Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö...
Valitettavasti en löytänyt minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista kvartettisovitusta Joey Tempestin ja Mic Michaelin kappaleesta Carrie. Monista kirjastoista löytyi Europen The final countdown -nuotti (ISBN 0861754115)ja Real Rock Book : svenska låtar (9789197575492), mutta näissä on vain sanat, melodia ja sointumerkit. Kappaleesta on siis laadittava uusi sovitus. Netistä löytyy tilauksesta sovituksia tekevien muusikoiden yhteystietoja. Jos haluaa itse sovittaa, apua voi löytyä vaikkapa teoksesta Timo Lehtovaara: Sovitusopas : harrastajaryhmien vetäjille omien sovitusten laatimisen avuksi. (Sulasol, 2014, 978-951-9141-35-0) Kirjaa on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista.
Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
Kysymääsi kirjaa ei tuntuisi löytyvän ainakaan suurkaupunkialueen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) kokoelmista eikä myöskään tieteellisten kirjastojen (Linda) yhteistietokannasta. Ehkäpä kannattaisi vielä etsiskellä jälkimmäisestä tietokannasta. Olisiko tekijä nimen omaan Floyd Thomas L.? Mm. hänen kirjojaan löytyy Lindasta. Kysymääsi toista kirjaa (Serda, Adel S.: Microelectronic Circuits, 3. painos) on hankittu Vantaan Tikkurilaan kaksi kappaletta, joista molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannan (Helka) mukaan pitäisi Fysiikan kirjastosta löytyä CD-ROM-versio, kirja (4. painos)on sen sijaan sieltäkin lainassa.
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (ei suom. eikä ruots.).
Ruotsinkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Anteckningar om Strömfors bruk förr och nu / Torsten Idström. - Lovisa :
[s.n.], 1950. - 27 s. ; 8:o
Suomenkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta, Museoviraston kirjastosta sekä Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Strömforsin tehtaat sanoin ja kuvin / Torsten Idström ; alkuperäisteoksesta
vapaasti suom. Olavi Wiias. - Loviisa : Strömfors, 1950. - 15 s. ; 8:o
Anders Allardtin Strömfors socken -historiikista voi ehkä myös saada tietoa. Saatavuuden voit tarkistaa Plussasta (http://www.libplussa.fi)
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä.
Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille.
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Moni muukin on pohtinut samaa mm. Olli Kopakkala artikkelissaan Helppoa rahaa. https://www.ukkowork.fi/helppoa-rahaa-alat-joilla-on-lyhyt-koulutus-ja-kova-palkka/
Artikkelissa mainitaan esim. ahtaajat, merenkuluntyöntekijät ja kiinteistönvälittäjät.
Koulutuksen lyhyys on kiinostanut Aamulehden toimittajaakin 1.2.2017 :https://www.aamulehti.fi/a/24244641
Rahan ja vaivan suhde ammateissa kiinnostaa myös Heidi Vaalistoa Iltasanomat 17.10.2014: https://www.is.fi/tyoelama/art-2000000822737.html
Helposti saa ammatin aloilta, joissa on työvoimapulaa. Puhelinmyyjät, järjestyksenvalvojat ja yleislääkärit olivat 5.10.2016 kysyttyjä ammatteja. https://yle.fi/uutiset/3-9208994
Helpoiten ammatin saa tekemällä...
Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Kyseessä on Valion Kefir-mainos. Kappale on arkistomusiikkia ja sen nimi on Shining in the night, sävellys Philip Hochstrate. Kappale on julkaistu kaupallisesti myös levyllä Electro Indie Alternative.
Ruotsin Ekonomiska museet -museolla on sivuillaan rahanarvonlaskuri, jolla voi muuntaa hyvinkin vanhoja eri valuuttoja Ruotsin nykykruunuiksi: Räkna ut penningvärdet.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta säilyttää itsellään vapauden päättää mitä lahjoituksilla tekee. Mainitsemasi kirja kelpaa oikein mainiosti--sitä ei ole toistaiseksi hankittu kirjastoon ja lukijoita sille löytyy varmasti. Voit tuoda sen mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen, ja jos haluat antaa sen tietylle kirjastolle, kerro samalla tämä toivomuksesi.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmää ollaan uusimassa, näillä näkymin uusi järjestelmä otetaan käyttöön kahden vuoden kuluttua. Uudessa järjestelmässä on mahdollista uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetin kautta, lisäksi myös uusia palvelumuotoja kehitetään.
Tällä hetkellä lainoja on mahdollista uusia Helsingissä puhelimitse numerosta 0600-060504, ma-pe 12-18, hinta: 5,80 mk/min + ppm, myöhässä olevia lainoja ei uusita puhelimitse.
Lisäksi lainoja voi uusia kirjastokortilla lähimmässä kirjastossa jos kirjoista ei ole varauksia.
Koska yleisten kirjastojen kokoelmista ei juuri löydy aiheesta kirjallisuutta, teidän kannattaa ottaa yhteyttä seuraaviin erikoiskirjastoihin:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto,
http://www.finlit.fi/kirjasto/
Museoviraston kirjasto
http://www.nba.fi/
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
