Syynä sähköpostimuistutuksen puuttumiseen näyttää olevan se, että tietokantamme mukaan nimelläsi olevalla kirjastokortilla on postivalintana sähköpostin sijaan kirjeposti. Olisitko epähuomiossa vaihtanut sen?
Voit saada eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat muistutukset takaisin Helmetin Kirjaudu-linkin kautta kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Halutessasi minäkin voin sen tehdä. Siinä tapauksessa ilmoitatko kirjastokorttisi numeron?
Lainaamasi aineisto kuuluu ilmeisesti Roihuvuoren kirjaston kokoelmiin. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin vuoden 2013 alusta ja kaikkien normaalilainojen eräpäivä on 10.4.2013. Pitkät laina-ajat eivät koske Bestsellereitä eivätkä DVD-levyjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Roihuvuoren_kirjasto
Voitte ilmoittaa korttinne kadonneeksi puhelimitse mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen puhelinvastaajaan kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Jos arvelette jatkossa tarvitsevanne kirjastokorttia, tietojanne ei kannata poistaa kokonaan rekisteristä. Saatte uuden kortin käydessänne missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varatkaa silloin mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi tai ajokortti. Jos olette tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saatte kortin ilmaiseksi. Muussa tapauksessa uusi aikuisen kortti maksaa kolme euroa.
http...
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance.
Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana.
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011)
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
Betonilattiat 2000 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 2000
Ahonen, Taisto: Lattiat. [julkaisija] Opetushallitus 1998
Maalaustyöt 3--Lattioiden pintakäsittely- ja päällystystyöt.1997
Betonilattiat 1997 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 1997
Lattianpäällysteet ja päällystystyöt. 1992
Betonilattiat--luokitus-, päällystettävyys-, suunnittelu- ja rakentamisohjeet 1989
Näidne kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Netissä on myös paljon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä sivuja. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut linkkivalikoiman osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/asunto1.htm
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs ...
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.
https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot
http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Rentoutuskasetteja ja -cd-levyjä voi hakea Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
seuraavasti: valitse Pikahakusivulta Yhdistelmähaku, asiasanaksi rentoutus ja aineistolajiksi c-kasetti tai cd-levy. Hakutuloksesta näet aineiston saatavuuden.
Pertti Seppälän toimittamassa teoksessa Itämaisen elämänviisauden kirja on joitakin Kalidasan mietelmiä. Ellei tämä ole hakemanne teos, voimme etsiä jos löytyisi vielä joku muu.
Kirja on kuitenkin varattuna teille Seinäjoen kirjastossa puhelinvaraushyllyssä. Sitä voi kysyä lainaus-palautuksesta.
Valitettavasti muita teoksia ei ole Kerouacilta todellakaan suomennettu. Mikään ei estä kuitenkaan tiedustelemasta kustantajalta (Tammi) onko moisia suunnitelmia olemassa ja esittämästä toivomuksia! Kustannusjohtaja Jaakko Tapanisen puh. on 09-69376253 ja e-mail jaakko.tapaninen@tammi.net.
Se on tullut juuri kauppoihin myyntivideona ja Dvd:nä. Kirjaston valintalistoille se tulee varmaan pikimmiten, ja sen jälkeen kirjastoihin lainattavaksi.
Kokeile Supertravelnet-linkin karttahakua osoitteessa http://www.supertravelnet.com. Klikkaa ensin Europe, sitten Estonia jne. aina tarkempaa karttaa kohti.
Eri seutujen raanujen kuvia löytyy kirjallisuudesta, ei juurikaan verkkosivuilta, joilla on yleensä vain yksittäisiä kuvia. Katsoa voisi esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://www.allfiberarts.com/library/aa00/aa083000d.htm , http://images.google.fi/images?q=raanu&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia
