
Tällaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
En valitettavasti pysty suosittelemaan mitään teoksia, mutta ehdotan tiedonhakumenetelmää ja sen avulla tulevien viitteiden arviointia.
Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) tehdään haku, jossa ehtoina ovat luther? ja rakkau? (Fennicassa katkaisun merkkinä käytetään kysymysmerkkiä.) Viitteitä tulee 14. Epäilemättä enimmät ovat hyödyttömiä, mutta kuvailutietojen perusteella on arvioitava, mitkä teokset voisivat olla tarkemman tutustumisen arvoisia. Tässä joukossa on mainitsemasi perusteos. Relevanttien teosten lähdeluetteloista voi saada lisää hyödyllisiä viitteitä. Vaatii tietenkin vaivannäköä, harkintaa ja aikaa.
Toinen haku Fennica-tietokannasta, hakuehtoina teologi? ja rakkau? Viitteitä tulee 25. Viitteiden...
Astrid Lindgrenistä on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu. Valitse Arkisto, kirjoita Etsi arkistosta-kohdan hakuruutuun Lindgren Astrid. Saat paljon erilaisia linkkejä, joista osa tosin on vieraskielisiä.
Tässä alkajaisiksi muutama sivu:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=326&lastname=Lindg…
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html
Ja sitten vielä hyvä, tosin ruotsinkielinen (kieliä kannattaa opiskella ahkerasti!) sivusto:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrenistä kertovia kirjoja voit haeskella Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://lohja.kirjas.to/
Paikalla näyttäisi olevan ainakin seuraavat, Astrid Lindgrenistä...
Lakitietokannasta http://www.finlex.fi löytyy kohdasta Viranomaisnormit Työministeriön ohje ulkomaanmatkan vaikutuksesta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta
0/2/2005TM
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/455001/21196?search%5Bpika%5…
Klikkaa pdf tiedostoa sivun ylälaidassa, niin saat ohjeen kokotekstinä
Eduskuntavaalien 2007 tulostiedot - myös äänestysaktiivisuus - löytyvät oikeusministeriön sivuilta, osoitteessa http://192.49.229.35/E2007/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm
Koko maassa äänestäneitä oli 2 771 479 ja äänestysprosentti 67,9.
