Kirjasta Evergreen eli Ikivihreä on tehty kolmiosainen minisarja vuonna 1985 mutta sitä ei ole tällä hetkellä saatavilla suomenkielisellä tekstityksellä. Myös ulkomaisissa nettikaupoissa sen saatavuus on melko huono.
Here you can see our annual statistics form
the beginning of our service:
1999 1332
2000 2438
2001 2649
2002 2550
2003 2928
2004 3561
2005 4000
2006 5029
Last week (week 42/2007) we answered approx. 100 questions.
(Answer updated 25.10.2007)
Saunatontun sihukivi on Helinä Salotien kirjoittama ja se on julkaistu vuonna 1963. Kirjaa ei löydy Kirkkonummen kirjastosta (http://www.pegasos.atp.fi) mutta on olemassa muun muuassa Espoon kirjastossa ja sen voi kaukolainata sieltä tai kirjan voi noutaa suoraan Espoon kirjastosta. Pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi voit itse tarkistaa kirjan tilanteen.
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjen mukaan korkeushypyssä voidaan järjestää uusinta eli eräänlainen pudotuspeli, jolla ratkaistaan ensimmäinen sija. Uusinta (engl. jump-off) aloitetaan korkeudesta, joka olisi lajinjohtajan eli päätuomarin etukäteen määräämän ohjelman mukaan seuraavana kilpailijoiden viimeksi ylittämän korkeuden jälkeen. Korkeutta ei siis saa päättää itse vaan uusinta alkaa ikään kuin siitä, mihin jäätiin kun hyppääjät edellisen kerran onnistuivat.
Jokainen ensimmäisen sijan jakava kilpailija saa yrittää määrättyä korkeutta vain kerran. Jos useampi kuin yksi onnistuu, kisa jatkuu onnistuneiden kesken niin, että korkeutta nostetaan 2 cm. Jos taas kukaan ei onnistu, rimaa...
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
En löytänyt tietoa Isolla Mustasaarella sijaitsevasta rististä, mutta sellainen löytyisi Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan Kustaanmiekasta. Tämä hieman sotki, mutta Suomenlinnan matkailuneuvonnasta osattiin selittää tietojen epäsuhta.
Suomenlinnan matkailuneuvonnasta ystävällisesti vastattiin seuraavaa:"Kyseessä on, aivan oikein, Coldinu ritarikunnan risti. Coldinu on jo keskiajalla perustettu merenkulkijoiden ritarikunta. Suomessa Coldinu perusti Viaporiin Månans Coldin paikallisen ritarikunnan 1766, jonka toiminta katkon jälkeen aloitettiin uudelleen vuonna 1987.
Ritarikunnalla on tapana asettaa ristejä navigoinnin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alun perin Suomenlinnaan sijoitettu risti sijaitsi Kustaanmiekalla, mutta se siirrettiin...
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etymologinen verkkosanakirja Etymonline https://www.etymonline.com/search?q=Austria kertoo asiasta seuraavaa:
central European nation, from Medieval Latin Marchia austriaca "eastern borderland." German Österreich is "eastern kingdom," from Old High German ostar "eastern" (from Proto-Germanic *aust- "east," literally "toward the sunrise," from PIE root *aus- (1) "to shine," especially of the dawn) + reich "kingdom, realm, state" (from Proto-Germanic *rikja"rule," from PIE root *reg- "move in a straight line," with derivatives meaning "to direct in a straight line," thus "to lead, rule"). So called for being on the eastern edge of Charlemagne's empire....
Karhun syntytarun alkuperää on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin, tällöin on vastattu seuraavasti:
"Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
'Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.'"
Yksittäisten...
Turun kaupunginkirjastossa on jonkun verran eri harrastuksia käsitteleviä videoita, mainittakoon esim. Ratsuopisto, Taitava jalkapalloilija ja Classical Guitar. Videot ovat omissa hyllyissään ja eri osastoilla (esim. musiikkia käsittelevät videot).
Voit itse hakea videoita verkkokirjastosta niin, että kirjoitat haluamasi harrastuksen asiasana-kohtaan ja valitset aineistolajiksi videon.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1044966657
Pitää paikkansa.
Le deuxième sexe ilmestyi ensimmäisen kerran lyhentämättömänä ruotsiksi vuonna 2002. Tässä vielä kirjan tiedot:
Beauvoir, Simone de: Det andra könet.Översättning: Adam Inczèdy-Gombos & Åsa Moberg i samarbete med Eva Gothlin. Stockholm : Norstedt : 2002 ISBN: 91-1-300306-2
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=1&searchId=46340&bib…
http://www.norstedts.se/index3.asp?CategoryID=140&BaseCategoryID=4
Aiheesta löytyy esim.
Finskij (kirja ja kasetti, suppeahko),
Razinov, Pavel Finski jazyk dlja natsinajustsih
Lisäksi on useita sellaisia kielikursseja, jotka on yleisesti tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osaavat jonkin verran englantia.
Kannattaa varmaankin tulla paikan päälle tutustumaan, jos siihen on mahdollisuus.
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Mikkelin maakunta-arkistossa löytyy perukirjoja ja henkikirjoittajan arkistoja, mutta sinne siirretään pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempaa aineistoa. Sitä uudempia voi kysyä a.o kunnan maistraatista ( henkikirjoittajan arkistot) tai perukirjoja joko käräjäoikeuksista tai verotoimistoista.
Säe on Bertil Malmbergin (1889-1958) runosta Morgon, joka löytyy kokoelmasta Illusionernas träd ja netiltä osoitteesta http://www.geocities.com/thesseli_84/Ovrigt/Dikter/Karleksdikter.htm .
