Etsitty kirja saattaisi olla Jane Johnsonin Saharan tytär (Tammi, 2011). Kustantajan esittelyteksti kirjan takakannessa kuvailee tarinaa seuraavasti:
Arkeologi-isä jättää Isabellelle perinnöksi mystisen laatikon, jonka sisällä on kirje ja erikoinen pohjoisafrikkalainen amuletti. Isabelle ottaa amuletin mukaansa lähtiessään kiipeilylomalle Marokkoon. Siellä Isabelle joutuu onnettomuuteen, josta hänet pelastaa berberimies Taïb. Yhdessä Taïbin kanssa Isabelle päätyy kaiken mullistavalle matkalle Saharan hiekka-aavikolle.
Mariata kuuluu aavikolla elävään hunnun kansaan, tuaregeihin. Hän elää aikana, jolloin perinteinen paimentolaiselämä on muuttumassa yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi. Voimakastahtoisen ja arvonsa tuntevan Mariatan elämä on...
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.
Hei!
Kysymykseesi vastaaminen vaatisi laajat tiedot solubiologiasta ja genetiikasta. Koulun biologian kirja Lukio 1 kertoo ytimekkäästi(s. 9), että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.
Raamatussa kerrotaan ihmisten elinajan olleen joskus jopa satoja vuosia. Asiaa voi tietysti epäillä, mutta nykyaikana ihmisen elämänkaari on taas pitenemässä, kun hyvissä olosuhteissa pystytään ravinteilla ja lääkkeillä hidastamaan solujen pilaantumista. Ihmisen DNA:ssa on selkeästi elämän pituutta rajoittavia tekijöitä, mm. informaatiota siitä, kuinka monta kertaa suunnilleen jokin solutyyppi voi jakautua ennen kuolemaa. Tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin löydetty...
Taidemusiikin nuottikirjoituksen perinteeseen kuuluu hyvin vahvasti se, että kaikki tarpeellinen on nuottiviivastolla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta taidemusiikki on myös sen verran monimutkaista, että sointujen merkitseminen populaarimusiikin tyyliin ei ole joko mahdollista tai olisi ainakin erittäin monimutkaista. Tämän takia kysyjän kaipaaman kaltaisia Lied-nuotteja ei juuri ole olemassa.
HelMet-kirjaston kokoelmissa on muutamia sellaisia nuotteja, jotka eivät kuulu suoranaisesti (tai kokonaan) populaarimusiikin genreen ja joissa on myös näitä sointumerkintöjä. Kysyjän toivomaa klassisten Lied-sävelmien tai aarioiden kokoelmaa en valitettavasti pystynyt löytämään. Se ei tietenkään tarkoita, että sellaista ei voisi olla olemassa...
Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Mieleen tulee ainoastaan nykydekkareita, joissa on mukana virolainen henkilö. Esimerkiksi Ilkka Remes:Riskiraja, Olavi Kokko:Luvattu maa, Juha Numminen: Henkipatto, Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki; Anna Jansson: Loputon uni ja Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies.
Kirjasammon sivustolta yritin myös hakea, mutta en löytänyt. Varmaankin joku lukijoistamme keksii kirjoja aiheesta.
Viro keskukselta voisi myös kysyä.
http://www.eestimaja.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1968137__Sriskiraja__Origh…
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Kannesta annetun kuvauksen perusteella kaivattu kirja voisi olla Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä Frank Baberin kuvittamassa kokoelmassa on kuitenkin mukaan otetuista loruista Kaarina Helakisan, Kaija Pakkasen ja Panu Pekkasen sitä varten laatimat uudet suomennokset, ja niinpä esimerkiksi "Maanantain lapsi" ei esiinny siinä missään tavallisimmista suomenkielisistä asuistaan, jotka ovat tuttuja useista runo- ja loruvalikoimista. Hanhiemon runoihin Kaarina Helakisa on kääntänyt sen muotoon "Ken syntyy maanantaina maailmaan...".
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Pohjolan Sanomat vuodelta 1985 löytyy mikrofilmattuna esimerkiksi Lapin maakirjastosta Rovaniemeltä. Oman kirjaston kautta on mahdollista tilata mikrofilmi kaukolainaksi myös muualle. Mikrofilmille tallennettua lehteä voi lukea niissä kirjastoissa, joissa on mikrofilmin lukulaite.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Selkokielestä on kirjoitettu esim. seuraavat teokset:
Hintsala, Susanna: Tuettua vuorovaikutusta--selkoryhmän ohjaajan opas. 1997
Selkoa selkokielestä. 1994 (toim. Ari Sainio)
Selkokirjoittajan opas. 1990 (toim. Pertti Rajala)
Selko-oppimateriaalin tekijän opas. 1995(toim. Johanna Juvonen & Päivi Fadjukoff )
Teksti, joka rakastaa lukijaansa--kirjoituksia selkokielestä. 2000 (toim. Ari Sainio)
Helsingissä toimii HERO - Helsingin seudun erilaiset oppilaat, Vilhonkatu 4 B 13 00100 Helsinki,
puh. 09-6869 3500, fax 09-6869 3520. Heillä on runsaasti tietoa ja aineistoa aiheesta.
Myös Kallion kirjastossa on paljon luki-häiriöihin liittyvää aineistoa, esimerkiksi lehtiartikkeleita.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/omat/luki.html...
Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910.
JAQUES.
Koko mailma
On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki
Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee;
Jokaisell' eläissään on monta osaa
Täss' seitsenosaisessa näytelmässä.
Ensinnä lapsi syliss' imettäjän
Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika,
Suu irvissä ja kirjat kainalossa,
Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu
Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja
Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä
Henttunsa näköpäistä; sitten solttu,
Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu,
Halukas riitaan, arka arvostaan,
Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa,
Kanuunain suusta; sitten tuomari,
Kukoilla...
I´m sorry, but we can´t give you a direct answer. I´ll give you some
adresses to contact. Maybe they can help you. The Finnish Whodunnit
Society (www.dekkariseura.fi/eng)is a organization for all frieds of
detective stories and crime fiction. The Finnish Police (www.poliisi.fi)
may also help you (I´m not sure).
Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Jeesuksesta on kirjoitettu paljon.
Raamatun neljässä evankeliumissa kerrotaan tietysti Jeesuksesta.
Raamatun tietosanakirjat ovat myös hyvä lähde. Nämä kirjat ovat useimmissa kirjastoissa käsikirjoja (niitä voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin). Tässä on kolme esimerkkiä:
Iso Raamatun tietosanakirja, osa 2 (löytyy Helsingistä Pääkirjastosta sekä Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän ja Töölön kirjastoista)
Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (löytyy yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista)
Alister M. McGrath: Modernin teologian ensyklopedia (löytyy myös yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista).
Jeesuksesta kirjoitettuja kirjoja on esim.
Anselm Hertz: Jeesuksen sanoma
Tom Wright: Kuka...
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Ainakin seuraavista teoksista pitäisi löytyä tietoa hirsirakentamisesta:
Hakalin Pekka: Rakennan hirrestä. Hki:Rakentajain kustannus, 1995, 1999. ISBN 951-682-353-X
Kaila, Panu: Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen. WSOY, 1997, 10.p. 2003.
ISBN 951-0-19420-4
Korjauskortisto 17 : Hirsirakennusten siirto. Hki: Museovirasto, 1995.
Heikkilä, Jaakko: Hirsirakennuksen kokoamis- ja sisustustyöt. Hki : Valtion painatuskeskus, 1987.
ISBN 951-860-638-2
Viimeksimainittu kirja on hyllyssä Viikin tiedekeskuksen kirjastossa Helsingissä. Kolmea muuta löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista: http://www.helmet.fi
Koska ilmeisesti asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, löydät kaikkien Suomen kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot...
