Selvitykseni mukaan Nummelan ponitalli -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 59 eri kirjaa. Kaikki muut ovat joissakin Hämeenlinnan kirjasissa ( pääkirjastossa, Jukolan tai Tuomelan kirjastoissa tai kirjastoautossa) paitsi Hevossaaren vanki, joka puuttuu kokonaan. Se on Kalvolan, Lammin tai Rengon kirjastoissa. Sieltä sen voi saada seutuvarauksena 2,50 euron hinnalla tai lkäymällä itse näissä kirjastoissa. Hämeenlinnan kirjastokorttia voi käyttää myös lähikuntien kirjastoissa.
Jos etsit tähän sarjaan kuuluvia kirjoja Nummelan ponitalli –nimellä, jäävät tiettyjen luettelointisääntöjen takia löytymättä seuraavat kirjat : Maailman paras hevonen, Ponisaaren kirous, Ponitalli vaarassa ja Voittoratsukko. Nämäkin kirjat ovat...
Kokonaisuudessaan Paavo Cajanderin suomennos kyseisestä vuorosanasta kuulu seuraavasti:
Tyhjä lehti.
Ei ilmaissut hän lempeänsä koskaan;
Vait'oloon vaan, kuin madon kukanpointa,
Hän syödä antoi rusoposkeansa;
Miel' apeana, kulonkarvaisena,
Hän mietiskelyyn vaipuneena istui,
Kuin kärsivällisyys hautapatsaall' istuu,
Hymyillen tuskalleen. Tää rakkautt' eikö?
Me miehet, enemmän me puhumme
Ja vannommekin enemmän, mut meissä
Enemmän kuorta on kuin tahtoa,
Ja valamme ne vaan on vahtoa.
Shakespeare: Kootut draamat IV; Loppiaisaatto: 11, 4. s. 37-38. Werner Söderström Osakeyhtiö. 1950. (1. painos vuodelta 1899).
Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Hei!
Uusia kirjoja valitessa/ostaessa vaikuttavat sekä määrärahat että arvioitu kysyntä.
Kukin kirjasto päättää itse, mitä lahjoituksia se ottaa kokoelmiinsa, hyllytilathan ovat rajalliset. (Lähettämällä pääkirjastoon ei siis varmista, että kirja päätyy kirjaston hyllyyn.) Kirjanhan voi aina tilata toisesta kirjastosta. Asiakas saattaa tuoda siistin, muutaman vuoden ikäisen kirjan, joka kuitenkin joutuu kierrätyshyllyyn. Syynä on silloin se, että kirjastolla on ainakin yksi kpl tai sitten, ettei kirja mene lainaan.
Kirjoja joudutaan myös paljon poistamaan siksi, että uusia kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Muuten ei hyllytila riitä!
HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Salasanan vaihtamisen pitäisi onnistua juuri niin kuin olet toiminut.
Kannattaa tarkistaa aluksi sähköpostisi roskapostikansio tai vastaavat, esim. tarjouskansiot. Sähköpostiohjelmasi on saattanut heittää postin niihin oudomman lähettäjäosoitteen vuoksi.
Todennäköisesti sieltä pitäisi löytyä sähköposti, jonka otsikkona on ”RBdigital Account Reset”. Lähettäjänä on HelMet-kirjasto / rbsso@rbdigital.onmicrosoft.com
Sähköpostissa on linkki, jonka kautta pääset valitsemaan uuden salasanan.
Palveluntuottajan ohjesivuilla huomautetaan vielä, että salasanaa vaihtaessa käyttäjän tullee sallia tietokoneen selaimessa pop-up ilmoitukset eli ponnahdusikkunat https://www.rbdigital.com/help/zinio-faq
Mikäli et löydä roskapostikansioista yms....
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ohessa pari vaihtoehtohistorian Hitlerin voitto -aiheen edustajaa. It Happened Heressä luodaan vaihtoehtohistorian keinoin olosuhteet toisenlaisiksi, jonka kautta päästään kyseenalaistamaan vakiintuneita ajatusmalleja. Fatherland on taas enemmän mainstream-yleisölle luotu kompromissi lähtökohtanaan silti tiukasti historialliset faktat (tai historialliset fantasiat). Lisänä aikamatkaseikkailu Philadelphia Experiment II.
It Happened Here (1965) = Näin olisi voinut käydä / Ohjaus Kevin Brownlow ja Andrew Mollo.
Fatherland (1994) = Fatherland – isänmaa /
Ohjaus Christopher Menaul
Philadelphia Experiment II (1993) = Tuhon kuilu 2 - Hitlerin voitto / Ohjaus Stephen Cornwell
Lähteitä: Elitisti. http://www.elitisti.net/artikkeli/2005/08/005701/...
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja löytyy sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden puolelta. Esimerkkeinä uusista tietokirjoista voi mainita Pertti Rajalan kirjat Jatkosota (Avain, 2015) ja Maailmanuskonnot (Kehitysvammaliitto & Oppimateriaalikeskus Opike, 2015).
Myös kaunokirjallisuuden puolella on julkaistu viime vuosina useita yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja, esimerkiksi R. L. Stevensonin Aarresaari (Avain, 2015), Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi (Avain, 2015), Pasi Lönnin Lavastettu (Saarnikirjat, 2013) sekä Jaana ja Kari Levolan Tahdon (Pieni Karhu, 2011).
Eri kustantajien tarjoamiin, nuorille sopiviin selkokirjoihin voi tutustua kirjastojen aineistotietokantojen...
Noin nuorille lapsille ei ole suomeksi kovin paljon varsinaisesti filosofiaa käsitteleviä kirjoja mutta jotakin sentään. Kaunokirjallisessa muodossa filosofiaa käsittelevät Gunilla Bergströmin ”Mikko Mallikas ihmettelee” (Tammi, 2002) ja Ann Margaret Sharp ”Nukkesairaala” (Eurooppalaisen filosofian seura, 2010). Jälkimmäiseen on olemassa lisäkirja ”Kuka minä olen? : Nukkesairaala-kertomuksen opettajanopas” (Eurooppalaisen filosofian seura, 2010).
Lapsille suunnattu filosofiankirja on myös Héctor Leguizamónin ”Filosofia” (Perhemediat, 2010).
Toivottavasti noista olisi apua. Aikuisille tai lukioikäisille suunnattuja filosofiankirjoja ei voi ehkä vielä ihan 7-vuotiaalle suositella, mutta vähän vanhempana Jostein Gaarderin ”Sofian maailma” (...
Fine Woodworking lehteä tulee tosiaan vain kolmeen Helmet kirjastoon: Itäkeskukseen, Käpylään ja Selloon.
Huomasin, että uusimman lehden videot näkyvät Helmet sivuilla olevan linkin kautta. Valitettavasti arkistoa ei ole käytössä.
Poistettavat lehdet yleensä myydään. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan noihin kolmeen kirjastoon, jos poistomyyntien seuraaminen ei ole Sinulle mahdollista.
Zinio lehdistä löytyy Woodcraft Magazine. Olisiko se sopiva?
Melinda tietokannan mukaan Woodturning-lehteä olisi saatavilla kaukolainana varastokirjastosta.
Aalto yliopiston kirjastosta taas löytyy Fine Woodworking-lehteä myös pidemmältä ajalta.
Välitän toiveesi Woodturning-lehden tilaamisesta kaupunkien lehtivastaaville. Saattaa kuitenkin olla, että...
Ruokailijatyyppi on sanana ilmeisen uusi - tai koko käsite on uusi - joten aiheesta tietoa etsittäessä kannattaa käyttää laajempia käsitteitä tai asia on syytä ilmaista toisin, esim. etsimällä aiheesta seuraavia sanoja yhdistellen: ravitsemuskäyttäytyminen, ravitsemus, ruokatottumukset, ateriat, ruokailu, ruokakulttuuri. Näillä sanoilla löytyy niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita (suomalaisia lehtiviitteitä Aleksi tai Arto artikkelitietokannoista), ei varmaan ihan juuri sitä mitä haluat, mutta yleisesti ravitsemusta tai ravinto-oppia käsittelevissä teoksissa huomioidaan alaa koko laajudessaan.
Iina-Maria Piilinen on tehnyt Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle gradun aiheesta "Naisten kulttuurinen suhde ruokaan: tutkimus...
Hyviä lähdeteoksia ovat esim. seuraavat:
Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa: kurkistuksia nuorisokulttuureihin. 1998,
Törmäävät tulkinnat: kirja nuorista ja nuoruudesta. 1991 ja
Ala-Ketola, Marja: Hippejä, jippejä , beatnikkeja. 1985.
Lisää teoksia löydät Tampereen kaupunginkirjaston aineistohausta valitsemalla Aineisto, Tarkka haku, asisana: nuorisokulttuuri.
Verkosta löydät myös Nuorisotutkimus-lehden sivut (http://www.alli.fi/alli/ntutk.html), joilla on lehden sisällysluettelot sekä lähinnä pääkirjoitusten koko teksti.
Tässä muutamia internet-linkkejä stucco lustroa käsitteleville sivuille:
http://w1.865.telia.com/~u86509287/stucco/stucco.htm (ruotsinkieliset sivut)
http://www.artcolor.it/materiali.htm (myös englanninkielinen versio)
http://www.wyssen.ch/Stucco.html
http://www.decorativepaintworks.com/classical_mural.htm
Kirjallisuutta en aiheesta löytänyt.
Suomen kuntia käsitteleviä kirjoja on runsaasti esim.
Suomen kunnalliskalenteri 1999
Tietoja kunnista, osa 1--kunnittain 1999
Tietoja kunnista, osa 2--alueluokittain
Suomen kunnat 1:1000000, 1.1.1998 (kartta)
Suomen matkailuopas / [toimittaja: Ari Taipale]
Aineistoa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) asiasanalla Suomen kunnat.
Tietoa löytyy myös verkosta esim.
Fennica Aluehakemisto: Suomen kunnat http://www.ascentia.fi/fennica/hakem1.htm
Kansalaisen käsikirja - Suomen kunnat http://www.opas.vn.fi/suomi/kkkfi03.htm
Puumalasta löytyy tietoa myös kunnan kotisivulta http://www.puumala.fi/
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
