Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Huomioi myös, että usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue, mutta ei vielä yhtään niteitä. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata tilannetta päivittäin, Kauneudesta tosiaan saataneen kirjastoihinkin aivan lähiaikoina.
Lauseet ovat Johannes Ittenin saksankielisen teoksen Die Kunst der Farbe englanninkielisestä käännöksestä. Suomeksi kirja on käännetty nimellä Värit taiteessa. Suomennoksen johdannossa lauseet on käännetty näin: ”Väri on elämää. Maailma ilman värejä olisi kuollut.(s. 8)" Tässä välissä on muutamia lauseita ja jatko on käännetty näin: "Kuten liekki synnyttää valon, niin valo synnyttää värin. (s. 8)". Tässä välissä on jälleen muuta tekstiä ja kysymäsi viimeinen lause lienee tämä: ”Niin kuin ääni antaa sanalle kirkkaan loiston, niin väri valaisee muodon sielun täyttämällä luonteellaan (s. 8)”.
Ittenin Värit taiteessa -kirjaa on useiden kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopiossa.
Jos kirjastokortin tiedot ovat vanhentuneet ts. kortti ei ole enää voimassa, asiakas voi saada uuden kortin lähimmästä kirjastosta. Korttia uusittaessa on henkilöllisyystodistus oltava mukana.Uusi kortti maksaa 3 €.
Ylivelkaantumisesta on tehty tutkimuksia, mutta vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajiin liittyen ei tutkimuksia Suomessa ole tehty. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai lehtiartikkelitietokanta Arton kautta tällaisia ei löytynyt:
http://finna.fi
https://finna.fi
HelMetin aineistohausta, http://www.helmet.fi/fi-FI, löytyy pianopartituuri: Anna Bolena, tragedia lirica in due atti di Felice Romani / Gaetano Donizetti. Kaikkiaan löytyy viisi Donizettin partituuria hakusanalla Anna Boleno. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole pääsyä Violaan, Suomen kansallisdiskografiaan, joten en voi tarkistaa, löytyisikö lisää partituureja jostain erikoiskirjastosta.
Hei!
Toinen kirja kuvaksesi perusteella tuntuisi viittaavan Marjatta Kurenniemen Anneli, Onneli ja orpolapset -teokseen.
Edellinen kirja, jonka nimen muistit, eli Neljätoista nallekarhua on ongelmallisempi. En löytänyt mistään luetteloista sen nimistä kirjaa, joten sen nimi oli ehkä joku muu.
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Valitettavasti Vuosaaren kirjastossa ei ole mahdollista tulostaa A3-kokoa, mutta Myllypuron mediakirjastossa on mahdollista tulostaa myös PDF-väritulosteita A3-koossa hintaan 0,40 € / sivu.
Myllypuron mediakirjasto, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Lisäksi ainakin Lumon kirjastossa Vantaalla ja Entressen kirjastossa Espoossa on mahdollista tulostaa A3-kokoa.
Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä.
Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)
Thunbergia laurifolia kuuluu Thunbergiaceae-heimoon (susannat). Suomessa heimon tunnetuin edustaja lienee yleisesti koristekasvina kasvatettava mustasilmäsusanna, Thunbergia alata.
On hyvinkin mahdollista, ettei Thunbergia laurifolialla ole vielä suomenkielistä nimeä; ainakaan käytettävissäni olevista lähteistä en sellaista onnistunut löytämään. Uusin käsillä oleva Viljelykasvien nimistö (2012) ei mainitse Thunbergia laurifoliaa, kuten eivät teoksen aikaisemmatkaan laitokset.
Sellaisenaan Thunbergia grandifora taas tunnetaan nimillä kellosusanna ja bengalinkello, mutta Thunbergia grandiflora var. laurifoliaa ei mainita lähteissä.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981) kertoo seuraavasti: "Puutuvavartisia köynnöksiä ovat...
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Percy Bysshe Shelleyn runon Love's Philsophy voi lukea suomeksi Eeva Maria Korsisaaren teoksesta Tule rakkaani : miehen ja naisen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006). Runon on suomentanut Tuomas Nevanlinna.
Frank-monihaun mukaan teos kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Percy_Bysshe_Shelley
http://www.bl.uk/learning/langlit/poetryperformance/shelley/poem2/shell…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Korsisaari, Eeva Maria: Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (Teos, 2006)
Hei!
Kysyin Kotkan pääkirjaston nuortenosaston väeltä vinkkejä ja he laativat alla olevat listat.
Luetuimpia nuorten aikuisten kirjoja tällä hetkellä
1. Käännetty kaunokirjallisuus:
Roth, Veronica: Outolintu
Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe
Coben, Harlan: Täpärällä
Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia
Pararomantiikka ylipäänsä (mm. Clare, Cast jne.)
2. Kotimainen kaunokirjallisuus:
Simukka, Salla: Lumikki-trilogia, teokset Jäljellä ja Toisaalla
Rouhiainen, Elina: Susiraja-sarja
Delikouras, Aleksi: Nörtti-sarja
Salama, Annukka: Faunoidit-sarja
Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja (keskustelua herättävä)
Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni (keskustelua herättävä)
3. Muuta uutta:
Rannela, Terhi: Läpi yön (keskustelua herättävä)...
Syöttölaitteellinen kaksipuoleinen skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa kopiokoneella. Paperit voi skannata muistitikulle tai lähettää sähköpostiin. Koska kirjastojen kopiokonemallit ja säädöt vaihtelevat, en pysty sanomaan, missä muissa kirjastoissa kaksipuoleinen skannaus onnistuu kopiokoneella. Sitä ei ole eritelty osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyviin usein kysyttyihin palveluihin, joten ainoa keino selvittää asia lienee kysyminen suoraan jostakin tietystä kirjastosta.
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö...
Helmet-kirjastoissa olevat esineet saa näkyviin perinteisessä Helmet-haussa osoitteessa http://luettelo.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Tarkennettu haku”.
2. Kirjoita hakukenttään * (eli tähtimerkki).
3. Valitse kohdasta ”Aineistotyyppi” eli ”Material type” valinnaksi ”esine”.
4. Klikkaa ”Jatka”.
Esiin pitäisi nyt tulla lista kaikista HelMet-kirjastojen lainaamista esineistä, joiden joukossa on niin taideteoksia kuin elektroniikkaa. Aika monet teknisistä laitteista ovat tosin lainattavissa vain kirjastokäyttöön. Jos haluat etsiä jotakin tiettyä esinettä, kirjoita tähtimerkin sijaan sopiva hakusana. Tarvittaessa voit rajata myös kirjastoja, joiden lainattavista esineistä haluat listan.
Voisikohan kyseessä olla Jessie Burtonin Nukkekaappi (The miniaturist, suom. Markku Päkkilä, Otava, 2016)? Viime vuonna ei näytä ilmestyneen Nukkekoti-nimistä kirjaa.
Voit lukea lisää kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta. Alla on linkki teoksen tietoihin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Teos on tullut jo lainattavaksi oman alueesi kirjastoverkkoon, joten mikäli teosta ei juuri tällä hetkellä ole vapaana lainattavaksi, voit tehdä siitä varauksen.
http://lastukirjastot.fi/start
Suomen kansallisbiografiaan ei ole Helmet-kirjastojen asiakkailla etäkäyttömahdollisuutta. Sitä voi käyttää vain kirjastotilassa asiakastietokoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Tietokirjat_ja_sanakir… löytyy asiasta maininta ja linkki Suomen kansallisbiografiaan, mutta linkin kautta tosiaan pääsee kokonaisiin artikkeleihin vain kirjaston koneilta.
Suomen kansallisbiografiaa löytyy kirjastoista myös painettuina kirjoina, joitakin kappaleita myös kotiin asti lainattavina, vaikka suurin osa onkin käsikirjastokappaleita.
