Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Hei!
Teos on julkaistu vasta toissa päivänä 24.4, joten se ei ole ehtinyt vielä kirjastoihin. Kirjaa varmasti hankitaan ainakin osaan kirjastoja, mutta siihen menee aikaa muutama viikko. Kannattaa tiedustella kirjaa uudelleen tai katsoa Helmetistä toukokuun puolenvälin tienoilla.
Helmet-kirjastoissa voit aloittaa lainaushistoriasi tallentamisen juuri niin kuin olet tehnyt. Aloittamisen jälkeen omiin tietoihisi tallentuvat ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen. Eli historiaan ei voi lisätä mitään itse. Voit halutessasi poistaa historiasta lainoja tai lopettaa sen käytön. Lisää ohjeita Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tällaista sääntöä ei ole. Toisin sanoen asiakas ei voi vaatia mihinkään sääntöön vedoten, että näin tulisi toimia. Kirjaston henkilökunnalla on kuitenkin harkintaoikeus pienten maksujen osalta. Jos asiakkaalla on mielestään pätevä syy saada varauksensa ilman varausmaksua, pyyntö kannattaa esittää virkailijalle. Harkintansa mukaisesti hän voi siihen suostua.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
Tätä kymmenisen vuotta sitten cd-levynä julkaistua äänitettä löytyy vielä joistakin kirjastoista. Jos levyä ei ole omassa lähikirjastossa, voi sen tilata kaukolainaksi.
Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjat löytyvät, samoin kuin sarjan muut osat Verenpisara ikkunalla ja Metsäkukkia asvaltilla. Sarjan kahden osan nimet ovat aivan täsmällisesti nämä: Ruiskukkaseppele ja Unikkoja ikkunassa, ja kolmas kuten kirjoitit: Kielon jäähyväiset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoskivuori%20mustonen__Ff%3…
Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarkista tilanne oman kotikuntasi kirjaston tietokannasta.
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa...
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Facebookissa näyttäisi ainakin olevan "Lehtikirppis" -niminen suljettu ryhmä, johon ehkä kannattaisi liittyä ja kysyä.
Helsingin Sanomia, Kuukausiliitteitä ja Teema-julkaisuja säilytetään kirjastossa määrätty aika, joka vaihtelee jonkin verran eri kirjastoissa. Tätä vanhempia lehtiä voi pyytää kirjastosta omaksi.
Kaikkein vanhimpia Kuukausiliitteitä säilytetään pysyvästi luettavina Pasilan kirjastossa ja Teema-julkaisuja Pasilan ja Tikkurilan kirjastoissa. Vanhimpia Helsingin Sanomia on Pasilan ja Tkuurilan kirjastoissa luettavina mikrofilmeillä.
Ystävällisin terveisin,
Anna Valtonen Espoon kaupunginkirjastosta
Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm.
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
Kyllä, voit varata kirjan jostakin Kyyti-kirjastosta, ja noutaa sen jostakin toisesta alueen kirjastosta. Kyyti-yhteistyöverkostoon kuuluvat Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kirjastot. Myös kaukolainaus muualta on mahdollista. Alla olevista linkeistä lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/aineiston-varaaminen
https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
