Hyvä veli -verkostojen vaikutuksesta tuotekehitykseen ei löytynyt. Hyvä veli -verkostoista Suomessa löytyy Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon selvitys nimeltä Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (Vaasan yliopisto, 2013)
Mainitsemaasi Mika KeskikiikosenTietokoneen ajokorttikirja: Windows 7 ja Office 2010 (Readme.fi, 2012) on oman Vaski-tietokantamme mukaan uusin AB-ajokortin oppikirja.
Samoin Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 (Docendo, 2013) näyttää tosiaan olevan uusin oppikirja A-korttitutkintoa varten. Uudempi Hannu Mäkelän toimittama Tietotekniikan peruskirja: Windows, Internet, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely (2014) soveltuu vain @-korttitutkintoa varten.
Docendolta vieläpä vastattiin, että Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 on tosiaan viimeisin ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja eikä uutta kirjaa ole ilmestymässä tämän aiheen tiimoilta.
Readme.fi -kustantajalta tuli myös tieto,...
Emme valitettavasti onnistuneet saamaan selville ohjelman nimeä. Se vaikuttaa kyllä etäisesti tutulta. YouTubeen ja joihinkin blogeihin on kerätty koosteita 80-luvun lopun lastenohjelmista. Ehkä onnistut löytämään ohjelman niistä:
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/sivut/lastenohjelmat
YouTubesta kannattaa hakea hakusanoilla "Lastenohjelmia 80-luvun lopulta".
Ehkä joku kysymyksen/vastauksen lukijoista tunnistaa ohjelman. Tietoa ohjelmasta voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä, johon Immi Hellén on sommitellut suomenkieliset sanat. Laulu löytyy mm. seuraavista laulukirjoista
Suuri toivelaulukirja. 20
Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
Teosten saatavuuden oman kirjastoalueesi kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-immi-hellenin-runoa-pieni
Kyseessä lienee Erkki Apajalahden sovitus Uralin pihlajasta sekakuorolle vuodelta 1976, teksti on ilmeisesti Kosti Kivilahden tekemä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3092123/uralin-pihlaja
https://vantaa.vas.fi/files/2021/05/YHTEISLAULUJA-PUISTOKULMASSA-VAPPUN…
Kyllä voit. Käy Muhoksen kirjastossa jättämässä kaukopalvelupyyntö haluamistasi nuoteista. Pyynnön voi jättää sellaisista nuoteista, joita Muhoksen kirjaston kokoelmassa ei ole. Jos nuotit löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmasta, kaukopalvelu lähettää ne Muhoksen kirjastoon, josta voit ne noutaa.
Toivottavasti olet kiireesi keskellä saanut selville, että se mitä johonkin tenttiin kannattaa lukea, on parasta kysyä kyseisen tentin tentaattorilta, ellei kirjoja ole opinto-oppaassa mainittu. Jos tentaattori on syystä tai toisesta kovin kiireinen, neuvoja voi tiedustella myös laitoksen tai tiedekunnan opintoneuvojalta. Nämä ihmiset ovat opiskelijoiden opintoihin liittyviä kysymyksiä varten.
Me emme kirjastossa välttämättä tiedä minkälaiset vaatimukset tenttiisi on. Jotain voi päätellä kirjastostakin löytyvistä opinto-oppaista. Esim. Helsingin eläinlääketieteellisen korkeakoulun perusopintojen eläinlääketieteellisen anatomian tenttikirjana on S. Toivosen Selkärankaisten vertaileva anatomia.
Mikäli tarkoitat yhteiskristillisyydellä ekumeniaa, niin aiheesta löytyy mm. seuraavia artikkeleita: Ahonen, Risto: Evankeelinen ja karismaattinen liike kansainvälisinä virtauksina ja niiden suhde suuriin tunnustuksellisiin kirkkoihin (Teologinen aikakauskirja. 98(1993) : 1, s.36-44) sekä Kärkkäinen, Veli-Matti: Neljännesvuosisata roomalaiskatolisen kirkon ja helluntailaisten kansainvälistä dialogia (Teologinen aikakauskirja. 103(1998) : 4, s.300-310, 289). Lisää artikkeleita aiheesta voit etsiä kotimaisten aikakauslehtiartikkelien hakemistoista ARTO:sta ja ALEKSI:sta, jotka ovat varmaankin kotikuntasi kirjastossa käytettävissäsi. Englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita aiheesta saattaa löytyä Ebsco-aikakauslehtiartikkeli...
Porin kaupunginkirjaston valikoimissa ovat mm. seuraavat teokset kirjansidonnasta:
Moilanen, Tuula: Kirjansidonnan opas, 1997
Kronqvist, Piia: Kirjansidonta, 1993
Shepherd, Rob: Hand-made books, 1994
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll , josta löydät myös lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta hakusanalla kirjansidonta.
Asetus työvoiman vuokrauksesta 29.11.1985/908 löytyy valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi valitse lainsäädäntö ja asiasana työvoiman vuokraus.
Työvoiman vuokrauksesta löytyy myös Työministeriön sivulta http://www.mol.fi/ .
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla työvoima** and vuokrau** mm.
Lesonen, Anu: Tilapäisen työvoiman käyttö ravintoloissa.1995
Sädevirta, Markus: Määräaikaiset työsuhteet ja työvoiman vuokraus. 2002
Saarinen, Mauri: Pätkätyöt työnantajan ja palkansaajan opas.1998
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla käytettävissä olevista Arto ja talousalan Finp artikkelitietokannoissa on runsasti artikkeleita työvoiman vuokrauksesta, asiasana on työvoiman...
Päivi Alasalmesta löytyy runsaasti tietoa internetistä. Seuraavassa luettelo valikoiduista sivuista:
1) Suomen kirjallisuden tiedotuskeskus http://www.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/pa.html
2) Sanojen aika -tietokanta, johon on linkki Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta
www.lib.hel.fi
3) Gummeruksen sivut
http://www.gummerus.fi/
4) Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
5) Tietoa Päivi Alasalmesta ja hänen tuotannostaan löytyy myös teoksesta Kotimaisia nykykertojia 1-2, BTJ Kirjastopalvelu 2003.
6) Päivi Alasalmesta on myös kirjoitettu artikkeleita, joista uusimmat ovat ilmestyneet seuraavissa lehdissä:
Kaleva 2002-12-28; Anna 2002, nro 41, sivu 42-45; Ydin 2001, nro...
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kolme kirjaa, missä käsitellään tapahtumien järjestämistä.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin/Xj{232}arjest{232}aminen+and+tapah*&m=1&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&Submit.x=31&Submit.y=16/++export/1,-1,-1,B/export
Vastauksena kysymykseenne viittaan
Suomen asetuskokoelman sopimussarja,
ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset 1965
Sopimukset: 6/1965 ja 7/1965
7/1965 s. 42
Suomennos: Aavaa merta koskeva yleissopimus
vrt. oikean palstan rinnakkaisteksti:
Convention on the high seas
Valtiosopimusten viitetiedot löytyvät:
www.finlex.fi
Finlex / Valtiosopimukset / Valtiosopimukset viitetietokanta / 1965
Painettuna Suomen asetuskokoelman sopimussarja/Suomen säädöskokoelman sopimussarja on mm. Eduskunnan kirjaston kokoemissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani...
