Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Kysyimme tutulta kampaajalta, joka kertoi että hopeashampoon teho perustuu shampoossa oleviin sinisiin ja violetteihin pigmentteihin. Näillä taitetaan epätoivottuja, likaisia ja lämpimiä sävyjä. Shampoon teho riippuu täysin hiuksen huokoisuudesta ja tummuudesta. Shampoo tehoaa siis parhaiten melko vaaleaan, värjättyyn hiukseen.
Terje on vanha pohjoismainen, erityisesti Norjassa käytössä oleva nimi. Se on yhdistelmä Tor-jumalannimestä ja keihästä tarkoittavasta sanasta teir. Virossa Terje on naisennimi, luultavasti peräisin viljanjyvää tarkoittavasta sanasta tera (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja).
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 128 Terje-nimistä, 49 miestä ja 79 naista:
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Hilja Haahden Oravasatu löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1021683
sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1111611
Eläimen koon ja eliniän välillä on selvä yhteys: mitä kookkaampi eläin, sitä pidempi elämä. Kun paino 30-kertaistuu, elinikä kaksinkertaistuu. Esim. myyrä elää kaksi kertaa niin kauan kuin päästäinen ja rusakko kaksi kertaa niin kauan kuin myyrä. Kaikkiin lajeihin se ei päde: ihminen eläisi tämän laskutavan mukaan vain 27-vuotiaaksi.
Vanhimmaksi eläneet eläimet löytyvät kilpikonnista (vanhin tiedetty norsukilpikonna on yli 150-vuotias), valaista (Grönlanninvalas elää jopa 200-vuotiaaksi) ja simpukoista (Suomen vanhimmat eläimet Jokihelmisimpukat voivat elää yli 100-vuotiaiksi). Norsujen elinikä jää "vain" 60-70 vuoteen.
Lyhyen elämän elävät esim. jotkin päiväperhoslajit (alle 2 kuukautta) tai nisäkkäistä ruskopussikärpät (alle vuoden)....
F1-auto käyttää kilpailussa noin 60 litraa erikoisvalmisteista bensiiniä sadan kilometrin matkalla. Kun ajomatka yhdessä kilpailussa on reilu 300 kilometriä, auto kuluttaa noin 180-200 litraa bensiiniä yhdessä kilpailussa.
Lisätietoja lähteestä: http://www.nelonen.fi/einstein/jakso20/temppu2.htm
Jäähallien sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi riippuen hallien pinta-alasta ja hallien teknisistä ja rakenteellisista ratkaisuista. Eniten energiaa kuluu kylmäkoneiston toimintaan. Suomen Jääkiekkoliiton jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelmassa kerrotaan, että jäähallien energiankulutuksen
määrään vaikuttavat eniten hallin ilman lämpötila, jään pintalämpötila,
jäänhoitoon käytetyn veden määrä ja lämpötila, vaipan lämmöneristyskyky, ilma-
ja...
Särkänniemestä kerrotaan, että säävaloja ohjataan manuaalisesti Näsinneulan ala-aulasta käsin. Valot säädetään sääennusteiden mukaan, mutta niitä voidaan muuttaa, mikäli säätilassa tapahtuu äkillisiä ja merkittäviä muutoksia.
Tässä on luettelo mainitsemiesi lisäksi löytämistäni japanilaisista tanka- ja haikurunoista:
Japanilaisia runoja, suom. G. J. Ramstedt
Kevään kukat, syksyn kuu, kootut tankarunot, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Kirsikankukkia, suom. Keravuori
Merenheimo, Arto: Perhosensydämiä
Portin Kari J.: Lumikurki, japanilaisia tanka- ja haiku-runoja
Täällä kaukana, kolmas valikoima japanilaisia tankoja, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
2-3-vuotiaat voisivat pitää musiikkisatu-paketeista, joissa on kasetin tai cd:n lisäksi myös kirjanen. Kuulija voi siis kuunnellessaan seurata tarinaa kirjasta. Esim.Puuha-Petestä, Muumeista, Nalle Puhista tai Ti-ti-nallesta kertovat sadut varmaan kävisivät. Puuha-Pete –aiheisia ovat mm.Peten saappaat, Anni ahkeroi, Kisu kiipelissä, Muumeista kertovat mm.Tiukka naapuri, Muumilaakson kevät, Nalle Puhista mm.Nalle Puh ja Tiikeri ja Ti-ti-Nallesta Ti-ti Nallen ja Taun salainen seikkailu ja Ti-Ti-Nallen uniseikkailu. Voit etsiä lisää musiikkisatuja Helmet-tietokannasta esim. valitsemalla Helmet-haun etusivulta Aineistohaku lapsille, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi musiikkisatu. Jos haluat etsiä vaikka Puuha-Petestä kertovia...
Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua...
SAP (Systeme, Anwendungen, Produkte in der Datenverarbeitung tai englanniksi Systems, Applications, Products in Data Processing) on yritysten käyttöön tarkoitettu integroitu tietojärjestelmä. SAP ohjelmisto tarjoaa työkalut eri toimintojen kuten esim. taloushallinnon, kirjanpidon, logistiikan, raportoinnin ja myynnin edistämisen hallintaan ja tehostamiseen yhden sovelluksen alaisuudessa.
SAP AG pitää päämajaansa Saksassa, jossa se perustettiin 1972. SAP:n kehitti ja yrityksen perusti viisi IBM:n entistä ohjelmistosuunnittelijaa. Ensimmäinen integroitu ohjelmistopaketti SAP R/2 julkaistiin 1979 Saksan markkinoille, ja SAP R/3 1992. Sittemmin SAP ja sen integroidut liiketoimintaratkaisut ovat levinneet ympäri maailmaa. SAP on käytössä yli...
Sanonnan 'selvää pässinlihaa' alkuperän selvittäminen olikin vähemmän selvää. Helsingin kaupunginkirjaston etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti sanontaa tunteneet. Suomen kirjallisuuden seuran kirjaston tiedonlähteistä tietoa ei myöskään löytynyt.
Voisit tiedustella asiaa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta http://www.kotus.fi/ , katso kohta kirjasto. Kotuksen kirjaston tietopalvelu on maksullista, hinnaston löydät kirjaston sivuilta.
Helsingin yliopiston yleisen teologian -verkkokurssista löytyy materiaalia mm. amerikkalaisesta kristillisyydestä. Alla linkki sivustoon:
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/05_amerikkalainen.shtml
Pääkaupunkiseudun ateistit -yhdistyksen sivuilla on arikkeli nimeltä Kirkko ja valtio Kanadassa, joka on tiivistelmä Albert J. Menendezin kirjasta Church and State in Canada:
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti110328.html
Kansanopisto Otavan opiston sivuilla on oppimateriaalipaketti nimeltä Maailmanlaajuinen kristinusko, jossa on myös luku uskonnollisuudesta Pohjois-Amerikassa:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue2-maailmanlaajuinen-kristinusko/materials#p-126382
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
Risainen elämä -kirjan perusteella saattaa arvella, että elokuvan runo on poimittu Juicen 60-luvun lopun runoteksteistä, joihin Antti Heikkinen on päässyt tutustumaan kerätessään aineistoa kirjaansa. Muutamaa näistä ennenjulkaisemattomista runoista Risaisessa elämässä siteerataankin. ’Rakkauden haudalla’ -kappaleesta kerrotaan, että se perustuu Juicen Juankoskella kirjoittamaan runoon. ”Täyttymättömän rakkauden kuvaus oli parikymppisen Leskisen runoelma tytölle, jota hän katseli sillä silmällä, mutta jonka kanssa romanssista ei tullut koskaan totta.”
http://wiki.pomus.net/wiki/Rakkauden_haudalla
70-luvun nuori runo sisältää Juicelta kaksi levytettyä laulutekstiä (Odysseus, Syksyn sävel).
Elokuvan lopputeksteissä maininta joka viittaa...
Nukkuva hirvi makaa joko kyljellään, raajat ja kaula pitkin maata tai mahallaan, ainakin muutama raaja ruumiin alla ja kaula kyljen päällä. Hirvellä on vuorokaudessa useita lepojaksoja, jolloin se makailee ja märehtii ja välillä myös nukkuu. Lähde: Nygren: Hirvi.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2001.
Lounatuulen laulun lisäksi tunnetuin Chydeniuksen lastenlauluista lienee Magdalena (...on pikkuinen tyttö jolla on kutonen laulussa jne). Muita: Taivassatu, Neekerilapsi, Maailma on omena. Edellä mainitut löytyvät Posetiivi-nimiseltä äänitteeltä, jota löytyy kasettina Helsingin kirjastoista.
Lisäksi Chydenius on säveltänyt musiikkia Lars Huldenin lastenrunoihin ; teos löytyy videona otsikolla "Unten rajamaa on lupiinien maa--ala-asteen äidinkielen ja musiikin ohjelma" sekä kasettina Landet lupinien / Lupiinien maa. Tiedot ovat oman aineistorekisterimme lisäksi peräisin Ylen Fono-tietokannasta.
